Merkityksellinen meriteollisuus – merestä se Suomi ponnistaa

Meriteollisuuden näkymät ovat kirkastuneet viime aikojen tapahtumien johdosta, vaikka valoa jo muutenkin näkyi enemmän aiemmin solmittujen kauppojen vuoksi. Pelkästään uutinen jäänmurtajien rakentamisesta Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle tuo jo itsessään positiivista virettä Satakunnan ja koko maamme meriteollisuudelle. Mahdollisen neljän jäänmurtajan työllisyys-vaikutuksen arvioidaan Suomessa olevan jopa 10 000 henkilötyövuotta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä teknillisen tiedekunnan tietotekniikan laitos ovat viimeisen vuoden aikana selvittäneet niin meriteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä kuin sen taloudellisia tunnuslukujakin.

Myötätuulta etenkin Satakuntaan

Meriteollisuusrintamalla kuhisee, kun uutinen jäänmurtajien tilaamisesta Suomesta Yhdysvaltain rannikkovartiostolle vahvistui. Toistaiseksi on varmistunut kahden murtajan tilaaminen Rauman telakalta, mutta lisäksi on Helsingin telakan kahden murtajan tilaus neuvoteltavana. Neljän jäänmurtajan rakentaminen tietäisi erittäin hyvää työllisyysrintamalla. Julkisuudessa on arvioitu, että toteutuessaan tilaukset toisivat työtä noin 10 000 henkilötyövuoden verran. Suomen osuus kokonaisuudesta olisi noin 2 miljardia euroa. Jo vahvistunut Rauman telakan kahden aluksen tilaus tarkoittaa käytännössä noin 3000 henkilötyövuotta Satakuntaan. Rakentaminen kestäisi arviolta kolme vuotta. Porin telakalle tulisi Helsingin telakan tilauksen toteutuessa lisätyöllisyyttä. Asiasta uutisoi muun muassa YLE.

Teollisuusneuvos Reko-Antti Suojanen arvioi STT:lle antamassaan haastattelussa, että jäänmurtajatilaukset ovat sinällään merkittäviä, koska ne ovat tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain rannikkovartioston aluksia saa rakentaa muualla kuin kotimaassa. Tähän tarvittiin maan presidentin erillinen määräys, sillä muuten lainsäädäntö estäisi tällaisen rakentamisen. Yhdysvaltojen ja Suomen välillä solmittu aiesopimus jäänmurtajista sisältää lisäksi seitsemän jäänmurtajan rakentamisen Yhdysvalloissa ja niihin tulisi myös paljon suomalaista teknologiaa. Asiasta uutisoi muun muassa Aamuposti.

Meriteollisuuden nykytila 2024

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (TSE Pori) on meneillään Euroopan unionin osarahoittaman Merimerkit-hanke, jossa selvitettiin meriteollisuuden nykytilaa vuoden 2024 lopussa meriteollisuuden eri toimialojen yrityksille ja toimijoille tehdyllä kyselyllä Meriteollisuuden nykytila 2024. Kyselyn toteuttivat erikoissuunnittelija Anne E. Suominen, projektiasiantuntija Kirsi Laitio ja projektiasiantuntija Elisa Aro. Tarkastelussa olivat erityisesti yritysten toiminnan kehittäminen ja TKI-toiminta, yritysten kohdemarkkinat, niiden liiketoimintaverkostot, innovaatiot ja innovaatiokyvykkyys, meriteollisuuden osaamishaasteet sekä osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 61.

Vastaajat edustavat 56 organisaatiota ja työskentelevät laajalti eri tehtävissä kaikkiaan kymmenen maakunnan alueella, mutta pääosa toimii Varsinais-Suomessa (20), Uudellamaalla (15) ja Päijät-Hämeessä (7). Tosin vastanneita yrityksiä toimii kaikissa 19 maakunnassa ja joillakin on toimintaa jopa useammassa maakunnassa. Vastaajat edustavat koko meriteollisuuden kenttää: eniten vastauksia saatiin sisustusvarusteluyrityksistä (17), telakoilta, suunnittelu- ja konsulttitoimistoilta sekä järjestelmä- ja laitetoimittajilta (kustakin 14) sekä asennustöiden suorittajilta (12). Jakautuminen meriteollisuuden eri sektoreihin esitetään tarkemmin kuvassa 1. Suurin osa vastaajista eli 64 % edustaa yrityksen johtoa, osalla on useita tehtäviä, mutta yllätyksenä henkilöstöhallinnon vastaajia on pyöreä nolla. Tämä vaikuttaa sikäli kummalliselta, koska yksi kyselyn keskeisiä teemoja oli juuri osaaminen ja osaajien rekrytointi. Jakauma esitetään tarkemmin kuvassa 2. Liikevaihdon mukaan laskettuna 41 % vastanneista edustaa pieniä yrityksiä, 28 % mikroyrityksiä, 18 % suuryrityksiä ja 13 % keskisuuria yrityksiä. Henkilöstömäärän mukaan vastaajien jakauma noudattelee tätä pienin poikkeamin.

