Kirjoitusohjeet

HUOM! Julkaisu on tauolla.

Kipinässä julkaistaan artikkeleita, esseitä, katsauksia, raportteja ja muita tekstejä kulttuurin ja terveyden teemoista kiinnostuneilta perus- ja jatko-opiskelijoilta sekä muilta alan parissa tutkimusta tekeviltä. Pääasiallinen julkaisukieli on suomi, mutta tulevaisuudessa pyrimme julkaisemaan tekstejä tarvittaessa/mahdollisuuksien mukaan myös englanniksi ja ruotsiksi.

Kirjoituksia toivotaan yli tiedekunta- ja yliopistorajojen. Tekstit lähetetään sähköpostin liitetiedostona toimituksen sähköpostiosoitteeseen. Kirjoittajia pyydetään liittämään tiedostoon yhteystietonsa sekä lyhyt, vapaamuotoinen esittely itsestään. Artikkeleihin tulee liittää myös korkeintaan 1000 merkin pituinen tiivistelmä. Tieteelliset erikoiskäsitteet on syytä avata siten, että ne aukeavat myös muiden tieteenalojen lukijoille.

KTT-yksikön henkilöistä koostuva toimituskunta tarkistaa kaikki tekstit ja laatii mahdolliset korjausehdotukset, joiden pohjalta kirjoittaja muokkaa tekstinsä lopulliseen julkaisukuntoon. Kaikki julkaistavat kirjoitukset toimitetaan.

Erilaisia kirjoitustyyppejä

Artikkeli on tieteellinen, akateemisen kirjoittamisen kriteerit täyttävä teksti, jossa keskeistä on tutkiva lähestymistapa johonkin aiheeseen. Artikkelin pyrkimyksenä on välittää lukijalle tarkasteluunsa perustuvaa tutkimustietoa käsittelemästään aiheesta. Tarkastelun kohteena voi olla empiirinen aineisto tai aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa on kuitenkin syytä muistaa, että artikkeli eroaa oleellisesti kirjallisuuskatsauksesta: siinä missä katsaus ensisijaisesti kartoittaa, artikkelin tavoitteissa painottuu tiedon tuottaminen. Tekstistä tulisikin käydä ilmi, mitä on tarkasteltu ja miten, millaiseen taustateoriaan/aiempaan tutkimukseen tarkastelu kiinnittyy, ja mitä tarkastelun perusteella selvisi aiheesta.

Katsaus esittelee jotakin aihealuetta lukemalla siihen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Katsaus voi esimerkiksi kartoittaa, miten jotakin aihetta on lähestytty erilaisista teoriaperinteistä käsin, miten jokin tutkimusalue, käsite tai teoria on historiallisesti kehittynyt, tai miten jotain teoriaa tai metodologiaa on sovellettu jonkin tutkimusalueen yhteydessä. Katsaus on artikkelia selvemmin luonteeltaan kuvaileva, referoiva ja/tai kartoittava.

Essee voi kieleltään ja muodoltaan olla vapaampi kuin artikkeli. Käytännössä ero on kuitenkin usein häilyvä, ja esimerkiksi opiskelijoiden lopputöinä laatimat laajat tutkielmaesseet voivat toimia pohjana myös artikkelimuotoiselle tekstille.

Puheenvuoroteksti voi olla esimerkiksi keskustelunavaus jostakin kiinnostavasta aiheesta tai kommentti johonkin aiemmin käsiteltyyn keskusteluaiheeseen. Esimerkiksi väitöskirjojen ja hankkeiden tutkimussuunnitelmat voivat tarjota tuoreita näkökulmia, joita nostaa esiin tämän tekstityypin puitteissa.

Kirjaesittely keskittyy esittelemään jotakin ajankohtaista kulttuurin ja terveyden alaan liittyvää teosta. Erityisesti toivotaan esittelyjä alan kotimaisista uutuusteoksista.

Tekstin pituus

Enimmäismerkkimäärät sisältävät välilyönnit ja lähdeluettelon.

Artikkeli: 40 000 (sis. abstrakti)
Katsaus: 35 000
Essee: 20 000
Puheenvuoro/Kommentti: 15 000
Kirjaesittely: 7000

Lisäksi julkaisemme mielellään erilaisia raportteja, analyyseja, kolumneja ja muita tekstejä. Jos sinulla on siis kiinnostava teksti, joka ei suoraan sovi johonkin yllä kuvatuista juttutyypeistä, ota rohkeasti yhteyttä ja tarjoa juttuasi tai kysy lisätietoa.

