Työryhmät – Working groups

Mevi 2022 -päivillä kokoontuu kaksitoista työryhmää. Lähetä abstraktisi suoraan työryhmälle, johon haluat osallistua.

  1. Mediatalouden ja viestintäpolitiikan työryhmä
  2. Elokuva ja vastuu
  3. Poliittinen vaikuttaminen ja tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa
  4. Responsible play?
  5. Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä
  6. Tietokäsitykset ja tieteellinen ajattelu journalismin ja viestinnän opinnoissa ja professioissa
  7. Metodologinen kehittäminen median ja viestinnän tutkimuksessa
  8. Digitaalinen teknologia ja vastuullisuus
  9. Haavoittuvuus ja vastuullisuus toiminnan mahdollisuuksina verkkoalustoilla
  10. Journalistinen työprosessi – mikä (muka) tekee siitä vastuullista?
  11. Mediahistorian näkökulmia vastuuseen
  12. Mediakasvatus, kriittinen medialukutaito ja osallisuuden kulttuuri
  13. Paneeli: Hävittäjähankinnat demokratian stressitestinä

 

Mediatalouden ja viestintäpolitiikan työryhmä

Työryhmän vetäjät: Katja Lehtisaari katja.lehtisaari@tuni.fi,  Marko Ala-Fossi marko.ala-fossi@tuni.fi Tampereen yliopisto, mediatutkimus

Työryhmässä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa viestintäpolitiikan vaikutus median kehitykseen, liiketoimintamallien muutokset sekä yleisösuhteen muutosten tuomat uudistustarpeet. Työryhmässä pohditaan esimerkiksi, mikä on valtion ja viestintäpolitiikan rooli suhteessa media-alan tulevaisuuteen ja haasteisiin. Ryhmässä tarkastellaan myös viestintäpolitiikan sekä yleisen talous- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutusta kansallisella tasolla sekä toisaalta kansallisen viestintäpolitiikan rajallisuutta nykyisessä mediamaailmassa. Esimerkiksi alustataloutta ja alustojen toimintaa viestintäpolitiikan näkökulmasta käsittelevät esitykset ovat tervetulleita.

Kenen etuja kansallinen viestintäpolitiikka edistää – ja ovatko sen tavoitteet ja painotukset muuttumassa? Mikä on luottamuksen rooli viestintäpolitiikassa? Entä miten media puhuu viestintäpolitiikasta ja alan taloudesta? Millaisia muutoksia mediasisältöjen tuotannon, jakelun ja kulutuksen digitalisoituminen merkitsee mediayhtiöiden liiketoimintamalleille? Miten verkossa voi tehdä tulosta journalismilla? Miten mainonta muuttuu?

Sekä suomalaisia että kansainvälisiä viestintäpolitiikan ja mediatalouden kysymyksiä käsittelevät esitykset, tapaustutkimuksista teoreettisiin puheenvuoroihin, ovat tervetulleita. Esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi. Työryhmän taustajärjestäjänä on Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteinen CorDi-projekti. Vetäjinä toimivat yliopistonlehtorit, dosentit Katja Lehtisaari ja Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta.

Mediatalous_ja_viestintäpolitiikka_abstraktit

Sivun alkuun

Elokuva ja vastuu

Työryhmän vetäjät: Kimmo Laine kimmo.laine@utu.fi, Niina Oisalo niina.oisalo@utu.fi, Tommi Römpötti tomrom@utu.fi ja Hanna Varjakoski hanvarz@utu.fi
Turun yliopisto, mediatutkimus