Kyselyssä haluttiin tietää myös yritysten liiketoimintanäkymiä ja mahdollisia kasvutavoitteita. 70 % vastanneista kertoi, että lähitulevaisuudessa liiketoiminta näyttäisi kasvavan, 25 %:n mielestä liiketoiminta pysyy ennallaan ja 5 % ennustaa supistumista. Kyselyn vastausten mukaan kuitenkin käytännössä kaikilla oli tavoitteena kasvaa seuraavien 3–5 vuoden aikana. Eniten kasvutavoitteet koskevat tuotantovolyymin lisäämistä (59 % vastaajista), uusien tuotteiden tai palveluiden lisäämistä tuotevalikoimaan (59 %) ja uusien yhteistyökumppanien löytämistä (53 %). Tehokkuuden lisäämistäkin pohtii suuri joukko eli 47 % vastanneista. Yritysten kasvutavoitteet ovat tarkemmin kuvassa 3 lukumääräisesti esitettynä.

Yrityksiltä kysyttiin lisäksi niiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI) ja siihen liittyvästä osaamisesta. Suuri joukko vastaajista (42) ilmoitti, että yrityksellä on TKI-toimintaa (kuva 4). Yrityksestä riippuen on toimintaa kansallisella tai globaalisella tasolla. Samalla kysyttiin, millaista tukea yritykset tarvitsisivat TKI-toimintansa kehittämiseen. Vaikka TKI toimintaa on suurella osalla yrityksistä, nousi monessa vastauksessa silti esiin tarve TKI-toiminnan rahoitukselle ja investointituille, sillä erityisesti pienten yritysten omat resurssit – niin rahalliset kuin henkilöstöönkin liittyvät – eivät riitä aktiiviseen kehittämistoimintaan. Samoin kaivattiin osaavia kumppaneita ja myös hankkeita tuotteiden ja palveluitten kehittämiseen. Vain jokunen yritys ilmoitti, paljonko yritys käyttää liikevaihdostaan TKI-toimintaan; määrä vaihteli 3–10 %:n välillä.

TKI-toimintaan liittyvää osaamista yrityksillä on jopa 80 %:lla (kuva 5), vaikkei sitä täysimääräisesti tällä hetkellä päästäkään hyödyntämään.

Kysyimme yrityksiltä myös niiden näkemyksiä meriteollisuuden osaamishaasteista. Kysymys taisi olla oikeinkin ajankohtainen, sillä lähes kaikilla vastaajilla oli näkemystä asiasta. Vastausten mukaan eniten eli 46 % vastausten osaamishaasteista liittyy laivanrakennuksen eri osa-alueiden ammatilliseen osaamiseen sekä erityisesti projektinhallintaan. Huolta herättää myös alan työntekijöiden ikääntyminen ja se, ettei tieto enää siirry nuoremmille työntekijöille. Esiin tuotiin myös nähtävillä oleva uuden sukupolven kiinnostuksen puute. 18 % vastaajista on sitä mieltä, ettei yrityksillä ole valmiuksia hyödyntää uutta teknologiaa ja/tai tietotekniikkaa toiminnassaan, vaikka juuri näiden hallitseminen olisi varsin merkityksellistä laivanrakennuksessa. Parannusta kaivattaisiin myös kansainvälistymiseen ja siihenkin läheisesti liittyvään myyntitaitoon. Jakautuminen osaamishaasteiden tyyppien mukaan on esitetty tarkemmin kuvassa 6. Kysely tehtiin ennen viimeaikaisia hyviä laivanrakennusuutisia.

Kyselyn vastauksia erityisesti liiketoimintaverkostoista, innovaatioista ja innovaatio-kyvykkyydestä hyödynnetään myös osana Merimerkit-hankkeen meriteollisuusverkoston uusiin toimintamalleihin ja innovointiin liittyvissä toimenpiteissä, joista tuloksia julkistaan myöhemmin

