Sukukieliteema tarjoaa kielitietoiselle opettajalle voimavaran

rinnalla

Järjestöt jakavat sukukielitietoutta

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan ja suomalais-ugrilaisiin kieliin. Suomen sukukieliä erotellaan laskutavasta riippuen noin 20-40 ja niitä puhutaan laajalla alueella Fennoskandiasta Ural-vuoriston itäpuolelle. Suurinta osaa suomen sukukielistä puhutaan siis Venäjällä. Kielisukulaisuus tarkoittaa, että samaan kielikuntaan kuuluvat kielet ovat polveutuneet kauan sitten puhutusta yhteisestä kantakielestä.

POPS edellyttää opetuksessa nostettavan esille Suomen kielitilanteen, kielten sukulaisuussuhteet ja suomen sukukielet. Moni osaakin mainita suomen sukukielistä esimerkiksi viron, karjalan, pohjoissaamen ja unkarin. Kuitenkin monet sukukielet, niiden puhujat ja kulttuurit jäävät suomalaisten arjessa etäisiksi verrattuna esimerkiksi median kautta tutuksi tulevaan englannin kieleen ja amerikkalaiseen populaarikulttuuriin.

IKI-Taru keskusteli Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja Niko Partasen kanssa suomalais-ugrilaisiin kieliin liittyvistä teemoista ja niiden mahdollisuuksista opettajille ja oppilaille. Keskustelun aikana kokosimme yhteen muutamia ideoita, joiden avulla kuka tahansa äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja voi tuoda sukukielitietoutta oppitunnilleen.

IKI-Taru: Mitä Sukukansojen ystävät ry tekee?

Niko: Mukavaa, että otitte yhteyttä meihin! Sukukansojen ystävät ry on suomalainen kansalaisjärjestö , jonka päätavoite on edistää suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten tunnettuutta ja näkyvyyttä Suomessa sekä ylläpitää kontakteja suomalaisten ja muiden suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen ja organisaatioiden välillä. Meille on myös erityisen tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa iästä tai koulutustaustasta riippumatta.  Osallistumme kaikkien alojen kulttuuritapahtumiin ja järjestämme niitä laajalle yleisölle vapaa-ajallamme. Toimintamme ei siis rajoitu vain tietyille paikkakunnille ja meillä on jäseniä ympäri Suomea.

IKI-Taru: Miksi opettajien olisi hyvä tietää enemmän suomalais-ugrilaisista kielistä ja niitä puhuvista kansoista?

Niko: Sukukielten tuntemus on osa kielitietoisuutta. Samalla kartutetaan ymmärrystä maantieteellisistä lähialueista ja monikielisestä Suomesta. Vaikkapa Virosta monella on usein yksipuolinen kuva Venäjästä puhumattakaan. Tiesittekö, että Venäjällä puhutaan yli sataa kieltä venäjän lisäksi, ja eteläviro eroaa huomattavasti pohjoisemmasta virosta, johon viron kirjakieli perustuu? Ei ole olemassa vain yhtä venäläistä tai virolaista kulttuuria ja tutustumalla kieliin päästään pintaa syvemmälle. Esimerkiksi sanaston yhtäläisyyksiä ja eroja tarkkailemalla voi löytää mielenkiintoisia jälkiä kulttuurikontakteista. Noin ylipäätään Suomen suhteet Viroon voisivat olla tiiviimmät, sillä Suomessa asuu paljon virolaisia ja kaksikielisiä lapsia. Ei unohdeta myöskään Ruotsia ja Norjaa. Pohjoismaissa puhutaan useita saamelaiskieliä, kveeniä ja meänkieltä. Suurin osa suomalais-ugrilaisista kielistä on eläviä nykykieliä, mikä pääsee usein unohtumaan, ellei satu olemaan alan tutkija.

IKI-Taru: Entä miksi lasten ja nuorten kannattaa tutustua sukukieliin?

Niko: Suomalaisella järjestökentällä olen havainnut, että yllättävän montaa nuorta kiinnostaa karjalaisuus ja monella on esimerkiksi inkerinsuomalainen tai saamelainen tausta. Itseään ja juuriaan etsiville nuorille olisi tärkeää tarjota ajantasaista ja saavutettavaa tietoa jo koulussa, jotta he eivät jää yksin kehittyvän identiteettinsä kanssa. Nuorten kielitausta ja kulttuuri ei löydy vain museoista vaan he itse voivat olla aktiivisia toimijoita.

IKI-Taru: Miten sukukansojen ystävät ry voisi auttaa opettajia sukukieliteeman haltuunotossa?