Suomen elokuvasäätiön nettisivuilla todetaan, että säätiö haluaa tukea monimuotoista ja saavutettavaa elokuvaa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elokuva-alaa, jossa on reilu ja yhdenvertainen toimintakulttuuri. Kuvaus muistuttaa siitä, että vastuun kysymykset ilmenevät lukuisin tavoin elokuvateollisuudessa ja sen tuotteissa. Vastuu voidaan liittää elokuvantekijöiden työskentelymenetelmiin ja tehtyihin eettisiin valintoihin, tuotannon hiilijalanjälkeen tai elokuvan kerrontaan, representaatioon ja yhteiskuntasuhteeseen. Elokuvat kertovat tekoaikansa yhteiskunnallisista ja kulttuurisista virtauksista ja ideaaleista ja osallistuvat niitä koskevan tiedon tuottamiseen. Koska elokuvat perustuvat tuotantovaiheessa tehtyihin valintoihin, ne kertovat erityisesti siitä, miten tekoajan järjestyksiin ja ideaaleihin suhtaudutaan, miten niitä halutaan muokata ja miten katsojan halutaan suhtautuvan esimerkiksi luokkaan, ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen tai maantieteeseen.

Työryhmän esitykset voivat liittyä mihin tahansa elokuvan lajiin (esim. fiktiot tai dokumentaarit), laajemmin elokuvateollisuuden rakenteisiin ja käytäntöihin tai elokuvan poetiikan (muodon, sisällön, tyylin) ja vallan monimuotoisiin yhteenkietoutumiin. Ne voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

  • miten vastuu ilmenee elokuvatuotannoissa/-teollisuudessa; vastuun varjopaikat
  • #metoo-liikkeen alulle panemat muutokset elokuvateollisuudessa (esim. intimacy coordinators)
  • vähemmistöjen ja marginalisoitujen ihmisryhmien esittäminen elokuvissa; heidän asemansa elokuvateollisuudessa
  • elokuvien välittämät tulkinnat todellisista ihmisistä ja tapahtumista
  • taiteellisen ilmaisun vapauden ja vastuun suhde
  • elokuvan ekologinen vastuu (elokuvatuotannoissa, käsitellyissä teemoissa); suhde muunlajisiin

Elokuva ja vastuu, esitykset

Sivun alkuun

Poliittinen vaikuttaminen ja tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa

Työryhmän vetäjä: Mari Lehto matele@utu.fi
Turun yliopisto, Eduskuntatutkimuksen keskus

 Keväällä 2020 valtioneuvoston kanslia käynnisti huoltovarmuusorganisaatio Mediapoolin ja vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys PING Helsingin kanssa #faktaakoronasta-kampanjan. Hankkeessa jaettiin suomalaisille somevaikuttajille ajankohtaista tietoa vallitsevasta koronatilanteesta ja kannustettiin heitä jakamaan tietoa edelleen omille seuraajilleen. Kansainvälistä huomiotakin saanut kampanja on esimerkki kehityksestä, jossa tutkittu tieto kietoutuu sosiaalisen median huomiotalouteen. Instagramissa niin itseoppineet hyvinvointivalmentajat kuin koulutetut lääkäritkin jakavat terveystietoa samalla henkilöbrändiään rakentaen. Suositut sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät alustojaan enenevissä määrin myös yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn. Raja somevaikuttajien ja perinteisesti vaikuttajaksi miellettyjen henkilöiden, kuten poliitikkojen, aktivistien ja asiantuntijoiden, kesken on hämärtynyt.

Median toimijoita on totuttu pitämään portinvartijoina, jotka välittävät tietoa kansalaisille. Sosiaalisen median aikakaudella kuitenkin periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja erityisesti suosituilla somevaikuttajilla on valtaa olla mukana määrittelemässä sitä, millainen totuus maailmasta muodostuu. Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa käsitellään sosiaalisen median vaikuttajaviestinnän, tieteen ja politiikan välisiä yhteyksiä. Esitykset voivat koskea esimerkiksi somevaikuttajien tiedeviestintää, vaikuttajien luotettavuutta yleisöjen näkökulmasta, tieteen tarinallistumista tai tiedeviestinnän muutosta. Työryhmään ovat tervetulleita myös paperit, jotka käsittelevät somevaikuttajaviestintää osana yhteiskunnan, kulttuurin ja viestinnän käytäntöjä ja valtasuhteita. Kenestä ollaan huolissaan, kun puhutaan väärän tiedon levittämisestä?  Ovatko sosiaalisen median vaikuttajat vallanpitäjiä? Onko poliitikko somevaikuttaja? Hämärtääkö politiikkojen someviestintä politiikan ja kuluttamisen välisiä rajoja? Keillä on mahdollisuus julistaa sosiaalisesta mediasta kieltäytymisen ilosanomaa? Kenen ääni somessa kuuluu? Millaista on somen huomiotalous?

