Vaikuttava potilas- ja asiakasviestintä – tutkimuksesta käytäntöön 5.6.2024
Hoitava viestintä -hankkeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteistyössä toteuttama Vaikuttava potilas- ja asiakasviestintä – tutkimuksesta käytäntöön -koulutusseminaari keräsi yhteen joukon vuorovaikutusosaamisensa kehittämiseen motivoituneita sote-ammattilaisia ja vuorovaikutustutkimuksesta kiinnostuneita. Ammattilaisilla on potilaskohtaamisissaan tavoitteellinen tehtävä edistää potilaan tai asiakkaan hyvinvointia. Jotta tavoite saavutetaan, on asiantuntemus osattava valjastaa vastaanottajaa hyödyttävään muotoon. Vasta silloin voimme puhua vaikuttavasta potilasviestinnästä.
Kesäisen seminaaripäivän aloitti Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtava lääkäri Pirjo Mustonen. Hän muistutti siitä, että vaikka vaikuttavuus on tällä hetkellä terminä laajasti esillä mm. hallitusohjelmassa, terveydenhuollossa vaikuttavuudesta on puhuttu jo pitkään. Taustalla on ollut sekä rajalliset resurssit että painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisyyn. On ollut pakko pohtia, mihin resurssit kannattaa kohdentaa. Vastausta tähän etsitään sekä perinteisestä interventiotutkimuksesta että vertaiskehittämisestä. Näin voidaan luoda näyttöön perustuvia käytäntöjä.
Mustonen korosti ammattilaisten osaamisen tärkeyttä, mutta nosti vahvasti esiin myös potilaan roolin ja vastuun oman hoitonsa toteutumisessa. Tämä edellyttää kuitenkin avoimuuteen ja rehellisyyteen kannustavaa ilmapiiriä, minkä luomisessa puolestaan ammattilaisilla on tärkeä tehtävä. Ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava jatkoikin omassa puheenvuorossaan siitä, miten ammattilaisen osaamisen optimaalinen käyttö vaatii hyvää kohtaamista, luottamuksen herättämistä ja sellaisen ilmapiirin luomista, missä potilas tai asiakas uskaltaa tuoda esiin kaikki olennaiset asiat.
Potilas tai asiakas tulee vastaanotolle aina mukanaan oma eletty elämänsä ja potilaan tulee kokea olevansa hyväksytty silloinkin, kun hänen omat elämän valintansa eivät vastaa ammattilaisen arvomaailmaa. Vastaanotolla on aina tavoite, ja siihen päästäkseen ammattilaisen tulee ymmärtää potilaan tai asiakkaan arjen haasteita, jotta ne voidaan ottaa ohjauksessa huomioon. Rautava nosti esiin myös armollisuuden potilasta kohtaan sekä riittävän pienet tavoitteet, jotka mahdollistavat onnistumisen.
Lääkäriopiskelijoiden vuorovaikutusta Tampereella pitkään kouluttanut sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Aija Logren toi esiin vallankäytön vastaanottotilanteessa. On tärkeää muistaa, että ammattilaisella on aina potilaaseen tai asiakkaaseen nähden enemmän valtaa. Jo keskustelunohjaus on vallankäyttöä. Ammattilaisen vastuulla onkin varmistaa, että potilas tulee kuulluksi ja saa tilaa tuoda esiin omia näkökantojaan. Joskus ammattilainen saattaa ehdottaa ratkaisua, jonka potilas tai asiakas näennäishyväksyy siksi, että ei osaa sitä kyseenalaistaa saati esittää vaihtoehtoja. Todellista yhteistä päätöksentekoa syntyy, kun potilas tai asiakas ymmärtää ja hyväksyy ehdotuksen ja osoittaa, että se on myös toteuttamiskelpoinen hänen arjessaan.
Koulutusylilääkäri Mervi Kautto käsitteli omassa puheenvuorossaan vuorovaikutusta etäkohtaamisissa. Etävastaanotto sopii eri tavoin eri tilanteisiin, mutta on vastaanottomuotona varmasti tullut jäädäkseen. Luottamuksen synnyttäminen ja empatian osoittaminen etävastaanotolla voi olla haastavampaa kuin lähikohtaamisessa. Potilaiden terveydenhuollon digitaitoja ei myöskään tule pitää itsestäänselvyytenä. Lisäksi ihmisten osaaminen ja mahdollisuudet hoitaa itseään etänä ovat erilaiset. Kauton puheenvuoro sisälsi myös useita hyödyllisiä käytännön vinkkejä etäkohtaamisen laadun parantamiseksi.
Väitöskirjatutkija Rasmus Kyyhkynen jatkoi tekoälyn mahdollisuuksista vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Tekoälyä voidaan hyödyntää sekä sanallisen että sanattoman viestinnän tulkitsemisessa. Se pystyy tunnistamaan puhutun tai kirjoitetun tekstin, ilmeiden, eleiden, katsekontaktin, asennon sekä äänenkäytön välittämää tunnetta. Tätä voidaan hyödyntää sekä asiakkaan tai potilaan tunteiden tunnistamisessa, mutta myös ammattilaisen oman vuorovaikutuksen kehittämisessä.
Aamupäivän lopuksi Hoitava viestintä -hankkeen tutkimuspäällikkö Harry Köhler nosti vielä esiin potilas- ja asiakasviestinnän merkityksen hoidon tai ohjauksen onnistumisen kannalta. Ammattilaiset joutuvat usein lyhyessä ajassa sisällyttämään paljon informaatiota vastaanottotilanteeseen. Tällöin potilaalle tai asiakkaalle ei välttämättä kirkastu hänen elämänsä kannalta juuri ne keskeisimmät asiat. Köhlerin kehittämän vaikuttavan potilasviestinnän mallin avulla ammattilainen ohjaa keskustelua potilaan arkeen ja elämismaailmaan ja mahdollistaa sellaisten oivallusten syntymisen, jotka sitouttavat ja motivoivat hoitoon tai terveyskäyttäytymisen muutokseen.
Seminaari järjestettiin koko päivän lähikoulutuksena 5.6.2024 Medisiina D:ssä. Alla olevien linkkien kautta pääset katsomaan puheenvuorotallenteet kokonaisuudessaan tai lukemaan niiden tekstilitteraatit.