Nokka kohti horisonttia – laivamme seilaavat maailmalle

Meriteollisuus ei näytä olevan moksiskaan, vaikka maan talous kamppailee velan ja työttömyyden kanssa. Ala on itsekin vihreästä siirtymästä ja digitalisaatiosta johtuvien muutoksen keskellä. Samanaikaisesti geopolitiikka häiriköi, muttei meriteollisuus silti näytä hiipumisen merkkejä. Hyviä aikoja ovat rakentamassa useat risteilijä- ja jäänmurtajatilaukset sekä kasvavat viranomaisalusten tilaukset. Kirsikkana kannella on juuri julkistettu tieto kahden uuden risteilijän tilaamisesta Meyer Turun telakalta sekä vastikään saatu tieto telakan uudesta MERiON-veturiohjelmasta, joka sekin vahvistaa entisestään suomalaista osaamista laaja-alaisella yhteistyön ja monien erilaisten kehittämishankkeitten avulla. Nokka vain ylpeästi koholla kohti valoisaa horisonttia.

 

Loikka NEcOLEAPistä MERiONiin

Ilkka Rytkölä, Meyer Turku Oy, kertoi tuoreita veturiohjelmauutisia 22.4. pidetyssä Valoa vai varjoja? -webinaarissa. Juuri edellisenä päivänä rahoituksensa vahvistanut MERiON – Future-Ready Cruise Ships and Floating Infrastructure -veturiohjelma haastaa yritykset lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointejaan Suomessa (kuva 1.).  Ohjelman teemoina ovat i) tulevaisuuden operaatiot, ii) uudet rakenteet ja materiaalit sekä iii) tulevaisuuden merenkulun teknologiat, joihin mukaan tulevat projektit sijoittuvat. Viime vuonna päättyneestä telakan vetämästä NEcOLEAP-veturiohjelmasta poiketen uusi MERiON-veturiohjelma on pidempi eli viisivuotinen. Molemmat ohjelmat ovat Business Finlandin osarahoittamia.

 

Yrityksillä kasvu ja kansainvälistyminen mielessä

Euroopan aluekehitysrahaston osin rahoittamassa Merimerkit-hankkeessa selvitettiin meriteollisuuden yritysten ja sidosryhmien näkemyksiä Meriteollisuuden nykytila 2025 -kyselyllä loppuvuodesta 2025.  Kyselyn toteuttivat erikoissuunnittelija Anne E. Suominen, projektiasiantuntija Kirsi Laitio ja projektiasiantuntija Elisa Aro Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa yritysten liiketoiminnan näkymiä ja kasvutavoitteita, kansainvälistymiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä osa-alueita, innovaatiokyvykkyyttä sekä osaamis- ja rekrytointitarpeita. Vastauksia saapui 71, jotka ovat peräisin 66 eri yritykseltä tai organisaatiosta kaikilta meriteollisuuden sektoreilta. Pääosa vastanneista yrityksistä sijoittuu kolmeen telakkamaakuntaan eli Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Satakuntaan. Myös kaikista muista maakunnista paitsi Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta tuli vastauksia.

Laition mukaan erityisen kiinnostuksen kohteena kyselyssä oli yritysten liiketoiminnan näkymät ja kasvutavoitteet lähivuosina. 71 % vastanneista näkee liiketoimintansa kasvavan. Eniten kasvutavoitteita liittyy kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteitten ja palveluitten, tehokkuuden ja tuotantovolyymin lisäämiseen. Vastausjakauma esitetään kuvassa 2.

 

Yrityksiltä kysyttiin tarkemmin, millaisilla keinoilla ne aikovat kasvaa. Vastausten joukosta nousee esiin toiminnan tehostaminen, tuotantolaitteistoihin investoiminen, puolustusteollisuuden avaamat mahdollisuudet sekä uusien osaajien rekrytointi. Alla olevaan sanapilveen on kerätty vastaajien esittämiä moninaisia keinoja kasvun varmistamiseksi (kuva 3).