Poliittinen vaikuttaminen ja tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa, esitykset

Sivun alkuun

 

Responsible play?

Työryhmän vetäjä: Marko Siitonen marko.siitonen@jyu.fi
Jyväskylän Yliopisto, Intercultural and Digital Communication

Games and play are ubiquitous elements of contemporary societies. Games industry has become a major player of the field of entertainment, and games and play are utilized across a variety of contexts from education to healthcare to business. With increased use and exposure have come a number of questions related to responsibility and ethics. These questions are produced and discussed at the intersection of interest from various actors such as game scholars, game developers, players, games media and political and other institutional forces. All these actors have their own claims to expertise, and their own views on responsibility and ethics. The purpose of this work group is to attend to the question of responsibility in relation to games and play, to analyze the ongoing debates and positions, and to understand how and why different knowledge claims fight for their position as a part of the larger discourse surrounding game cultures.

Presentations in the work group can be connected to any scholarly approach to game studies. For example, the following questions can be addressed:

  • How do the themes of responsibility and ethics emerge within the different contexts related to game cultures?
  • Who are the actors participating in discourses surrounding responsibility and ethics, and what kind of stances do they represent?
  • What kind of views into responsibility and ethics are being proposed?
  • How are marginalized groups and related themes represented in games?
  • How are responsibility and ethics represented in game design and game play?

In addition to these example questions, participants are encouraged to come up with and offer novel ways to approach responsibility and ethics in connection with game cultures.

Responsible play

Sivun alkuun

 

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä

Työryhmän vetäjät: Esa Väliverronen esa.valiverronen@helsinki.fi, Erkki Karvonen erkki.karvonen@oulu.fi
Helsingin yliopisto, Media and Communication Studies

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa käsitellään esimerkiksi tieteen representaatioita journalismissa tai sosiaalisessa mediassa, tiedeviestinnän käytäntöjä, tiedejournalismia sekä uusia tiedeviestinnän muotoja. Lisäksi esimerkiksi tutkijoiden ja journalistien suhteet, luottamus tai epäluottamus tieteeseen ja tutkijoihin, julkinen asiantuntijuus, tieteen rooli päätöksenteossa, kansalaisten käsitykset tieteestä ja asiantuntijoista sekä tieteen julkaisukäytännöt sopivat hyvin työryhmän teemoiksi. Tervetulleita ovat niin teoreettiset esitykset, ajankohtaiset analyysit kuin historiallisetkin tutkimukset.

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä

Sivun alkuun

 

Tietokäsitykset ja tieteellinen ajattelu journalismin ja viestinnän opinnoissa ja professioissa

Työryhmän vetäjät: Leena Ripatti-Torniainen leena.ripatti-torniainen@tuni.fi, Leena Mikkola ja Heikki Heikkilä
Tampereen yliopisto, Viestintätieteiden yksikkö