Meriklusterin talousluvuissa kasvun merkkejä

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlundin ja teknillisen tiedekunnan tutkimuskoordinaattori Tuomas Rantin yhteistyönä valmistunut, keväällä 2025 julkaistu Suomen meriklusterin talousluvut 2021–2023 esittelee, kuinka maamme meriklusterin talouslukujen mukaan alalla on kasvua näkyvissä. He ovat tutkimuksessaan jaotelleet meriklusterin neljään osa-alueeseen: meriteollisuuteen, varustamotoimintaan, satamatoimintoihin ja muihin meriklusteria palveleviin toimintoihin. Grönlundin ja Rantin mukaan maamme meriklusterin liikevaihto oli vuonna 2023 17,3 miljardia euroa ja se on kasvanut vuodesta 2021 30 prosenttia. Suurin muutos vuosien 2021 ja 2023 välillä on tapahtunut varustamotoiminnassa, jonka liikevaihto on kasvanut peräti 49 prosenttia. Seuraavaksi suurin muutos koskee meriteollisuutta, jonka liikevaihto on suurentunut 31 prosenttia. Satamatoimintojen muutos on hieman miinuksella ja muut toiminnot aavistuksen plussalla. Meriklusterissa työskentelee kaiken kaikkiaan 46 500 henkilöä, josta suurin osa – 30 600 henkilöä – toimii meriteollisuudessa. Toiseksi suurin henkilöstömäärä on varustamotoiminnassa, jossa työskentelee 9900 henkilöä. Varustamotoiminnan kasvu on ollut mainittuina vuosina suurinta eli 16 prosenttia. Meriteollisuuden henkilöstömäärä on lisääntynyt 9,5 prosenttia. Maamme meriklusterin talouden tunnusluvut on jaoteltu tarkemmin kuvassa 7.

Selvityksen mukaan meriklusteri oli vuonna 2023 vahvin pääkaupunkiseudulla, jossa klusterissa työskenteli 500 yritystä, liikevaihto oli 9 miljardia euroa ja henkilöstöä 22 800. Varsinais-Suomen meriklusterissa oli ensin mainittua enemmän yrityksiä eli 560 kappaletta, mutta liikevaihto oli kolmanneksen pääkaupunkiseudun määrästä eli 3,2 miljardia euroa ja henkilöstöä vajaa neljännes eli 8200. Satakunnan meriklusteriyrityksiä oli 125, liikevaihto 1 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 2000. Satakunnan meriklusterin talouslukuja on esitetty kuvassa 8.

Meriteollisuuden nykytila 2025

Merimerkit-hanke uusii alan toimijoille suunnatun Meriteollisuuden nykytila -kyselyn loppusyksyn 2025 aikana hieman aiempaa supistetummassa muodossa. Siihen toivotaan mahdollisimman paljon meriteollisuusyritysten ja muiden toimijoiden vastauksia laajasti eri sektoreilta. Kyselyä lähetetään sähköpostilla sekä avoimena linkkinä. Vastaukset käsitellään anonyymeinä eikä vastaajia ja vastauksia voi yhdistää. Kirjoittajilla on nyt suuret odotukset, näemmekö kyselyn vastauksissa positiivista muutosta liittyen meriteollisuusyritysten tulevaisuudennäkymissä ja -suunnitelmissa. Lisää tietoa kyselystä tulossa Merimerkit-sivustolle.

Kirjoittajat:

Kirsi Laitio, projektiasiantuntija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Anne E. Suominen, Merimerkit-hankkeen projektipäällikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Pääkuva: Anne E. Suominen

Tietoa artikkelissa käytetyistä selvityksistä

Merimerkit-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-00018), jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Hankekoodi A80495) ja Turun yliopisto (Hankekoodi A80496). Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta (EAKR) Uudenmaan liiton hoitaessa koodinoivan liiton tehtävää. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena on Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.5.2026. Meriteollisuuden nykytila 2024 -kysely oli osa hankkeen Meriteollisuuden nykytila-analyysi -työpaketin toimenpiteitä.

Suomen meriklusterin talousluvut 2021–2023 -selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto, merialan elinkeinoja edustavien yhdistysten Suomen Varustamoiden, Suomen Satamien ja Meriteollisuus ry:n toimeksiannosta. Lisäksi tehtiin liikevaihdon ja henkilöstömäärän alueelliset tarkastelut vuodelta 2023 seuraavien alueiden osalta: Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), Varsinais-Suomi ja Satakunta.

Lähteet:

Grönlund, Mikko & Ranti, Tuomas. 2025. Suomen meriklusterin talousluvut 2021-2023. Turun yliopisto.

Halonen, Eetu. 2025. Jäänmurtajilla on merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja arktiseen alueeseen, arvioi teollisuusneuvos. Salon Seudun Sanomat 10.10.2025. https://www.sss.fi/2025/10/jaanmurtajilla-on-merkittavia-vaikutuksia-suomen-talouteen-ja-arktiseen-alueeseen-arvioi-teollisuusneuvos/.

Kahila, Teemu, Rita, Mikko &Santaharju, Teija. 2025. Vahvistus: Rauman telakalla tehdään jäänmurtajia Yhdysvalloille – Helsingin telakka ei vahvista, neuvottelut kesken. YLE 10.10.2025. https://yle.fi/a/74-20187675.

Suominen, Anne E., Laitio, Kirsi & Aro, Elisa. 2025. Kysely meriteollisuuden nykytilasta 2024 (julkaisematon). Merimerkit-hanke.