Kirjan kansikuva.

Bob Gruen: John Lennon. New Yorkin vuodet.

Kuva: Like

Bob Gruen
John Lennon. New Yorkin vuodet.
Suomentaja Ari Väntänen
Like, 2015.

Valokuvakirja ’John Lennon. New Yorkin vuodet’ koostuu valokuvaaja Bob Gruenin kuvista vuosilta 1971-1980. Myös kirjan teksti on Gruenin.

Vuonna 1971 Lennon ja Yoko Ono muuttivat Greenwich Villageen, jossa Gruen jo asui ja hän päätyi parin luottokuvaajaksi. Suurin osa kuvista on ennestään tuntemattomia hetken otoksia, mutta joukossa on myös kuvaajan tunnetuimmat kuvat Lennonista vapaudenpatsaan edessä sekä New York –paita päällä. Kirjan viimeinen kuva on otettu vuonna 1981, vuosi Lennonin kuolemaan jälkeen. Tässä kauniissa kuvassa on Yoko ja heidän poikansa.

John Lennonin kuolemasta on kulunut 40 vuotta, täsmällisemmin viime joulukuussa. Hänen kuolemansa ja kuolintapansa ovat usein mielessäni joulukuun alkupäivinä. Tämä kirja tuo lähelle nuo tapahtumat ja valottaa Lennonin elämän viimeisiä vuosia. Lennon kamppaili noina vuosina isojen asioiden kanssa, oleskelulupa heltisi monen vuoden kamppailun jälkeen, samoin oikeus Beatles-tuloihin. Samaan aikaan hän teki musiikkia ja taidetta Yokon kanssa sekä koki elämänmuutoksen levottomasta rock-elämästä rauhalliseen lapsiperhe-elämään.

Tekstin tarkoituksena on selittää valokuvien kuvaustilanteita ja kertoa havainnoista niissä hetkissä, mutta samalla se antaa sisäpiirin tietoa Lennonin arjesta, muusikkoudesta ja elämänarvoista. Kaltaiselleni Beatles- ja Lennon –fanille kirja on antoisa dokumentaarisuudessaan, vaikka viekin vääjäämättä kohti Lennonin kuolinhetkeä. Olikin hienoa saada tieto, että sormusten herra -elokuvien ohjaaja Peter Jackson on koonnut Beatles-sarjan ja se esitetään Disney+-kanavalla marraskuussa. Aineisto on kuvattu Let it be –albumin tekovaiheessa. Dokumentti on editoitu materiaalista, jota ei käytetty v. 1970 julkaistussa Let it be –elokuvassa. Luvassa on aiemmin esittämätöntä materiaalia ja painopisteen kerrotaan olevan hyväntuulisessa yhteistyössä. Jee, pitkästä aikaa Beatles, kaikessa hienoudessaan, eikä edes viimeistä kertaa, sillä muutakin uutta materiaalia julkaistaan piakkoin.

Teksti: Tuija Salovaara