Niko: Haasteena sukukieliteeman tuomisessa kouluihin on suomenkielisen materiaalin rajallinen saatavuus. Tietoa löytyy kyllä paljon, mutta se on hajallaan ja kirjoitettu usein venäjäksi, unkariksi tai viroksi. Syksyn 2021 aikana päivitämme Sukukansojen ystävien kotisivuille ajantasaiset tietopaketit suomalais-ugrilaisista kielistä ja kansoista, joita voi käyttää suoraan tietoteksteinä äidinkielen tunneilla. Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja kunhan oppimateriaalia valmistuu, ovat käyttäjäkokemukset kullanarvoisia. Yleisesti järjestömme sosiaalista mediaa seuraamalla saa myös paljon tietoa suomalais-ugrilaisista aiheista. Järjestön jäsenille lähetetään myös erityisesti tapahtumien yhteydessä lisätietoja jäsenkirjeen muodossa. Teimme 2000-luvun puolella myös aktiivisesti kouluvierailuita, mutta taloudelliset ja ajalliset rajoitteet kavensivat kouluprojektimme kattavuutta. Nyt haluaisimme tuottaa kouluja varten oppimateriaalipaketin ja kuulisimme mielellämme opettajien toiveita. Millaiselle tiedolle ja tehtäville olisi tarvetta? Ovatko oppilaasi jo tuottaneet omia sukukieliteemaisia materiaaleja? Meihin saa ottaa rohkeasti yhteyttä sukukansojenystavatry(ät)gmail.com tai viestittää järjestön Facebook-sivuilla tai Instagramissa. Voimme muotoilla materiaalit yhdessä julkaisukuntoon.

IKI-Taru: Kiitos keskustelutuokiosta! Toivomme, että kiinnostus suomalais-ugrilaisia teemoja kohtaan herää lukijoiden mielissä.

 

Linkkejä ja resursseja

IKI-Taru ja Sukukansojen ystävät keräsivät yhteen muutamia helposti saatavilla olevia inspiraation lähteitä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille. Suomenkieliset resurssit painottuvat erityisesti Suomen alueella puhuttaviin saamelaiskieliin, pohjoissaameen, inarinsaamen ja koltansaameen.

 

Tutustu ja osallistu ryhmäsi kanssa järjestöjen matalan kynnyksen valmiiseen ohjelmaan tai materiaaliin:

  • Sukukansojen ystävät ry ylläpitää verkkosivuaan täällä: linkki 
  • Saamelaiset Suomessa -julkaisu
  • Suomi-Unkari Seura järjestää joka neljäs vuosi Unkaria kouluihin -hankkeen
    • Valmista kouluun sopivaa teemamateriaalia on koottu seuran sivuille: linkki 
  • Nuorten akatemia tarjoaa Dihtosis-hankkeessa laadittuja saamelaisuutta käsitteleviä materiaaleja: linkki
  • Älä unohda Viroa! Suomessa toimivista järjestöjä ja tietoa tapahtumista löydät esimerkiksi täältä: linkki
  • Suomi-Venäjä-seura järjestää suomalais-ugrilaista kulttuuriohjelmaa vuosittain. Kurkkaa nämä:

Sukukansapäivän huomioiminen (vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina)

  • Onko paikkakunnallasi esimerkiksi teemaan sopivia näyttelyitä? Useat museot pitävät kokoelmissaan suomalais-ugrilaisiin kansoihin liittyvää esineistöä.
  • Onko paikallisessa kirjastossasi esimerkiksi vironkielisiä, saamenkielisiä tai unkarilaisia kirjoja? Millaisia?
  • Sukukansapäivän kunniaksi voi esitellä ja pitää esillä suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistä lippua

 

Miltä eri suomalais-ugrilaiset kielet näyttävät ja kuulostavat?

  • Suomalais-ugrilainen sarjakuvaprojekti tuo kielet lasten ja nuorten kokemusmaailmaan: Finno-Ugric Comics
  • Inarinsaamelainen Loostâš on verkkolehti, joka pyrkii kuvallisuuteen ja olemaan helppoa luettavaa: linkki
  • YLEn Sano se saameksi -tarjoaa fraaseja kuunneltaviksi useilla saamelaiskielillä kauniilla verkkosivustolla
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ylläpitää historiallista äänitearkistoa: linkki

Uutisia on kuunneltavissa useilla eri kielillä muun muassa Youtubessa. Esimerkiksi:

Valikoima muuta kiinnostavaa materiaalia:

  • Ante Aikion Aigi-nuortenkirjasaaga yhdistää saamelaisen kulttuuriperinnön fantasiamaailmaan: kirjavinkki
  • Skábmagovat-elokuvafestivaali esittää vuosittain ohjelmistossaan suomalais-ugrilaisia elokuvia: linkki
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa yleistietoa suomalais-ugrilaisista kielistä: linkki
  • Finna-palvelun vapaasti käytettävät eri-ikäiset valokuvat viestivät kulttuurista: linkki
  • Tutustu inkeriläisiin täällä: linkki

 

Puuttuuko lempilinkkisi? Ota yhteyttä (medehe(ät)utu.fi). Kiitämme myös Udmurtian valtionyliopiston suomen kielen opettajaa Tomi Koivusta materiaalivinkkauksesta.

Teksti: Mervi de Heer