Tutkimus- ja kehittämishankkeet

Hoitava viestintä -hankkeessa on meneillään ja tulossa useita tutkimusprojekteja ja kehittämishankkeita. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti käynnissä ja alkamassa olevista hankkeista. Tuloksista lisätään tietoa matkan varrella. Lisätietoja voit jo nyt kysellä kunkin hankkeen kohdalla mainitulta.

Vaikuttavan potilaskohtaamisen interventiotutkimus, HUS Akuutti

Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista.Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten lääkäreille opetettu hoitavan viestinnän menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja valmiuksiin edistää hoitoa. Tutkimusaineistona on 20 satunnaisesti valittua potilasta vertailuryhmäksi ennen lääkärien koulutusta ja toiset 20 potilasta lääkärien koulutuksen jälkeen. Johtopäätökset tehdään vertailemalla aineistoja. Lisätietoja: Harry Köhler

Terveystarkastusten hoitokohtaamiset, yksityinen työterveysyhtiö

Tutkimuksella selvitetään, miten terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuvalla hoitokohtaamisella voidaan edistää tarkastusasiakkaan työhyvinvointia, terveyskokemusta ja terveyskäyttäytymistä. Tutkimuskysymyksenä on, miten asiakkaan elämismaailmaa huomioivan hoitavan viestinnän menetelmän koulutus vaikuttaa ammattilaisen viestinnän vaikuttavuuteen vastaanotolla, kun vaikuttavuuden kriteerejä ovat asiakkaan kokemus ymmärretyksi tulemisesta, omaa terveyttä ja hyvinvointia koskevat oivallukset, luottamus oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä terveyskäyttäytymisen muutosaie. Aineistona on 10 työterveysammattilaista ja heidän potilaansa, yhteensä 41 potilaskohtaamista. Lisätietoja: Harry Köhler

Potilasviestinnän vaikuttavuuden pitkittäistutkimus, TYKS Reumapoliklinikka

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja saada näyttöä hoitavan viestinnän vaikuttavuutta koskevista havainnoista lääkärin ja potilaan kohtaamisessa. Tutkimuskysymyksenä on, miten potilaan elämismaailmaa huomioivan hoitavan viestinnän menetelmän koulutus vaikuttaa lääkärin viestinnän vaikuttavuuteen vastaanotolla, kun vaikuttavuuden kriteerejä ovat vaikutus potilaan kykyyn toiminnallaan tukea hoitoa, potilaan ryhtyminen hoitoa tukevaan toimintaan, potilaan terveyskokemus sekä toteutuneet terveysvaikutukset. Aineistona on 10 lääkäriä ja heidän potilaansa. Kultakin lääkäriltä valikoituu tutkimukseen 10 potilasta ennen lääkärien koulutusta ja 10 potilasta koulutuksen jälkeen. Määrällisellä tutkimusotteella tehtävä tutkimus toteutetaan lomakekyselyjen ja potilastietojen avulla. Lisätietoja: Harry Köhler

Vaikuttavan perheneuvonnan yhteiskehittäminen (2023-2026), Varha perhekeskukset

Yhteiskehittämisen tavoitteena on tunnistaa perheneuvonnan piirissä sellaisia vaikuttavia terveysneuvonnan keinoja, jotka auttavat ammattilaista tunnistamaan asiakkaana olevan perheen toiveita ja tarpeita ja käynnistämään perheissä oivallus ja halu muutokseen. Huomiota kiinnitetään myös keinojen käytettävyyteen ja soveltuvuuteen. Ollakseen vaikuttavia tulee terveysneuvonnan keinojen olla sellaisia, joita ammattilaiset osaavat ja haluavat soveltaa työssään. Lisätietoja: Harry Köhler ja Anna Axelin

Tässä projektissa on tarkoitus yhdistää perustutkimusta (mitä potilaan oppiminen ja empowerment on) ja soveltavaa tutkimusta (miten niitä voi hyödyntää vaikuttavasti potilasohjauksessa). Projektin ensimmäisenä tavoitteena on tuottaa kirjallisuuskatsaus  aiheesta. Lisätietoa: Harry Köhler, Heli Virtanen ja Saija Inkeroinen

Väitöskirjaprojektit

Marju Teinikivi: Potilasviestinnän mahdollisuudet työllistymiskykyä edistävän terveyskäyttäytymisen parantamiseen

Syventävät opinnäytetyöt

Karli Ristiluoma: Potilasviestinnän vaikutukset työhön paluuseen (RTW)

Veeti Kauristo: Vaikuttavan lääkäri-potilasviestinnän havainnot reumapoliklinikalla

Anniina Tuominen: Terveydenhuollon ammattilaisen saaman hoitavan viestinnän koulutuksen vaikuttavuus hoitotilanteessa

Anni Koskenniemi: Vaikuttava perheneuvonta

Ada Ylisiurua: Vaikuttavan potilasviestinnän menetelmän soveltuminen päivystyslääkärin työhön lääkärin ja potilaan näkökulmasta, ja sen vaikutus potilaan sitoutumiseen omaan terveyteensä