”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja.

Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa. Kävimme vastaväittäjäni professori Pirjo Markkolan kanssa antoisan keskustelun, dialogin, jossa pyrimme ymmärtämään, millaiseksi ymmärrämme olemisen, ontologian, luonteen.

Vas. Pirjo Markkola, Marjo Kaartinen ja Anu Salmela. Kuva: Miia Tanner.

Kysymys oli väitöstilaisuuden keskiössä, sillä tutkimukseni on teoreettisesti orientoitunut. Sovellan väitöskirjassani, vastaväittäjäni osuvaa kuvausta käyttääkseni, kolmen f:n teoreetikon, filosofi-fyysikko-feministi Karen Baradin toimijuusrealismia (agential realism). Uusmaterialisteihin lukeutuva Barad argumentoi paitsi materian ja diskurssin erottamattomuuden myös ihmiskeskeisyyden haastamisen puolesta. Baradilaisen luennan myötä 1800-luvun jälkipuolen naisten itsemurhista paljastui materiaalisia ja ei-inhimillisiä ulottuvuuksia, joihin ei aiemmissa tutkimuksissa ollut kiinnitetty huomiota.

Dialoginen väitös

Sain väitöstilaisuudessa avata tulkintojani ja Baradin ajattelua useaan otteeseen. Päällimmäiseksi mieleeni jäi kuitenkin keskustelun dialogisuus – vastaväittäjän valmius ja pyrkimys ymmärtää tutkimukseni lähtökohtia, jotka poikkesivat hänen omistaan. Koska väitöskirjani herätti kysymyksiä ja ajatuksia, olin saavuttanut tavoitteeni. Halusin herättää keskustelua. Halusin, että lukija alkaisi ajatella, kenties jopa kyseenalaistaa, omaa ajatteluaan – tai omaani. Samaa mieltä ei tarvitse olla mutta on ajateltava. Dosentti Mianna Meskus, väitöskirjani toinen esitarkastaja, siteerasikin karonkkapuheessaan Virginia Woolfia (Three Guineas 1938), joka kannusti lukijoitaan ajattelemaan, koska ”think we must. – – Let us never cease from thinking – what is this ’civilization’ in which we find ourselves?”

Anu Salmela on itsemurhien historiaan, lääketieteen historiaan ja sukupuolihistoriaan erikoistunut tutkija.

Anu Salmela, Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa. Annales Universitatis Turkuensis C 440. Turun yliopisto, 2017.