Tulevat kulttuurintutkijat kulttuurimatkalla Helsingissä
Turun yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelijat pääsivät tänä keväänä ekskursiolle Helsinkiin kahden vuoden odotuksen jälkeen. Seurasaaren ulkomuseossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistojen äärellä tulevat kulttuurintutkijat pysähtyivät pohtimaan ihmisten henkisiä saavutuksia ja sitä, kuinka aineeton aineellistuu.
Tulevien kulttuurintutkijoiden ekskursio Helsinkiin peruuntui keväällä 2021 koronavirusepidemian vuoksi. Tänä vuonna vierailu toteutui 1. huhtikuuta – aprillipäivästä huolimatta. Tutustumiskohteenamme olivat Seurasaaren ulkomuseo ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Matkanjohtajana toimi Turun yliopiston kulttuurin tutkimuksen yliopisto-opettaja Teemu Mantsinen.
Kulttuurisen tiedon ja taidon äärellä Seurasaaren ulkomuseossa
Tutustuimme Seurasaaren museoalueeseen palveluvastaava Saara Pourun johdolla. Hän kertoi meille vuonna 1909 avatun museoalueen historiasta. Professori Axel Olai Heikelin aktiivisen toiminnan johdosta meillä oli nyt mahdollisuus tutustua Suomen maaseudun eri alueiden asumiskulttuuriin. Kävelimme jäisellä museotiellä. Oppaamme seisahtui ajoittain kertomaan rakennuksista, joiden sisälle olisi valitettavasti mahdollista päästä vasta toukokuussa.
Aurinko sai hanget säkenöimään. Tulisikohan Niemelän torpan vanhaisäntä pian pihamaalle katsomaan, keitä me raitilla töllistelevät muukalaiset oikein olimme? Päätimme, että palaamme kesällä alueelle ja kurkkaamme silloin myös sisälle Karunan kirkkoon, Iisalmen pappilaan, Pertinotsaan sekä Kaukolan savutupiin ja moniin muihinkin rakennuksiin, joista osan ehdimme nyt nähdä vain kuvana museoalueen kartassa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – kulttuurintutkijoiden aarreaitta
Toinen kohteemme oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Eteisaulassa meitä tervehti patsas runolaulaja Pedri Shemeikasta, joka tuntui olevan talon isäntä. Meitä oli vastassa myös kehittämispäällikkö Eija Stark sekä arkistotutkija Juha Nirkko, joka esitteli meille vuonna 1831 perustetun SKS:n historiaa ja toimintaa. Kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso kertoi kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistoaineistoista sekä arkiston toiminnasta.
Nirkko esitteli arkistoa, jonka kolme miljoonaa kopio- ja viitekorttia ja niiden 2016 säilytyslaatikkoa olivat mykistävä näky. Digitointi oli arkistossa ahertavilla vielä kesken. Itse arkistomateriaaleja, joiden määrä lasketaan sadoissa hyllymetreissä, emme päässeet näkemään. Tietoasiantuntija Petri Kaihojan johdolla tutustuimme SKS:n kirjastoon ja ihmettelimme kellariholvien suojissa olevia mittavia kokoelmia.
Kulttuurimatkalla aineeton aineellistui
Kulttuurintutkijat tarkastelevat ihmisten aineellisia ja henkisiä saavutuksia, kulttuurisia tuotteita ja niiden merkityksiä. Mekin pohdimme opintojemme aikana ihmisten keskenään jakamia arvoja, uskomuksia, tietoa ja toimintatapoja. Tällä retkellä pääsimme näkemään, kuinka tuo aineeton oli konkretisoitunut aineelliseksi.
Pääkuvassa: Kuvanveistäjä Alpo Sailon runonlaulajapatsaan kopio Pedri Shemeikasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon aulassa. Kuva: Marjo Jämsä.
Kirjoittaja on uskontotieteen pääaineopiskelija.