Kuinka kirjallisuus voi lisätä hyvinvointia?
Miten kirjallisuus voi rakentaa parempaa elämänlaatua? Tätä kysymystä pohdittiin LaWe:n (Centre for the Study of Language and Wellbeing) ja SELMA:n (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) yhteistyönä järjestämässä seminaarissa, jossa päästiin kurkistamaan erilaisiin tapoihin ymmärtää kirjallisuuden hyvinvointivaikutuksia.
Kirjallisuus kannustaa eettiseen pohdintaan
Humanistisen tiedekunnan vieraileva professori Colin Davis (Royal Holloway, University of London) esitti kysymyksen, voiko kirjallisuus tehdä meistä parempia ihmisiä. Hän käsitteli esityksessään teoksia, joiden kautta kirjallisuus näyttäytyy moraalis-filosofisena
pohdintana heijastaessaan ihmisten moraalisia valintoja ja niiden vaikutuksia kirjan henkilöiden elämään. Keskustellessaan näistä valinnoista lukija tulee samalla itse tehneeksi arvokasta eettistä pohdintaa ja pääsee tarkastelemaan saman asian eri puolia usean henkilöhahmon näkökulmasta.
Kirjallisuus tukee vähemmistönuorten identiteettiä
Vieraileva professori Lydia Kokkola (Luleån teknillinen yliopisto) käsitteli Pohjois-Ruotsin vähemmistönuorten elämän haasteita alueilla, joita leimaavat väestökato ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Miten verkossa elävänä kukoistavaa yhteisöllisyyttä voitaisiin luoda
sinne missä nuoret oikeasti asuvat? Kokkolan esittelemässä projektissa pohjoisen nuorten
hyvinvointia pyritään parantamaan kehittämällä tapoja, joilla nuoret saataisiin kokemaan
osallisuutta paikallisesti. Tässä apuna voidaan käyttää muun muassa kirjallisuuden, luovan
kirjoittamisen ja teatterin piirejä ja työpajoja, joissa nuoret pääsevät itse toimimaan ja
luomaan uutta tapaa olla saamelainen tai meänkielinen nuori nyky-Ruotsissa.
Muita näkökulmia kirjallisuuden hyvinvointivaikutuksiin
Seksuaaliterveys on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Elina Valovirta valotti tutkimuksensa pohjalta romanttisten kirjojen suhdetta yksiavioisuuteen ja seksuaalisuutta koskeviin tabuihin, kuten masturbointiin.
Hanna Meretoja, Päivi Kosonen ja Eevastiina Kinnunen puolestaan esittelivät nykypäivän tarinallistuvassa mediaympäristössä hyvin ajankohtaista projektia Instrumental Narratives (Suomen Akatemia 2018–2022). Projektissa kehitetään tarinallisuutta hyödyntäviä työkaluja mm. terapeuttisiin tarkoituksiin mutta myös tunnistetaan haitallisia tapoja käyttää tarinoita esimerkiksi mielipiteiden manipuloimiseksi.
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa Kaiju Harinen, Joel Kuortti ja Anu Laukkanen summasivat vielä erilaisia näkökulmia kirjallisuuden ja hyvinvoinnin suhteeseen. Yksi tällainen monissa päivän esitelmissä esiin noussut näkökulma oli myös lupa nauttia kirjallisuuden lukemisesta sellaisenaan. Mikä onkaan ihanampaa kuin käpertyä viltin alle lukemaan viihdyttävää, ajatuksia herättävää tai provosoivaakin kirjaa?
Literature, Ethics and Wellbeing -seminaari järjestettiin keskiviikkona 15.5. Sirkkalassa.
Kirjoittajat:
Leena Letwory on Kieliasiantuntijuuden maisteriohjelman opiskelija, joka toimii
Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen markkinoijana.
Milla Luodonpää-Manni on
Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen LaWen johtoryhmän puheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkolehdessä