Älykästä kaupunkitutkimusta? Havaintoja vuoden 2022 Kaupunkitutkimuksen päiviltä

Kaupunkitutkimuksen päivät 2022 ja paluu lähitapahtumiin

Vierailin vuoden 2022 Kaupunkitutkimuksen päivillä, jotka järjestettiin hiljattain Tampereella (to 28.-pe 29.4.2022). Konferenssin teemana oli ”Kestävä kaupunki” ja tapahtuma houkuttelikin paikalle ennätysyleisön – jopa kolmesataa osallistujaa oli tullut kuulemaan esityksiä suomalaisen kaupunkitutkimuksen ajankohtaisista aiheista. Osallistujamäärä ja konferenssissa vallinnut innostunut tunnelma osoittivat, että lähitapahtumia on odotettu pitkään. Yhtäältä iloittiin siitä, että kollegoita oli mahdollista tavata paikan päällä Tampereen yliopistolla ja työryhmäesityksiä sai oman kotitoimiston sijaan kuunnella luokkahuoneessa istuen. Olen itse tehnyt väitöskirjaani pääosin etätöissä aloitettuani työn vuonna 2020, joten lähitapahtumassa vierailu ja muiden tutkijoiden tapaaminen kasvokkain oli mahtavaa. Toisaalta tieto edelleen jatkuvasta koronaviruspandemiasta aiheutti kysymyksiä: onko maskisuositus siis voimassa vai ei? Saako luentosalissa olla kylki kyljessä? Lisäksi key-note-puheita sekä osaa työryhmistä pystyi kuuntelemaan myös virtuaalisesti Zoomin kautta. Vastaavat hybriditapahtumat lienevätkin tulevaisuudessa ”uusi normaali”.

Kaupunkitutkimuksen päivillä oli kaikkiaan 26 työryhmää, joissa kestävää kaupunkia lähestyttiin erilaisten teemojen, kuten maapolitiikan, palveluverkkojen, kansalaistoiminnan, osallistamisen, lähiötutkimuksen ja gentrifikaation, avulla. Oma tutkimukseni LuotAI-projektissa liittyy uusiin teknologioihin sekä liikkuvuuteen, joten hakeuduin kuuntelemaan työryhmiä, joissa käsiteltiin mm. massadatan (Big Data) käyttöä kaupunkisuunnittelussa, älykkään kaupungin kehittämistä sekä liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen.

 Tulevaisuuden kestävät kaupungit suunnitellaan massadatan ja älykkäiden ratkaisujen avulla?

Kaupunkitutkimuksen päivien esitysten perusteella Suomessa tehdään paljon ajankohtaista kestävään kaupunkikehitykseen ja älykkäisiin kaupunkeihin liittyvää tutkimusta. Seuraavaksi muutamia poimintoja esityksistä, joita kävin konferenssissa kuuntelemassa.

Jenni Partasen (Tallinnan teknillinen yliopisto, TalTech), Annuska Rantasen (Tampereen Yliopisto) sekä Pilvi Nummen (Aalto yliopisto) työryhmä ”Digital disillusions: smart technologies as a panacea for sustainable cities” käsitteli älykkäiden teknologioiden mahdollisuuksia sekä haasteita kestäviä kaupunkeja suunnitellessa. Monitieteisessä työryhmässä oli esiintyjiä eri yliopistoista, mukaan lukien LuotAI-post-doc Riina Lundmanin tekoälytaidetta ja kaupunkidataa käsittelevä esitys. Työryhmän esityksissä korostui datan rooli tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa: datan saatavuus ja määrä mahdollistaa entistä laajempia selvityksiä tulevaisuuden kaupunkien dynamiikasta, alueista sekä kaupungeissa asuvien ihmisten liikkeistä. Esimerkiksi Viktorija Prilenska (TalTech) ryhmineen esitteli tutkimuksen 3D-karttavisualisoinneissa esiintyvistä epätarkkuuksista ja niiden huomioimisesta. Modupe Osunkoya (TalTech) puolestaan tutkii, kuinka ihmisten aktiviteetteja ja liikkumista voidaan tutkia kännykkädatan ja tilastotieteen keinoin. Samaten Jaana Partanen (Tampereen yliopisto) kertoi, miten matkapuhelimista saatavaa sijaintidataa hyödynnetään ihmisten rutiinien, kuten työmatkaliikenteen tai muuttoliikkeiden tutkimiseen. Näissä esimerkeissä huomattavaa on, kuinka nimenomaan matkapuhelimista saatavasta datasta on tullut olennainen osa liikkuvuuden ja ihmisaktiviteettien maantieteellistä tutkimusta.

