Koronan hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutukset Suomessa -paneelikeskustelu

Turku Center for Welfare Research, INVEST-lippulaiva ja Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe järjestivät 9.4. yhteistyössä paneelikeskustelun Koronan hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutukset Suomessa. Tilaisuudessa kuultiin viisi alustusta eri tieteenalojen korona-aikaan liittyvästä tutkimuksesta, jonka jälkeen kolme asiantuntijavierasta keskustelivat alustuksista ja muista aiheen herättämistä ajatuksista.

Ensimmäinen alustus kuultiin Veli-Matti Ritakalliolta, joka esitteli sosiaalipolitiikan oppiaineessa tehtyä kyselytutkimusta. Yhdessä kyselyn osassa käsiteltiin koronapandemiaa ja sen vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Näitä osa-alueita olivat talous, työllisyys, perhetilanne, luottamus tulevaisuuteen ja turvallisuuden tunne. Tutkimuksessa havaittiin erityisesti se, että koronapandemian negatiiviset vaikutukset ovat koskettaneet eniten jo valmiiksi huono-osaisia: esimerkiksi työllisyys, luottamus tulevaisuuteen sekä taloudellinen tilanne olivat heikentyneet erityisesti työttömillä tai lomautetuilla, opiskelijoilla, yksinäisillä sekä heikon terveydentilan omaavilla ihmisillä. Koronapandemian negatiiviset vaikutukset ovat siis entisestään lisänneet yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta.

Juuso Repo käsitteli alustuksessaan INVEST-lippulaivan teettämää kyselytutkimusta Valmistuitko koronakeväänä. Tulosten mukaan poikkeusolot vaikuttavat merkittävästi erityisesti keväällä 2020 toiselta asteelta valmistuneisiin. Kyseinen ryhmä on niin sanotussa nivelvaiheessa, sillä he ovat valmistumassa koulusta aikomuksenaan joko aloittaa työt tai jatkaa opintoja. Pandemiatilanteen takia kuitenkin monet tähän ryhmään kuuluvat eivät ole joko saaneet työtä, tai ovat joutuneet aloittamaan uudet opintonsa etänä. Tämän seurauksena uuden elämän ja uusien sosiaalisten kontaktien luonti on ollut vaikeampaa, mikä taas on lisännyt kuormitusta ja ulkopuolisuuden tunteita.

Jenny Paananen esitteli osana Alongside Dementia -tutkimushanketta tuloksia haastattelututkimuksesta, joka käsittelee hoivakotiasukkaiden läheisten ajatuksia korona-ajan erityisjärjestelyistä hoivakodeissa. Haastatellut läheiset ovat kokeneet pandemia-ajan järjestelyt haastaviksi: esimerkiksi vierailut saavat kestää vain tietyn ajan ja tapahtuvat usein maskien tai pleksien takaa, mikä vaikeuttaa kommunikaatiota etenkin huonokuuloisten ja muistisairaiden kanssa. Myös potilaan syöttäminen tai muu koskettaminen, mikä on tärkeä osa vierailua ja läheisen kanssa kommunikointia, on useissa paikoissa ollut kokonaan kiellettyä. Rajoitukset ovat vaikuttaneet hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin sekä läheisten ja hoivakotien väliseen suhteeseen.

Johanna Isosävin alustuksessa kuultiin alustavia tutkimustuloksia tutkimuksesta, jossa vertailtiin ranskan- ja suomenkielisiä koronakylttejä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin ihmisiä ohjeistetaan pandemia-aikana ja miten nämä ohjeistukset eroavat kielten välillä. Alustavien tulosten perusteella sekä suomen- että ranskankieliset kyltit koostuvat usein kolmesta osasta, jotka voivat olla esimerkiksi perustelu, pyyntö tai kielto sekä kiittäminen. Ranskankielisissä kylteissä suositaan enemmän teitittelyä kulttuurin mukaisesti ja niissä oli nähtävissä myös enemmän iskulauseita, kun taas Suomessa käytetään sinuttelumuotoa ja -han-loppuista kehotusta.