Tieto on journalismi- ja viestintäprofessioiden ytimessä oleva kysymys. Journalismin ja viestinnän ammattilaiset muodostavat, käsittelevät ja julkistavat tietoa sekä ohjaavat tietoon kohdistuvaa ja tietoon perustuvaa vuorovaikutusta organisaatioissa ja julkisuuksissa. Heidän ajattelutaidoillaan ja tietoa koskevilla käsityksillään on laaja-alaisia heijastuksia. Koska tiedon asemaa kiistetään nyky-

yhteiskunnassa voimakkaasti, yhdistyy journalismin ja viestinnän ammattilaisten omiin tietokäsityksiin ja tieteelliseen ajatteluun aiempaakin suurempi vastuu. Miten tietokäsityksiä ja tieteellistä ajattelua kannattaisi opettaa journalismin ja viestinnän opinnoissa? Miten opiskelijoiden ja alalla jo toimivien ammattilaisten tietokäsityksiä ja tieteellistä ajattelua on tutkittu ja tutkitaan? Millaista keskustelua aiheesta käydään alan organisaatioissa ja kollegiaalisissa yhteisöissä? Mitä näkökulmia eri tieteenalat avaavat tietoon ja tieteelliseen ajatteluun sekä niiden tutkimuksen metodologiaan? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelevan työryhmän teema on lähtökohtaisesti moni- ja poikkitieteinen. Kutsumme työryhmäämme sekä empiirisiä että teoreettisia esityksiä. Kokoonkutsujana on Tampereen yliopiston hanke ”Tieteellisen ajattelun kehittyminen journalistiikan ja viestintäaineiden yliopisto-opinnoissa”, jonka rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Tietokäsitykset ja tieteellinen ajattelu journalismin ja viestinnän opinnoissa ja professioissa, esitykset

Mevi2022_työryhmäohjelma_FINAL_pdf

Sivun alkuun

 

Metodologinen kehittäminen median ja viestinnän tutkimuksessa

Työryhmän vetäjät: Katariina Mäkinen katariina.makinen@tuni.fi ja Pihla Toivanen pihla.toivanen@helsinki.fi
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatutkimus, Helsingin yliopisto, digitaaliset ihmistieteet

Median ja viestinnän dataistuminen ja digitalisoituminen on paitsi asettanut haasteita myös avannut uusia mahdollisuuksia tutkimuksen metodologisille käytännöille, eritoten laskennallisten menetelmien hyödyntämiselle. Laskennallisten menetelmien avulla voidaan kerätä ja ymmärtää entistä suurempia ja pidemmän aikavälin aineistoja. Menetelmien monenlaiset käyttötavat ja rajoitteet kuitenkin asettavat haasteen tutkimukselle ja uusien toimintatapojen luomiselle. Kutsumme tähän työryhmään esityksiä, joissa esitellään ja pohditaan erilaisia median ja viestinnän tutkimuksen metodologisen kehittämisen käytäntöjä. Olemme erityisen kiinnostuneita esityksistä, joissa pohditaan laskennallisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämistä. Kuinka yhdistää valtavien data-aineistojen koneellinen analyysi laadulliseen, hienosyiseen lähilukuun? Millaisia metodologisia haasteita seuraa, kun eri tieteenalojen metodologisia käytäntöjä yhdistetään? Millaisia uusia avauksia metodologioiden yhteiskäyttö ja kehittäminen voi tuoda median ja viestinnän tutkimukseen? Miten tiedon tuottamisen käytännöt ja lähtökohdat muuttuvat, kun metodologia kehittyy?

Metodologinen kehittäminen median ja viestinnän tutkimuksessa, esitykset

Sivun alkuun

 

Digitaalinen teknologia ja vastuullisuus

Minna Vigren minna.vigren@helsinki.fi & Salla-Maaria Laaksonen
Helsingin yliopisto, viestintä

Digitaalinen teknologia esitetään usein ratkaisuna suuriin globaaleihin ongelmiin kuten kestävyysvajeeseen tai demokratian lisäämiseen. Tässä työryhmässä digitaalista teknologiaa ja erityisesti digitaalisia media-alustoja lähestytään kriittisesti tarkastelemalla sen vastuuta ja tilivelvollisuutta, eli mahdollista osallisuutta yhteiskunnallisiin ongelmiin. Työryhmä kutsuu analysoimaan digitalisen teknologian vastuun kysymyksiä, mutta myös kysyy, millaista vastuullinen digitaalinen teknologia olisi ja mitä se tarkoittaisi teknologian käyttäjien, yritysten, instituutioiden ja koko maapallon näkökulmista globaalisti.

