Enrique Vila-Matas: Bartleby ja kumppanit

Enrique Vila-Matas
Bartleby ja kumppanit
Suomentanut Anu Partanen
Basam Books 2007

Enrique Vila-Mataksen teos Bartleby ja kumppanit on fiktion muotoon verhottu teos kirjoittamattoman kirjallisuuden historiasta.

Toimistovirkailija Marcello jättäytyy pois töistään ja alkaa jäljittää kirjailijoita ja ajattelijoita, joita yhdistää ”Bartlebyn oireyhtymä”. Herman Melvillen kertomuksessa asiakirjoja kopioimaan palkattu, muuten hyvätapainen ja vaatimatonkin Bartleby kieltäytyy kaikista pyynnöistä vastaamalla yksinkertaisesti: “Mieluiten en.”

Etsiessään vastausta kysymykseen miksi joku lopettaa kirjoittamisen ja mistä tämä teoksia ja tekijöitä riivaava epävarmuus syntyy Marcello kaivaa historiasta valtavan määrän todellisia ja kuviteltuja negatiivisen impulssin halvaannuttamia kirjailijoita: Arthur Rimbaud, Martin Walser, J. D. Salinger, Samuel Beckett, Friedrich Hölderlin, Franz Kafka. Toisenlaisen esimerkin tarjoaa Marianne Jung, jonka runoja Goethe julkaisi omalla nimellään. Mukana on myös kirjallisuuden hahmoja, kuten paranoidi-Perez, joka aina ryhtyessään kirjoittamaan romaania huomaa, että José Saramago on jo ehtinyt varastaa hänen ideansa. Teos vilisee anekdootteja ja ideoita: kirjasto, johon kerätään hylättyjä käsikirjoituksia, kilpapyöräilijä, joka toisinaan unohtaa pyöräillä maaliin.

Bartleby ja kumppanit koostuu “alaviitteistä näkymättömiin teksteihin”, joissa samaa aihetta pohtineiden taiteilijoiden puheenvuorot lomittuvan Marcellon omien pohdintojen kanssa. Teos on raikas, sivistynyt ja humoristinen sukellus kirjallisuuteen ja ei-kirjallisuuteen. Hiljaisuus ja epävarmuus näyttäytyvät kuitenkin innostavana, välttämättömänäkin: “se ei ole katastrofi vaan tanssi, josta voi olla jo nousemassa uusia herkkyyden rakenteita”.

Teksti: Joni Lanki