Viimeisenä vuorossa oli Aki Koivulan alustus, joka käsitteli luottamuksen merkitystä pandemia-aikana. Koivulan mukaan keskeisessä osassa kriisitilannetta, kuten koronapandemiaa, on luottamus hallintoon ja sen toimintaan, sillä korkean luottamuksen ansiosta hallinnon on helpompi tehdä päätöksiä ja asettaa suosituksia. Usein maat, joissa luottamus hallintoon on korkea, selviytyvätkin kriisitilanteista paremmin, sillä luottamuksen ansiosta myös kansalaisten usko rajoituksiin, suosituksiin ja niiden noudattamiseen on korkeampi.

Alustusten jälkeisessä paneelikeskustelussa INVESTin Satu Helske, THL:n Merita Jokela sekä Helsingin yliopiston yliopistolehtori Tuija Kinnunen keskustelivat alustusten pohjalta koronapandemian vaikutuksista. Keskustelussa esille nousi muun muassa pandemiaviestinnän saavutettavuus Suomessa asuvien vieraskielisten näkökulmasta.  Paneelissa viestinnän tehokkuutta ja toimivuutta pohdittiin myös eri kulttuurien tuntemuksen näkökulmasta.

Opiskelijat pandemia-ajan keskellä

Tapahtumassa yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi opiskelijoiden hyvinvointi korona-aikana. Korkeakouluopiskelijat ovat olleet etäopetuksessa pandemian alusta saakka, ja etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien puuttuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointiin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja SAMOKin teettämän kyselyn tulokset osoittavat, että lähes puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki henkisen jaksamisensa huonontuneen poikkeusolojen takia. Erityisesti juuri opiskelunsa aloittaneet ja opiskelujen alkuvaiheessa olevat opiskelijat kokivat etäopiskelun stressaavana (60%), mutta etäopiskelu vaikutti negatiivisesti myös opintojensa loppuvaiheilla oleviin (42%). Myös sosiaaliset suhteet ovat pandemia-ajan johdosta kärsineet tai kokonaan tauolla, mikä on monilla vaikeuttanut jaksamista. TYYn teettämässä tutkimuksessa yli puolet vastaajista kertoivat opiskelumotivaation heikentyneen, ja kokonaishyvinvointi oli monilla laskenut pandemiatilanteen johdosta.

Moni korkeakouluopiskelija asuu yksin, eikä näe päivän aikana välttämättä juuri ketään, sillä päivittäiset, normaalit kontaktit yliopistolla ovat puuttuneet monilta viime keväästä saakka. Yksinäisyyden ja turhautumisen tunteet ovat lisääntyneet monilla. Vaikka kaikilla tilanne on sama sen suhteen, että yliopistolle ei pääse, on kuitenkin todennäköistä, että haastavinta on juuri uusilla opiskelijoilla, jotka eivät ole ehtineet muodostaa sosiaalisia verkostoja uudella paikkakunnalla. Myös jo valmiiksi yksinäiset ovat yksinäisempiä kuin aikaisemmin, kuten Ritakallion alustuksessakin todettiin. Opiskelijoiden turhautumista on lisännyt entisestään vielä se, että lähiopetukseen paluusta ei ole juurikaan keskusteltu, kun taas esimerkiksi toisen asteen opiskelijat on pyritty lähtökohtaisesti pitämään lähiopetuksessa. Vaikka osalle opiskelijoista etäopiskelu soveltuu ja se jää varmasti jollakin tavoin korkeakoulujen toimintatapoihin, silti monille lähiopetus, vertaistuki ja päivittäiset vuorovaikutustilanteet yliopistolla ovat tärkeä osa hyvinvointia.

Koronaan liittyvä tutkimus ensiarvoisen tärkeää

Paneelikeskustelussa käsitellyt, koronaan liittyvät tutkimusaiheet ovatkin hyvin mielenkiintoisia ja osoittavat, että koronapandemian ja sen vaikutusten tarkastelu monelta eri kannalta on tarpeellista, jotta pandemiatilanteen keskellä sekä sen hellittäessä voidaan tuoda esille ongelmakohtia ja tarpeen vaatiessa muuttaa toimintatapoja. Tapahtumassa esille nousi etenkin se, että koronapandemian vaikutukset osuvat erityisen ankarasti tiettyihin yhteiskunnan ryhmiin: pandemia-ajalla onkin varmasti kauaskantoiset vaikutukset monella yhteiskunnan osa-alueella, ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen ansiosta moniin asioihin voidaan kiinnittää huomiota ajoissa.