Kysymykset vastuullisuudesta ja tilivelvollisuudesta nostavat esiin ne periaatteet ja käytännöt, joita tarvittaisiin, jotta eri toimijat olisivat vastuussa toiminnastaan. Vastuullisuus ja tilivelvollisuus voidaan ymmärtää vaatimuksena vallassa oleville tahoille oikeuttaa ja selittää päätöstensä lähtökohdat, vastata toiminnastaan ja sen mahdollisesti aiheuttamista vääryyksistä (Bovens, 2007). Kyse on siis myös digitaalisen teknologian eettisyydestä: millaista olisi sellainen teknologia, joka sitoutuisi estämään vallan väärinkäytöksiä, haitallista toimintaa ja ympäristön tuhoamista?

Esitykset voivat lähestyä vastuullisuuden kysymystä eri näkökulmista. Digiteknologian ja media-alustojen vastuullisuudesta on keskusteltu nostaen esiin ongelmia, kuten koukuttavuutta tavoitteleva suunnittelu, disinformaatio ja vaalivaikuttaminen. Ympäristövastuullisuutta taas on peräänkuulutettu esimerkiksi digilaitteissa käyttävien mineraalien louhintaan, laitteiden valmistuksen työoloihin, palvelinkeskusten kuluttamaan energiaan, laitteiden korjattavuuteen ja kierrätykseen liittyvien ongelmien takia.

Työryhmän esitykset voivat lähestyä aihetta teoreettisesti, menetelmällisesti tai empiirisesti. Eri vaiheissa olevaa tutkimusta käsittelevät esitykset ovat tervetulleita, niin tutkimusten tulokset, käsitteelliset pohdinnat, tutkimusideoiden esittelyt kuin provokatiiviset avauksetkin.

Digitaalinen teknologia ja vastuullisuus, esitykset

Sivun alkuun

 

Haavoittuvuus ja vastuullisuus toiminnan mahdollisuuksina verkkoalustoilla

Työryhmän vetäjät: Anne Soronen (anne.soronen@tuni.fi), Karoliina Talvitie-Lamberg (karoliina.k.talvitie-lamberg@jyu.fi)  ja Auli Harju (auli.harju@tuni.fi)
Tampereen yliopisto, mediatutkimus, Jyväskylän yliopisto, journalistiikka ja viestintä

Työryhmässä pohdimme haavoittuvuutta (esim. Thornham 2019; Hokkanen ym. 2021) ja vastuullisuutta (Pink & Lanzeni 2018) sellaisina kuin ne ilmenevät digitaalisten alustojen käyttäjien ymmärtäminä ja kokemina. Algoritminen toimintaympäristö ja sen monitahoiset toimijat vaikuttavat kaikki toisiinsa, vaikka usein vaikeasti hahmotettavasti ja ennakoitavasti.

Tarkastelemme työryhmässä, miten haitat, hyödyt ja vastuut limittyvät toisiinsa käyttäjien eletyissä kokemuksissa esimerkiksi heidän arvioidessaan toisten käyttäjien, algoritmien, datan tai alustayritysten toimijuutta erilaisissa verkon vuorovaikutuskonteksteissa. Pohdimme alustoituneen (yhteis)elämän kokemuksellisia ja affektiivisia ulottuvuuksia, jotka herättävät eettisiä kysymyksiä, mutta joihin on harvoin selkeitä vastauksia. Olemme kiinnostuneita siitä, missä tilanteissa toiminnan ja järjestelmien välillä syntyy hankauksia ja millaisia toimijuuden tai kuulumisen mahdollisuuksia alustoitunut arki sisältää. Lisäksi pohdimme, millaisia tunteita tai tuntemuksia, esimerkiksi epävarmuutta tai ärtymystä (esim. Ytre-Arne & Moe 2021), tällöin syntyy. Toivomme työryhmään esityksiä, joissa tarkastellaan empiirisesti, teoreettisesti tai metodologisesti alustoitunutta toimijuutta ja siihen kytkeytyviä eettisyyden, vastuullisuuden ja/tai haavoittuvuuden ulottuvuuksia.