Teknisiä ohjeita

Tekstit lähetetään docx, doc, odt tai rtf-muodossa. Toivottu rivinväli on 1,5, fonttikoko 12. Kappaleet erotetaan rivinvaihdolla, väliin jää yksi tyhjä rivi. Älä käytä tekstissä erikoismuotoiluja lukuun ottamatta lihavointeja ja kursivointeja.

Artikkelin kohdalla mahdolliset tutkimuskysymykset/tavoitteet kursivoidaan, samoin kuin tekstin keskeiset käsitteet ja mahdolliset muut erikoiskäsitteet silloin, kun ne mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran.

Pitkissä teksteissä on hyvä käyttää väliotsikoita. Johdantolukua ei kuitenkaan tarvitse otsikoida. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan tyhjällä rivillä edeltävästä ja seuraavasta kappaleesta. Väliotsikoita ei numeroida.

Jos teksti sisältää suoria lainauksia, tulee ne kirjoittaa lainausmerkkien sisään ja lisätä perään suluissa lähdeviittaus sivunumeroineen. Pyri kuitenkin välttämään etenkin pitkiä (yli parin rivin mittaisia) suoria lainauksia.

Mahdolliset viitteet kirjataan alaviitteinä.

Kuvat

Kipinässä on mahdollista julkaista myös kuvia. Kuvien ei tarvitse olla painokelpoisia, mutta silti korkealaatuisia, mielellään 300 dpi.

Kuvat lähetetään toimitukselle tekstien palauttamisen yhteydessä sähköisessä muodossa joko jpeg- tai tiff-tallenteina.

Kirjoittajan tulee itse huomioida kuvien julkaisuoikeuteen liittyvät seikat sekä kattaa niihin mahdollisesti liittyvät kustannukset.

Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo

Lähdeviittaukset merkitään sulkeissa tekstin sisään muodossa [kirjoittajan sukunimi] [ilmestymisvuosi], [sivunumero], esim. (Saarikangas 2006, 59).

Jos lähteellä on useampi kirjoittaja, luetellaan näiden kaikkien nimet ensimmäistä kertaa viitattaessa. Jatkossa riittää mainita ensimmäisen kirjoittajan nimi, jonka perään lisätään “ym.” tai “et al.” riippuen lähteen alkukielestä.

Jos lähteellä ei ole nimettyä kirjoittajaa, merkitään esim. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015).

Sanomalehtiartikkeliin viitatessa mainitaan jutun kirjoittajan lisäksi lehden nimi ja ilmestymispäivämäärä, esim. (Ihatsu, Turun Sanomat 23.9.2014)

Lähdeluettelo otsikoidaan Lähteet. Viitatut lähteet kirjataan luetteloon ao. tavalla. Epäselvissä tapauksissa voit ottaa yhteyttä toimitukseen ja kysyä neuvoa.

Monografia:

Saarikangas, Kirsi (2006) Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Butler, Judith (2006) Hankala sukupuoli. Suom. Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi. Helsinki: Gaudeamus.

Toimitettu teos:

Bluhm, Robyn, Jacobson, Anne Jaap & Maibom, Heidi Lene (toim.) (2012) Neurofeminism: Issues at the Intersection of Feminist Theory and Cognitive Science. New York: Palgrave MacMillan.

Artikkeli lehdessä:

Wendell, Susan (2001) Unhealthy Disabled: Treating Chronic Illnesses as Disabilities. Hypatia 16:4, 17–33.

Luhrmann, Tanya (2011) Hallucinations and Sensory Overrides. Annual Review of Anthropology 40, 71–85.

Artikkeli kirjassa:

Honkasalo, Marja-Liisa (2014) Sydänsairaudet ja materian aktiivisuus. Teoksessa Sari Irni, Mianna Meskus & Venla Oikkonen (toim.) Muokattu elämä. Tampere: Vastapaino, 194–232.

Raportit:

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010 –2014 loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015: 17. Helsinki: STM

Sanomalehtiartikkelit:

Ihatsu, Katja (2014) Nappi Naapuri tarjoaa pian Runosmäkeläisille naapuriapua netissä. Turun Sanomat 23.9.2014.

Verkkoversioon viitatessa perään lisätään URL ja viittaamisen päivämäärä (ks. seuraava kohta).

Elektroniset lähteet:

Kuopion kaupunki (2015) Hyvinvointia ja onnellisuutta taiteesta ja kulttuurista. Kulttuurin aktivointisuunnitelma 2015-2020. http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=6a8eb6bd-5370-4d2a-862b-93d42444ac46&groupId=12129 (haettu 5.2.2016).