Kysymystä yritysten aikeista laajentaa tai keskittää toimintaa kansainvälisesti pyydettiin täsmentämään todennäköisimmillä kohdealueilla, jolloin Pohjoismaat valikoitui suosituimmaksi kohteeksi, Keski-Eurooppa toiseksi ja Pohjois-Amerikka kolmanneksi suosituimmaksi. Pohjoismaat nähtiin Suomen kaltaisena, kulttuuriltaan samanlaisena maaryppäänä, jonka kanssa on helppo asioida. Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan arvostus johtunee epäilemättä houkuttelevista laivanrakennusmarkkinoista sekä sinne vahvistuneista ja jo siis tiedossa olevista laivatilauksista. Eri kohdealueitten suosituimmuus esitetään kuvassa 4. Kyselyn mukaan kansainvälisillä kohdemarkkinoilla on tunnistettu kysyntää tai tarvetta mm. jäänmurtajiin, arktiseen osaamiseen, suunnitteluun, alusten modernisointiin, uuteen teknologiaan ja yleisesti meriteollisuuteen liittyen.

Lisäksi yrityksiltä kysyttiin vielä, miten ne näkevät loppuvuoden 2025 hyvien laivanrakennusuutisten vaikutuksen omassa yrityksessään. Paljon tai melko paljon vaikutusta näkee lähes 70 % vastaajista ja jonkin verran vaikutusta 27 % vastaajista, pääosa siis. Kukaan ei vastannut, ettei vaikutusta olisi.

 

Vastuullisuus ja innovointi kulkevat käsi kädessä

Elisa Aro on selvittänyt vastuulliseen innovointiin liittyviä toimintamalleja. Aro on koonnut kirjallisuuden ja yrityshaastatteluiden pohjalta ajatuksia siitä, mitä vastuullisuus yrityksissä tarkoittaa taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun osalta. Lisäksi hänen mukaansa innovointiprosesseja tarkasteltaessa vastuullisuutta ja innovointia ei nykyään voi erottaa toisistaan, vaan innovoinnin tulisi perustua kestävyyteen ja vastuulliseen toimintaan. Hän avasi lisäksi Meriteollisuuden nykytila 2025 -kyselyn verkostonäkökulmaa eli sitä, miten eri organisaatiot arvottivat kyselyssä verkostojen merkitystä toiminnassaan, ja minkälaisia uusia verkostotarpeita organisaatioilla on. Suomen meriklusteri on vahva ja elinvoimainen; kyselytuloksissa valtaosa (91 %) olikin vastannut, että verkostoilla on merkittävä tai melko merkittävä rooli toiminnassa (kuva 5). Kuitenkin uusia verkostojakin kaivataan ja esimerkkejä ehdotuksista nostettiin esiin. Lisäksi hankkeessa on yrityshaastattelujen kautta kartoitettu tarpeita uusille verkostoille ja toimintamalleille meriteollisuudessa. Webinaarissa esiteltiin alustavia tuloksia ehdotuksista. Uusista toimintamalli- ja verkostotarpeista tullaan myös keskustelemaan toimialan eri edustajien kanssa myöhemmin järjestettävässä työpajassa/keskustelutilaisuudessa. Siitä hanketiimi tiedottaa lähempänä ajankohtaa.

 

Geopolitiikka varjostaa

Apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta tarjosi esityksessään meriteollisuutta laajemman viitekehyksen ja loi katsauksen geopoliittisen tilanteen vaikutuksista toimitusketjuihin. Vaikeuttavia tekijöitä löytyy jos jonkinlaisia. Yhdysvaltojen epävarma ja poukkoileva tullipolitiikka haittaa toimitusketjujen toimintaa. Samoin monet sotapesäkkeet ja -toimet haastavat laiva- ja lentoliikennettä löytämään turvallisia reittejä. Kuvasta 6 käy ilmi Safe Airspacen luokittelemat maailman vaaranvyöhykkeet, joita joudutaan välttelemään. Merkittävä osa maailman öljyn ja kaasun tuotantokapasiteetista on meneillään olevien konfliktien vuoksi eristyksissä. Tämä luonnollisesti heijastuu hintoihin. Laivapolttoaineet reagoivat jyrkimmin hintojen nousuun, kun taas bensiini ei niinkään johtuen sen hinnan suuresta vero-osuudesta. Kuvassa 7 esitetään merikaasuöljyn viimeaikainen hintakehitys.

