Tuntemattomasta tunnetuksi? Tieto historiallisen muutoksen voimana

Miten jostakin aiemmin tuntemattomasta ilmiöstä tai asiasta tulee tunnettu, ymmärrettävä ja siten myös hallittava? Australiaa koskevan maantieteellisen tiedon tuottamisen historia kertoo maailman tuntemisen ja tietämisen keskeisistä kysymyksistä.

Kartografi John Arrowsmithillä (1790–1873) oli merkittävä asema Australian kartoittamisessa tämän laajojen ja monipuolisten verkostojen vuoksi. Arrowsmithin karttoja mantereesta ja sen eri osista käytettiin eri puolilla maailmaa. Arrowsmith, John. Australia from surveys made by order of the British Government, 1862. State Library of New South Wales.

Havainnoista kartoiksi

Australian mantereen maantiede oli yksi 1800-luvun keskeinen tutkimusongelma eurooppalaisille tiedeyhteisöille. Erityisesti se kiinnosti brittejä, jotka olivat 1700-luvun lopulta alkaen perustaneet siirtokuntia mantereen itärannikolle. 1800-luvun kuluessa useat eri tutkimusmatkailijat tutkivat mannerta ja siirtokuntiin perustetut maanmittauslaitokset vastasivat uusien alueiden kartoittamisesta. Tiedon tuottaminen ja karttojen valmistaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta. Keskeinen kysymys onkin, kuinka britit muodostivat kokonaiskäsityksiä mantereesta ja sen resursseista arvioimalla ja yhdistelemällä eri yksilöiden tekemiä havaintoja toisiinsa.

Marraskuussa 2017 valmistuneessa väitöskirjassani tutkin millaisen tiedon käsittelyn järjestelmän kautta britit tuottivat luotettavana pidettyä tietoa Australiasta. Väitöskirjani tarkastelee järjestelmää, joka perustui tiedon liikkumiselle kirjeissä ja kartoissa, joita siirtomaahallinnon virkamiehet eri puolilla maailmaa tutkivat työpöydillään. Lisäksi tutkin, kuinka he välittivät tietoa eteenpäin maantieteestä kiinnostuneille tahoille julkaistavaksi ja luottoasemaan nostettujen kartografien työstettäväksi.

Jäljittääkseni tiedon muodostamisen prosesseja keräsin tutkimukseeni aineistoa Isosta-Britanniasta ja Australiasta. Tutkimusmatkoilla laadittuja käsikirjoituskarttoja, kirjeitä ja raportteja tutkimalla ja niiden liikkumista Australian takamailta siirtokuntiin ja sieltä merten taakse Lontooseen seuraamalla hahmotin kentällä tehtyjen havaintojen matkoja julkaistuihin karttoihin. Samalla esiin nousi, kuinka maantieteelliset faktat riippuivat niiden esittämisen paikoista ja niitä esittäneistä henkilöistä.

Tosiasioiden ja tietämisen historiaa

Tiedon tuottaminen kytkeytyy aina valtasuhteisiin. Esimerkiksi Australian kontekstissa brittien rakentamat tiedolliset käsitykset syrjäyttivät Australian alkuperäisten asukkaiden tavat tuntea manner, jota he olivat asuttaneet kymmeniä tuhansia vuosia. Tiedon liikkumisen verkostoja seuraamalla on mahdollista tunnistaa, miten eri tekijät vaikuttivat siihen, millainen tieto saavutti eri aikoina auktoriteettiaseman.

Väitöskirjani on pohjimmiltaan tutkimus tiedon sosiaalisuudesta ja kontekstisidonnaisuudesta. Se on kannanotto sen puolesta, kuinka hyödyllistä on ottaa historiantutkimuksen lähtökohdaksi tieto ja ymmärtää tieto ja tietämisen järjestelmät historiallisia muutoksia liikkeellepanevina voimina. Kysymykset tosiasioista ja niiden kiistanalaisuudesta ovat sekä historiallisesti että nykyhetken kannalta merkittäviä.

FT Johanna Skurnik on erikoistunut tiedon historiaan, historialliseen maantieteeseen ja kartografian historiaan.

Johanna Skurnik, Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829–1863. Annales B 444. Turun yliopisto 2017.