Nora Fagerholmin (Turun yliopisto) ja Riikka Puhakan (Helsingin yliopisto) ”Hyvinvointia ja kestäviä elintapoja tukeva kaupunkiluonto” työryhmässä käsiteltiin kaupunkiluonnon roolia osana kaupunkiympäristöjä sekä sen merkitystä kaupunkilaisille. Tutkimukset loivat yhdessä monialaisen kokonaisuuden kaupunkiluonnon ymmärtämisestä ihmislähtöisesti. Kuten Anna Kajosaaren, Saana Rossin ja Marketta Kytän esittelemän NORDGREEN-hankkeen tutkimustulokset osoittivat, kaupunkien viherympäristöt tarjoavat positiivisia kokemuksia ja monipuolisia hyvinvointivaikutuksia luontoalueilla vieraileville kaupunkilaisille. Tulevaisuuden kaupungeissa on siis sijaa myös kaupunkiluonnolle ja sen vaaliminen onkin monelle suunnittelijalle prioriteetti. Kaupunkisuunnittelijoilla on haastava tehtävä tasapainotella kaupunkiluonnon säilyttämisen sekä rakennettujen alueiden lisäämispaineiden välillä. Simo Laakkosen (Helsingin yliopisto) esitys kertoikin, että kaupunkiluonnon suojelusuunnitelmat ovat kokoelma moninaisia käytänteitä, joita ei ole muiden luontoalueiden suojeluohjelmien tapaan yhtenäistetty. Tulevaisuuden kestävää älykaupunkia suunnitellessa onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota näihin kaupunkien sisäisiin luontoalueisiin, joiden merkitys ihmisille ja muille lajeille on huomattava.

Helsingin yliopiston Digital Geography Labin session ”Equitable accessibility to the sustainable city: insights from geographic analysis and open data” keskiössä olivat erityisesti saavutettavuuden ja liikkuvuuden teemat. Aiheita lähestyttiin monimenetelmäisistä näkökulmista; esimerkiksi Mikko Kärmeniemen (Oulun yliopisto) Oulun liikennesuunnittelua käsittelevässä tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullista kaupunkisuunnitteludataa että määrällistä liikennemäärä- ja laatudataa vuosilta 1998–2016. Tutkimus on mainio esimerkki siitä, kuinka isojen määrällisten liikenneaineistojen käyttö yhdessä laadullisen datan kanssa tuottaa arvokasta, tarkkaa tietoa kestävän kaupunkisuunnittelun linjakkuudesta. Digital Geography Labin URBANAGE-projektin tutkijat Christoph Fink ja Elias Willberg esittelivät tutkimuksiaan, joissa pyrittiin vastaamaan nykyisten datavetoisten mallien puutteisiin. Monissa kaupunkien saavutettavuutta mallintavissa malleissa lähtökohtana on nk. ”keskivertoihminen”, joka pystyy liikkumaan itsenäisesti tietyn ajan kuluessa ympäri kaupunkia. Sen sijaan saavutettavuusmalleissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kaupunkilaisten ikä tai mahdollinen vammaisuus. Pelkkä matkustusaika ei myöskään ole saavutettavuuden kannalta ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös ympäristö ja liikkujalle mieluisat reitit tulisi ottaa huomioon. Ainoastaan dataa tuijottamalla ihmisen todellisia liikkumiseen liittyviä käytänteitä voi olla vaikea tulkita – siksi monitieteellinen lähestymistapa tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun on avainasemassa. Esimerkiksi Tampereen Yliopiston Henna Luoma-Halkolan esittelemä ruohonjuuritason tutkimus ikäihmisten taksipalvelusta paljasti erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä palvelun käyttöön liittyviä käytänteitä, joita ei pelkällä määrällisellä datalla olisi kyetty kattavasti kuvaamaan.