 

Solakivi otti kantaa myös Itämeren alueen rahtikuljetuskeskusteluissa vähän väliä nouseviin ”mitä jos?” -ajatuksiin eli potentiaalisiin vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin. Hän ei näe todennäköisenä esimerkiksi tavaroitten kuljettamista raiteitse Narvikin kautta, sillä Suomen vuotuinen tavaraliikenne on n. 100 miljoonaa tonnia ja Narvikin kapasiteetti vain 18 miljoonaa tonnia. Tromssaan menee tie, mutta sataman kapasiteetti ei sielläkään riittäisi täyttämään Suomen merikuljetustarvetta. Tallinnan suuntaankaan ei ole ratkaisua löytymässä. Ensinnäkin mahdollinen raide tunnelin kautta Viroon täyttyisi todennäköisesti matkustajaliikenteestä, jolloin tavaraliikennettä ei voitaisi käytännössä toteuttaa. Toisekseen Baltian suunnalla on geopoliittisia epävarmuuksia.

Koordinaatit tulevaan

Webinaarin päätteeksi Ville Uimonen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä ja Anne E. Suominen kertoivat Merimerkit-hankkeen tulevasta toiminnasta ja tapahtumista. Hankkeessa on toteutettu keväällä 2026 markkinatutkimukset Italian ja Saksan meriteollisuuden markkinoista. Italian tuloksia on jo esitelty 14.4.2026 järjestetyssä Italian meriteollisuuden markkinatutkimuksen tulokset -webinaarissa, jonka tuloksia on esitelty Anri Vuorin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, kirjoittamassa artikkelissa Italian sininen talous tarjoaa miljardiluokan mahdollisuuksia. Myöhemmin järjestetään B2B-tapaamiset italialaisten yritysten kanssa. Saksan meriteollisuuden markkinatutkimuksen tulokset ja kansainvälistymisvalmennus esiteltiin 7.5.2026 järjestetetyssä webinaarissa.

Merimerkit-hankkeen tavoitteena meriklusteriyritysten kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tätä tukemaan on 1.4.2026 käynnistynyt hankeparina Euroopan unionin osarahoittama Merimerkit+-ryhmähanke, jonka tavoitteena on saada uusia osaajia ja uutta osaamista meriklusteriin ja sen arvoketjuihin. Erityisinä painopisteinä ovat tulevaisuuden osaamistarpeet, arvoketjusimulaatiot, arvoketjujen hallinta, meriteollisuus ja projektilogistiikka ja kuormanvarmistus sekä kansalliset ja kansainväliset polut.

 

Valoa vai varjoja horisontissa?

Meriteollisuuden nykytilaa pohdittiin Merimerkit-hankkeen 22.4. järjestämässä meriteollisuuden tilaa tarkastelevassa Valoa vai varjoja horisontissa? -webinaarissa. Tilaisuuden annista voi hyvällä omallatunnolla päätellä, että meriteollisuuden horisontissa kajastaa valoa ja korkeintaan muutama varjostava pilvi on eksynyt joukkoon. Tapahtumaan osallistui lähes neljäkymmentä meriteollisuuden osaajaa tai alasta kiinnostunutta asiantuntijaa.

 

Kirjoittajat:

Kirsi Laitio, projektiasiantuntija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Elisa Aro, projektiasiantuntija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, tulevaisuuden tutkimuskeskus

Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

 

Pääkuva: Kirsi Laitio

 

Merimerkit-hanke

Merimerkit-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-00018), jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Hankekoodi A80495) ja Turun yliopisto (Hankekoodi A80496). Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta (EAKR) Uudenmaan liiton hoitaessa koodinoivan liiton tehtävää. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena on Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-30.9.2026.

Merimerkit+-hanke

Merimerkit+-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-02498), jonka hanketoteuttajina ovat Turun yliopisto (Hankekoodi S31816), Turun ammattikorkeakoulu Oy (Hankekoodi S31818) ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Hankekoodi S31817). Hankkeen rahoitusviranomainen on Keski-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Hankkeen maantieteellinen kohdealueena on Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2026–31.12.2028.

 

Lähteitä

Meyer Turku. 2026. Meyer Turun uusi MERiON-veturiohjelma luotsaa meriteollisuutta murrosten keskellä. Meyer Turun verkkosivut. 

Safe Airspace. 2026. Conflict Zone & Risk Database. https://safeairspace.net/

Solakivi, Tomi. 2026. Geopoliittisen tilanteen vaikutukset toimitusketjuihin. Esitys Valoa vai Varjoja? -webinaarissa 22.4.2026 (julkaisematon).

Suominen, Anne E., Laitio, Kirsi & Aro, Elisa. 2025. Meriteollisuuden nykytila 2025 -kysely (julkaisematon). Merimerkit-hanke.