Esitelmäehdotukset pyydämme lähettämään Auli Harjulle osoitteeseen: auli.harju@tuni.fi

Kirjallisuus
Hokkanen, J., Soronen, A., Talvitie-Lamberg, K., & Valtonen, S. (2021). Haavoittuvuuden kudelmat: Digitaalinen subjekti ja haavoittuvuus datavetoista yhteiskuntaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa. Media & viestintä, 44(2), 69–91. https://doi.org/10.23983/mv.109860

Pink, S., & Lanzeni, D. (2018). Future Anthropology Ethics and Datafication: Temporality and Responsibility in Research. Social Media + Society. https://doi.org/10.1177/2056305118768298

Thornham, H. (2019). Algorithmic vulnerabilities and the datalogical: Early motherhood and tracking-as-care regimes. Convergence, 25(2), 171–185. https://doi.org/10.1177/1354856519835772

Ytre-Arne, B., & Moe, H. (2021). Folk theories of algorithms: Understanding digital irritation. Media, Culture & Society, 43(5), 807–824. https://doi.org/10.1177/0163443720972314

Haavoittuvuus ja vastuullisuus toiminnan mahdollisuuksina verkkoalustoilla, esitykset

Sivun alkuun

 

Journalistinen työprosessi – mikä (muka) tekee siitä vastuullista?

Työryhmän vetäjä: Lauri Haapanen (lauri.m.haapanen@jyu.fi)
Jyväskylän yliopisto, journalistiikka

Vastuullista journalismia tuottavat Julkisen sanan neuvoston (JSN) mukaan ne mediat, jotka ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin. Nämä mediat tekevät päätöksensä journalistin perustein, mikä tarkoittaa että toimittaja saa…

  • valita jutun näkökulman sekä rajata sisältöä, kunhan nämä prosessit palvelevat yleisön oikeutta saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
  • esittää tulkintoja ja mielipiteitä, kunhan tulkinnat pohjaavat todellisuuteen ja mielipiteet erottuvat tosiasioista.
  • kärjistää ja yleistää, kunhan yleisö ymmärtää, milloin näin tapahtuu.
  • olla humoristinen, kunhan esimerkiksi ihmisarvoa ei loukata.

Tässä työryhmässä analysoimme sitä, minkälaisina nämä journalistiset perusteet empiirisissä aineistoissa näyttäytyvät. Lisäämme ymmärrystä siitä, mitä (kaikkea) toimittajat ja toimitukset (todella) tekevät, ja onnistu(ne)mme myös paljastamaan tekstipinnan taakse piiloutuvaa sattumanvaraisuutta, jopa kyseenalaisia (tietoisia tai tiedostamattomia) ratkaisuja.

Työryhmämme herättelee kriittistä keskustelua siitä, mitä (lopulta) ovat ne työtavat, joilla journalismin vastuullisuutta perustellaan, ja edelleen siitä, millä tavoin nämä työtavat erottavat (vai erottavatko?) vastuulliset mediat siitä kasvavasta joukosta mediatoimijoita (esim. erikoismediat, startup-journalismi, influensserit…), jotka eivät JSN:n sääntelyn piiriin kuulu.

Edellisen näkökulman lisäksi työryhmään hyväksytään muunkinlaisia, journalismia ja vastuuta käsitteleviä esityksiä.

