NERA-konferenssi Turussa 4.-6.3. Storyline-menetelmä ja videopelit
IKI-TARU osallistui NERA-konferenssiin (Nordic Educational Reseach Association) Turussa 4.-6.3. Kolme päivää sisälsivät paljon tietoa, ajatuksia kasvatuksesta, puhujia ja postereita. Kävimme kuuntelemassa useita mielenkiintoisia esityksiä, joista nostamme kaksi norjalaista esitystä tähän blogipostaukseen.
Ali Ludvigsen, Ragnhild Louise Næsje, Stein A. Berggren, Kristine Høeg Karlsen – Narratives as a gateway to interdisciplinarity in Teacher Education
Tämä tutkimus pohjautuu skotlantilaiseen Storyline-menetelmään. Lyhyesti Storyline-menetelmän keskiössä on tarina, jota käsitellään oppiainerajat ylittävästi ja oppilaslähtöisesti.
Tarina alkaa kysymyksellä (key question).
Jokainen tarina sisältää useita jaksoja.
Tarina herätetään henkiin jonkinlaisella esityksellä.
Jokainen oppilas luo oman hahmon ja kirjoittaa hahmon elämäkerran.
Tapahtumia, jotka sisältävät oppilaiden luomia hahmoja ja hahmojen ratkaisuja ongelmiin.
Tarina päättyy juhlaan tai tapahtumaan.
Mitchell-Barrett, R. (2010). An analysis of the Storyline method in primary school; its theoretical underpinnings and its impact on pupils’ intrinsic motivation (Doctoral dissertation, Durham University)
Norjalainen tutkimus yhdistää Storyline-menetelmään norjan kielen ja matematiikan. Tutkimuksessa oli annettu norjalaisille opettajaopiskelijoille tehtäväksi kehittää matemaattisia narratiiveja. Aluksi käsiteltiin yhdessä norjalaista mytologiaa, jonka jälkeen jokainen opettajaopiskelija loi oman fantasiahahmon. Tämän jälkeen tarina etenee ja fantasiahahmojen kylään saapuu kirje, jossa pyydetään fantasiahahmoja tekemään kartta satumetsästä. Kartan teon jälkeen opiskelijat loivat pienryhmissä matemaattisia tarinoita, joihin he myös keksivät laskuihin ratkaisut. Lopuksi kaikki pienryhmät pääsivät kokeilemaan toisten luomia matemaattisia tarinoita ja ratkaisemaan niitä.
Tutkimus on vielä keskeneräinen, mutta alustavista tuloksista huomattiin, että opettajaopiskelijoille on hyvä opettaa, että he ovat vastuussa lukemisen ja kirjoittamisen opettamisesta jokaisessa oppiaineessa, ei vain äidinkielen tunneilla. Lisäksi tutkijat korostivat sitä, miten kielen avulla voidaan käsitellä matematiikkaa mielikuvituksellisesti ja motivoivasti. Storyline-menetelmä vaikuttaakin hyvin kiinnostavalta.
Magnus Henrik Sandberg, Kenneth Silseth – Being Peer Gynt – negotiating player identity in a serious game about a literature classic
Henrik Ibsenin näytelmä Peer Gynt on Norjassa hyvin tunnettu. Pian julkaistaan tietokonepeli Peer Gyntistä, jossa pelaajat asettuvat Peeriksi ja tekevät erilaisia valintoja pelin aikana. Tutkijat analysoivat oppilaiden testipelikertoja ja sitä, miten tietokonepeli toimii oppimisen näkökulmasta. Oppilaat pelasivat pareittain Peer Gynt -peliä ja tietokone videoi heidän pelikertansa. Tutkijat analysoivat sitä, millä tavalla oppilaat keskustelivat valinnoistaan: tekevätkö he päätökset omien mieltymysten mukaan vai yrittävätkö he ymmärtää Peeriä hahmona ja tehdä valinnat Peerinä. Tutkimus on vielä kesken ja esityksessä esiteltiin vasta alustavia tuloksia.
Itselleni heräsi välittömästi ajatus kirjallisuuteen innostamisesta. Pelikulttuuri on vahva tällä hetkellä yhteiskunnassamme ja osa oppilaista käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan pelien parissa. Voisiko videopeli kirjallisuudesta herättää intoa ja kiinnostusta teoksen lukemiseen ja sen käsittelyyn? Kysyin asiaa esityksen pitäjältä Sandbergilta ja hänen mukaan oppilaat olivat kommentoineet sitä, miten paljon hauskempaa oli käsitellä Peer Gynttiä pelin avulla.
Videopelien hyödyntäminen kirjallisuudenopetuksessa jäi kutkuttelemaan omaan mieleen. Täytynee hankkia itselle Peer Gynt -peli Steamista, kun se sinne aikanaan saapuu.
Teksti ja kuvat: Johanna Lähteelä
IKI-TARUn projektitutkija