Pyhä Birgitta istuu valtaistuimella.

Taivaallista armoa ja helvetin tulta – Kuvat Pyhän Birgitan Revelationes celestes -teoksessa (verkkonäyttely)

Pyhä Birgitta sai uskonnollisia näkyjä tai ilmestyksiä jo nuorena. Monet niistä liittyivät päivänpolitiikkaan ja yhteiskunnan valtasuhteisiin. Yhdessä rippi-isiensä kanssa hän saattoi näkynsä kirjoitettuun muotoon. Näyt tunnetaan nimellä Revelationes celestes.

Kuka Birgitta, mikä Revelationes celestes?

Birgitta Birgersdotter (1303–1373) oli ruotsalainen ylimysnainen, vaimo ja kahdeksan lapsen äiti. Birgitta oli kuuluisa ja kiistelty jo elinaikanaan ja tänä päivänä hän on yksi tunnetuimmista ja tutkituimmista keskiaikaisista mystikoista. Erityisesti aviomiehensä ritari Ulf Gudmarssonin kuoltua vuonna 1344 Birgitta omistautui uskonnolliselle elämälle. Ensimmäisen kerran hänen näkyjään arvioitiin vuoden 1346 paikkeilla. Tällöin piispoista ja teologeista muodostunut komissio totesi niiden olevan kirkon opetuksen mukaisia.

Revelationes celestes -teoksen ilmestykset on koottu vuosien 1344 ja 1373 välillä. Pääasiassa teos on kirjoitettu latinaksi yhteistyössä Birgitan ja hänen rippi-isiensä Petrus Alvastralaisen, Petrus Skänningeläisen ja Jaénin piispan Alfonson kanssa. Monissa näyissä Kristus ja toisinaan Neitsyt Maria puhuttelee suoraan Birgittaa tai he käyvät dialogia hengellisistä asioista. Birgitta myös välitti nämä Jumalalta saamansa näyt aikansa valtaapitäville. Revelationes celestes -teoksen lisäksi Birgitta kirjoitti luostarisäännön uudelle uskonnolliselle järjestölle, birgittalaisille.

Birgitta kuoli vuonna 1373. Hänet kanonisoitiin koko kristikunnan kunnioittamaksi pyhimykseksi vuonna 1391. Taivaallista armoa ja helvetin tulta -verkkonäyttely juhlistaa 650 vuotta sitten kuolleen Birgitan poikkeuksellista merkitystä eurooppalaisessa kulttuurissa aina Suomea myöten.

Verkkonäyttelyn kuvat

Tässä verkkonäyttelyssä nähtävä saksankielinen Revelationes Celestes -painos vuodelta 1502 on nürnbergiläisen Anton Kobergerin kirjapainon tuotantoa, ja se on painettu keisari Maximilianin (1508–1519) tilauksesta. Aloitteen saksankieliseen käännökseen ja sen julkaisuun teki itävaltalainen aatelismies Florian Waldauf von Waldenstein.

Kirjan kuvitukset on toteutettu puupiirroksina eli puulaatoille kaiverrettuina kuvina, jotka painettiin sivuille yhtaikaa tekstien kanssa. Saksankielisessä painoksessa kuvitusta on viidellätoista sivulla, ja osa kuvista toistuu useammilla sivuilla. Kuvissa ei ole tekijän nimeä tai nimikirjaimia, mutta tekijän uskotaan olevan joku taiteilija Albrecht Dürerin (1471–1528) oppilaista, mahdollisesti Matthias Grünewald tai Peter Vischer. Dürerin yhteys kuvitukseen on joka tapauksessa ilmeinen, sillä kirjapainon omistaja Koberger oli hänen kummisetänsä.

Keskiaikaiset mallit

Ensimmäiset kappaleet Pyhän Birgitan Revelationes Celestes -teoksesta olivat käsikirjoituksia, käsin kirjoitettuja kirjoja, joissa tekstin ohessa oli monivärisiä, käsin maalattuja kuvia ilmestysten aiheista. Nämä kokonaan käsin tuotetut kirjat olivat luonnollisesti hyvin kallisarvoisia ja vain harvojen saatavilla. Kirjapainotaidon myötä teoksesta voitiin tuottaa nopeammin ja edullisemmin useita kappaleita, jolloin Birgitan ajatukset tulivat yhä tunnetummiksi koko Euroopassa.

Ensimmäisen painoksen Revelationes Celestes -teoksesta teetti Vadstenan luostari Bartholomeus Ghotanin kirjapainossa Lübeckissa vuonna 1492. Painos oli 800 kappaletta. Ensimmäisen painoksen kuvitus toistaa samoja aiheita ja sommitelmia, jotka olivat käytössä jo keskiaikaisissa käsikirjoituksissa. Myös tämä Turun yliopiston kokoelman saksankielinen painos jatkaa kuvasisältöjen osalta käsikirjoitusten kuvaperinnettä, mutta tyylillisesti sen taidokkaat, yksityiskohtia pursuilevat piirrokset tuovat Birgitan näyt keskiajalta renessanssiaikaan. Vuoden 1502 painoksen erikoisuus on, että kuvitukset eivät kulje samaan tahtiin tekstisisältöjen kanssa, vaan kuvien sijoittelu luo kirjan sisälle uusia ristikkäisviittauksia.

Näyttely verkossa ja Turun yliopiston kirjastossa

Alla olevat kuvalinkit ohjaavat näyttelyvieraan tutustumaan koko saksankielisen painoksen kuvitukseen ja samalla Birgitan maailmaan.

Esillä oleva kappale kuuluu Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin. Se on hankittu antikvariaatista, mutta sen omistushistoria tai reitti Suomeen ei ole tiedossa. Suomessa on tästä Kobergerin saksankielisestä Revelationes Celestes -painoksesta ainakin kaksi muuta kappaletta, jotka sijaitsevat Kansalliskirjastossa (tarkemmat tiedot Kansalliskirjaston Finna-tietokannassa)  ja Svenska Litteratursällskapetin kirjastossa (lisätietoa SLS:n blogissa).

Turun yliopiston arvokirjakokoelmaan kuuluu lisäksi kaksi muuta varhaista Revelationes Celestes -painosta. Vuoden 1517 latinankielinen laitos on painettu Nürnbergissä Friedrich Peypusin painossa Johannes Kobergerin toimeksiannosta. Toinen latinankielinen painos on julkaistu Roomassa vuonna 1606, ja sen toimittaja on Consalvo Durante ja painaja Stephanus Paulinus. Kaikki kolme painosta ovat esillä vitriinissä Turun yliopiston kirjastossa 8.9.-31.12.2023.

Näyttelyn tekijät: Turun yliopiston kirjasto ja Levd religion i medeltida Finland -tutkimushanke  yhteistyössä Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskuksen kanssa.

Kuvat: Turun yliopiston viestintä/ Suvi Harvisalo