Kuka saisi lapset innostumaan runoudesta!

Viides- ja kuudeluokkalaiset tykkäävät seikkaluista, mutta karttavat runokirjoja!

Lukutaito koostuu monesta osa-alueesta ja on yhteydessä moniin lapsen kasvun ja oppimisen osa-alueisiin. Osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa IKI-TARU-hanketta keräsimme tietoa viides- ja kuudesluokkalaisten lukutaidosta. Lukutaidon eri tekijöiden testaaminen on osa lasten yksilöllistä lukemisen ja kirjoittamisen pedagogiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että testaamisen tavoitteena ei saa olla yksinomaan arviointi, vaan testaamista tulee aina seurata toimenpiteitä. Erityisesti tukea tarvitsevien lasten kohdalla.

Aineistonkeruussa käytettiin Agricola-kustannuksen Näppärä rosvo -testimateriaalia. Näppärä rosvo -testistö koostuu kolmesta osasta, jotka ovat luetun ymmärtäminen, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät asenteet sekä itsetunto. Tässä kuvataan noin 150 viides- ja kuudesluokkalaisen tuloksia lukemisasenteen osalta.

Lukemisasenteet ovat yhteydessä haluun lukea

Lukemis- ja kirjoittamisasenteiden selvittäminen on tärkeää, sillä asenteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme ja erityisesti asenteet lukemista ja kirjoittamista selittävät tyttöjen ja poikien välisiä tasoeroja lukemisessa ja kirjoittamisessa. Vastahakoisten lukijoiden kohdalla onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja osoittaa, että lukeminen on hyödyllistä ja mukavaa toimintaa. Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittäminen ovat arvoja. Se tarkoittaa, että taidot kehittyvät vain, jos ne koetaan arvokkaina ja niitä arvostetaan. Aikuisten toiminta vaikuttaa vahvasti lasten asenteisiin. Tehokkainta asennekasvatusta on aikuisten toiminnan seuraaminen, ei pelkkä puhe. Parasta asennekasvatusta onkin omalla toiminnallamme näyttää, kuinka mukavaa ja merkityksellistä toimintaa lukeminen on. Lukemisasenteet kasvavat yhteisössä, jossa luetaan, jossa on mukavia lukupaikkoja ja paljon kirjallisuutta sekä lukemisesta nauttivia läheisiä.

Usein ajatellaan, että lukemisasenteet syntyvät varhaislapsuudessa ja ovat pysyviä. Lukemisasenteet voivat kuitenkin muuttua, kun lapsille tarjotaan koulussa heille sopivaa toimintaa. Lukemisasenteisiin voidaan vaikuttaa koko elämän ajan. Monesti asenteet ovat vasta ennakkoluuloja, jotka perustuvat tietämättömyyteen. Jos lapsella on vain vähän positiivisia kokemuksia lukemisesta tai vain vähän kokemuksia yleensä lukemisesta, asenteen on vaikea muuttua positiiviseksi. Negatiiviset asenteet muuttuvat yleensä ajan kanssa huonommiksi ja positiiviset positiivisemmiksi. Näin kielteisiin asenteisiin on hyvä tarttua ajoissa. Tässä voi myös testaaminen auttaa.

Koulu voikin vaikuttaa siihen, minkälainen asenne lapselle syntyy lukemista kohtaan. Positiivisten asenteiden synnyssä mielekkyyden kokemusten ja yhteisön lukemisen ilon rinnalla tärkeitä ovat onnistumisen kokemukset. Jos oppilas kokee onnistuvansa sekä saa opettajalta kiitosta, hänen luottamuksensa itseensä vahvistuu. Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa oppilaiden taitojen heikkoja osa-alueita ja varmistaa, että jokainen oppilas saa onnistumisen kokemuksia. Myös pitkälle taidoissaan kehittyneiden oppilaiden kehitystä tulee tukea. Kun he saavat riittävän vaativia tehtäviä, he ovat motivoituneimpia opiskelemaan kuin silloin, kun tehtävät ovat heille liian helppoja.

Luokkatoverien ja ystäväpiirin mielipiteet vaikuttavat vahvasti oppilaiden asenteisiin. Yksittäisten oppilaiden asenteet eivät säätele ainoastaan heidän omaan toimintaansa, vaan ne vaikuttavat koko luokan ilmapiiriin. Useimmille pojille on tärkeämpää olla kaverijoukon jäsen kuin menestyä koulussa. Poikien lukemisen esteenä voivatkin olla kavereiden negatiiviset lukemisasenteet.

