Taistelusta taiteeksi avaa oven toisen maailmansodan suomalais-saksalaiseen näyttely-yhteistyöhön

Kirjoittamassani Taistelusta taiteeksi -teoksessa (Sigillum 2017) tutustutaan toisen maailmansodan laajimpaan ja siten merkittävimpään suomalais-saksalaisen näyttely-yhteistyön esimerkkiin – suomalais-saksalaiseen Taistelukuvaajain näyttelyyn. Kirja julkaistiin Sigillumin tieteellisessä julkaisusarjassa Bibliotheca Sigillumianassa, ja se pohjautuu pro gradu -tutkielmaani.

Teoksen ytimessä on Ateneumin taidemuseossa toukokuussa 1942 esillä ollut suomalais-saksalainen Taistelukuvaajain näyttely. Lähes koko Ateneumin näyttelytilat kattanut, suomalaisten tiedotuskomppaniamiesten (TK) ja saksalaisten propagandajoukkojen (PK) tuottamia valokuvia, maalauksia ja piirustuksia esitellyt näyttely rikkoi kahden viikon aukiolonsa aikana Ateneumin kaikki siihenastiset kävijäennätykset. Kaikkiaan esillä oli 250 suomalaisten ja 230 saksalaisten teosta, jotka oli ripustettu omille erillisille osastoilleen.

Historia hahmottui arkistoissa

Niilo Verronen, Etulinja yövalaistuksessa. Lempaala 20.1.1942. SA-kuva 70419.

Kirja perustuu arkistotyöhön, jonka lähtökohtana on Kansallisgallerian arkistossa säilytettävä Taistelukuvaajain näyttelyn alkuperäinen katalogi. Sen tietojen avulla on ollut mahdollista selvittää SA-kuva-arkiston TK-valokuvien joukosta Ateneumin seinille ripustetun suomalaisen osaston valokuvateokset. Tutkimus kertoo siis ensimmäistä kertaa, mitkä 137 suomalaista SA-valokuvaa ovat olleet esillä Ateneumin ripustuksessa.

Suomalainen osasto analyysissa

Kirja käsittelee suomalais-saksalaista Taistelukuvaajain näyttelyä tarkastelemalla suomalaisen osaston valokuvia sekä kyseisistä teoksista koostuvaa suomalaisen näyttelyosaston valokuvaripustusta kokonaisuutena: Miten näyttely ja sen teokset sijoittuvat taiteen kentälle ja yhdistyvät tiedotuskomppanioiden suorittaman valokuvauksen erityispiirteisiin? Mitä teemoja suomalaiselta valokuvaosastolta on löydettävissä? Miten näyttelyjärjestelyt ja näyttelyn ulkoasu ovat vaikuttaneet näyttelyn ja sen teosten vastaanottoon? Lisäksi tutkimus ottaa kantaa myös kysymykseen suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden laadusta vastaamalla kysymyksiin, miten lehdistö on reagoinut yhteistyönä järjestettyyn näyttelyyn sekä miten Taistelukuvaajain näyttelyn suomalainen osasto ilmentää ja käsittelee suomalais-saksalaisia suhteita. Entä näyttääkö näyttely-yhteistyöllä olleen ilmeisen propagandistisen tavoitteensa lisäksi myös muita päämääriä?

Ateneumin näyttelyn suomalais-saksalainen kunniavartio, Helsinki. Kuvaaja tuntematon. SA-kuva 86295.

Teoksessa on 158 SA-kuvaa, joista suurin osa on suomalaisella näyttelyosastolla esillä olleita TK-valokuvia. Mukaan mahtuu myös otanta näyttelyn avajaisista, vieraista ja näyttelyripustuksesta otettuja SA-kuvia, jotka omalta osaltaan havainnollistavat teoksessa tehtyjä päätelmiä sekä näyttelytapahtuman luonnetta.

Marika Honkaniemi on taidehistorian jatko-opiskelija, joka työskentelee tällä hetkellä toisen maailmansodan suomalais-saksalaisten näyttelyvaihtojen TK- ja PK-valokuvia tarkastelevan väitöskirjansa parissa.

Marika Honkaniemi: Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942. Turku: Oy Sigillum Ab, 2017.