Journalismi-työryhmän esitykset – Mevi2022 (1)

Sivun alkuun

 

Mediahistorian näkökulmia vastuuseen

Työryhmän vetäjät: Heidi Kurvinen (heidi.kurvinen@utu.fi) ja Jukka Kortti (jukka.kortti@helsinki.fi).
Turun yliopisto, yleinen historia ja kulttuurihistoria, Helsingin yliopisto, poliittinen historia

Median vastuu ei ole vain nykypäivään liittyvä kysymys, vaan sitä on tarkasteltu eri näkökulmista myös menneisyydessä. Tässä työryhmässä kysytään, miten median vastuuta on tarkasteltu eri aikoina. Minkälaiset yhteiskunnalliset kysymykset ovat nostaneet keskustelua median vastuusta? Kenen näkökulmasta median vastuuta on määritelty? Miten journalismin teon käytännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa? Työryhmän paperit voivat käsitellä mitä tahansa mediatyyppiä ja ajanjaksoa.

Mediahistorian näkökulmia vastuuseen, esitykset

Sivun alkuun

 

Mediakasvatus, kriittinen medialukutaito ja osallisuuden kulttuuri

Työryhmän vetäjät: Outi Kallionpää (outi.kallionpaa@ulapland.fi), Mari Maasilta  ja Mari Pienimäki
Lapin yliopisto, kasvatustiede, Tampereen yliopisto, viestintätieteet

Mediakasvatus on jatkuvien haasteiden edessä, kun sekä yhteiskunta, arkielämä, perhe että koululaitos ovat etenkin digitalisoituvan teknologian ja toimintaympäristöjen myötä jatkuvassa, globaalissa muutoksessa. Työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa pohditaan mediakasvatuksen nykytilaa, haasteita ja tulevaisuuden kehittämistarpeita ihmisen elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi suhteessa mediataitoihin, informaatiolukutaitoon, kriittiseen medialukutaitoon (esim. valeuutiset), digitalisoituviin formaaleihin ja informaaleihin oppimisympäristöihin, mediasuhteisiin, gender-kysymyksiin, median hyvin/pahoinvointikytköksiin (esim. nettikiusaaminen) ja osallisuuden kulttuuriin (esim. eri ikäryhmiin ja taustoihin kuuluvien kansalaisten mahdollisuudet osallistua yhteiseen päätöksentekoon monimutkaistuvissa mediaympäristöissä). Työryhmään ovat tervetulleita erityisesti esitykset, joissa käsitellään niin mediakasvatuksen avaamaa positiivista muutosta, toivon kulttuuria mutta myös vastuuta. Toteutustapoja voivat olla perinteiset konferenssiesitelmät, paneelit tai yhteissessiot muiden työryhmien kanssa. Esitelmät voivat olla sekä suomen, ruotsin että englannin kielellä.

Media education, critical media literacy and participatory culture

Media education faces ongoing challenges when society including everyday life, family and school system are in constant global change, particularly through information technology and digital environments. The working group invites presentations considering the current state, challenges and future needs of media education in the different phases of a human life cycle, for example in relation to media skills, information literacy, critical media literacy (e.g. fake news). Moreover, the group is looking for presentations on formal and informal digital learning environments, uses of media, gender issues, wellbeing in regard of media (e.g. cyberbullying) and participatory culture (e.g. the ability of different age/gender/ethnic groups to participate in common decision-making in complex media environments). Particularly presentations on the positive change supported by media education and openings towards culture of hope and also responsibility are welcome. The working group invites traditional conference presentations, panels or joint sessions together with other groups. Presentations can be in Finnish, Swedish or English.

Mediakasvatus, kriittinen lukutaito ja osallisuuden kulttuuri, esitykset

Sivun alkuun

Paneeli:

Hävittäjähankinnat demokratian stressitestinä

Keskustelu siitä miten HX-hankintaa ja yleisemminkin puolustuspolitiikkaa olisi syytä tutkia. Puheenjohtajana emeritusprofessori Kaarle Nordenstreng, panelisteina VTT Pekka Visuri (maanpuolustus), YTT Juho Rahkonen (mielipideilmasto) ja toim. Kari Pitkänen (journalismi).

 

Sivun alkuun