 Älykäs kaupunki vaatii älykästä suunnittelua ja tutkimusta!

Älykkäät kaupungit perustuvat ajatukseen osaavan työvoiman, kestävien ratkaisujen sekä teknologian ja datan tehokkaasta käytöstä tulevaisuuden kaupungeissa. Älykäs kaupunki, tai älykaupunki, onkin nykyajan kaupunkisuunnittelun trendi. Esimerkiksi Helsingillä, Turulla, Tampereella ja Oululla on omat ”Smart city”-visionsa, jotka on lanseerattu jo muutamia vuosia sitten. Erityisesti massadatan soveltaminen kaupunkisuunnittelussa korostuu, kun liikenteen, terveydenhuollon, hallinnon tai energiaratkaisujen käyttöä halutaan tehostaa. Tutkimusten mukaan älykaupunkistrategioissa kaupunkeja lähestytään usein kahdesta eri näkökulmasta: data- ja teknologiavetoisesta sekä ihmislähtöisestä näkökulmasta, korostaen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (Ahvenniemi & Huovila, 2021). Sen sijaan ympäristön kestävyyden ja kaupunkiluontoalueiden huomiointi voi olla puutteellista.

Vuoden 2022 Kaupunkitutkimuksen päivillä oli selvää, että tulevaisuuden kestävää älykaupunkia tutkitaan monista eri näkökulmista – niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ympäristönkin kestävyyden kannalta. Tutkimuksissa on myös ansiokkaasti tunnistettu nykyisen kestävän kaupunkisuunnittelun sudenkuoppia. Pelkkä numeerisen datan käyttö ja tulkinta ei esimerkiksi riitä, jos datan sisältämiä mahdollisia vinoumia tai mallinnettavan keskivertoihmisen vertautumista koko väestöön ei oteta huomioon riittävän huolellisesti. Lisäksi kaupunkiluonnon lisääminen ja monimuotoisuus on niin ihmisten kuin muidenkin lajien hyvinvoinnin kannalta avainasemassa, eikä älykaupunkeja rakentaessa sovi unohtaa näitä tärkeitä elinympäristöjä.

Älykaupunkien suunnittelustrategioissa korostuu dataan perustuva päätöksenteko. Tieto on tulevaisuuden kaupunkien vahvin perusta, ja tutkijat ovat tiedon tuottamisessa avainasemassa. Samalla tutkitun tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa on entistä vaikeampaa lisääntyvien julkaisujen, datan määrän ja luotettavuuden, sekä hallinnon hitauden johdosta (Hellström ym., 2019). Monikanavaiset foorumit, kuten Kaupunkitutkimuksen päivät, ovat omiaan tuomaan yhteen tutkijat, suunnittelijat ja kaupunkipäättäjät tiedon jakamiseksi. Älykkäät kaupungit tarvitsevat ennen kaikkea älykkäitä ihmisiä niitä suunnittelemaan!

Lähteet

Ahvenniemi, H., & Huovila, A. (2021). How do cities promote urban sustainability and smartness? An evaluation of the city strategies of six largest Finnish cities. Environment, Development and Sustainability, 23(3), 4174-4200.
Hellström, E., Ikäheimo, H-P., Hakapää, J., Lehtomäki, J. & Saari, M. (2019). Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitran työpaperi. 31 s.
Cover photo by Tobias on Unsplash
Photo of Tampere by K8 on Unsplash
Photo of Helsinki by Tapio Haaja on Unsplash