Näppärä rosvo -testin mukaan lukemisasenteet eivät muutu alakoulun viimeisillä luokilla

Näppärä rosvo -testistön lukemis- ja kirjoittamisasennetestin tavoitteena oli selvittää, millaisia tekstejä oppilaat mieluiten lukisivat, millaiset aktiviteetit ja tehtävät heitä kiinnostavat, mitä he ajattelevat yhdessä muiden kanssa työskentelemisestä, miten kokevat ääneen lukemisen tai sen, että muut lukevat heidän kirjoittamiaan tekstejä ja mitä he ajattelevat itsestään kirjoittajina tai lukijoina ja ovatko esimerkiksi oppikirjatekstit heille vaikeita.

Oppilaat arvioivat näitä asenteeseen liittyviä osa-alueita neljäportaisella Likert-asteikolla. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin käyttämällä Cronbachin alphaa, jonka arvoksi saatiin erittäin hyvä 0,87. Testin kokonaispistemäärä on 96 pistettä. Viidesluokkalaisten pistemäärät vaihtelivat 36 ja 87 pisteen välillä, kun taas kuudesluokkalaisten pistemäärät vaihtelivat 38 ja 87 pisteen välillä. Viides- ja kuudesluokkalaisten tai tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

Viidesluokkalaisten keskiarvo on 66.5 (kh. 9.8) ja kuudesluokkalaisten 63.1 (kh. 10.7). Luokka-asteiden välillä ei siis ole merkitsevää eroa. Myöskään poikien (ka. 63.7, kh. 97.2) ja tyttöjen yhteispisteissä (ka. 65.6, kh. 11.07) ero ei ole merkitsevä.

Tapahtumarikkaat sarjakirjat ovat säilyttäneet suosionsa

Tutkimukseen osallistuneista oppilaista suurin osa (88 %) suhtautuu lukemiseen positiivisesti ja pitää lukemisesta. Tosin myös tässä aineistossa tytöt pitivät lukemisesta merkitsevästi enemmän kuin pojat. Viides- ja kuudesluokkalaisten suosikkikirjallisuutta ovat erilaiset seikkailukirjat, lyhyet tarinat ja sarjakuvat. Runoista oppilaat eivät juurikaan lukumateriaalina innostu, sillä vain neljän prosentin mukaan runojen lukeminen on kivaa. Runojen lukemiseen innostamiseen uskoisimme löytyvän monia keinoja: niiden yhdistäminen erilaisiin taidelähtöisin tehtäviin, kuten draamaan, voisi saada runotekstit elämään lasten mielissä, samoin erilaiset runoihin liittyvät tekstuaaliset interventiot, joissa runoja lähdetään muokkaamaan tai yhdistelemään. Lisäksi omien runojen kirjoittaminen olemassa olevan runouden pohjalta tai valmiiden kaavojen avulla on helppo tie runouden maailmaan.

Kirjallisuuden aihepiirien kiinnostavuuden kohdalla näkyi tyttöjen ja poikien välillä selvä ero: pojat olivat kiinnostuneempia historiaan sijoittuvista, urheiluaiheisista sekä tekniikasta ja keksinnöistä kertovista kirjoista. Sen sijaan luonto- ja maailman eri paikoista kertovat kirjat kiinnostivat sekä tyttöjä että poikia. Jo pitkään on tiedetty, että kirjasarjat kiinnittävät lapsia lukijuuteen monin tavoin. Tämä näkyi myös tässä tutkimuksessa: lähes kaikki toivoivat, että luettuun kirjaan olisi olemassa myös jatkoa. Tästä näkökulmasta myös kirjailijoiden esittelyt kannattavat ja voivat tukea kirjojen lukemisen jatkumoa.

Opettajille tutkimus antaa yksinkertaisen pedagogisen välineen: lapset kuuntelevat mielellään sukupuolesta riippumatta edelleen vielä lukutaitoisinakin opettajan ääneen lukemista. Se sopiikin hyvin myös niiden lasten kirjojen pariin ohjaamiseen, joiden teknisessä lukutaidossa on puutteita. Vastaava ilmiö näkyy äänikirjojen kohdalla: 80 prosenttia oppilaista piti äänikirjojen kuuntelemisesta. Kannattaakin muistaa, että ääneen lukemisen kuunteleminen kehittää melkein kaikkia lukutaidon osa-alueita ja auttaa erityisesti vähemmän motivoituneita lapsia nauttimaan kirjallisuudesta ja rentoutumaan sen parissa.

Haasteeksi opettajille ja kirjastonväelle heitämme seuraavan tutkimuksellisen huomion: viides- ja kuudesluokkalaisista tytöt kävivät erittäin merkitsevästi innokkaammin kirjastossa. Vaikka suuri osa lapsista kävi mielellään kirjastossa, voisi kirjastovierailuihin panostamisessa olla yksi avain vastahakoisten poikien lukemiseen innostamisessa.

Tuloksista kokonaisuudessaan tietoa

Tuula Merisuo-Storm & Rauli Storm (2020). Näppärä rosvo. Testejä 5. ja 6. luokille. Turku: Agricola-kustannus.

Kirjoittajat:

Tuula Merisuo-Storm & Juli-Anna Aerila