Kasarmialue

Turun yliopiston kasarmialue on nimensä mukaisesti entinen kasarmi- ja varuskunta-alue. Alue valmistui vuonna 1883 alkujaan 2. Turun Tarkk’ampujapataljoonalle. Ennen Suomen itsenäistymistä alue ehti olla venäläisen sotajoukon käytössä. Suomen itsenäistyttyä aluella toimi Porin rykmentti sittemmin Porin prikaati. Puolustusvoimien toiminta alueella loppui vuonna 1970 ja sen jälkeen käyttäjänä on ollut Turun yliopisto. Kasarmialueella on sekä vanhoja armeija-aikaisia puurakennuksia, että uudempia yliopistoa varten rakennettuja rakennuksia. Humanistisen tiedekunnan oppiaineista kasarmialueella ovat toimineet mm. yleisen historian ja kulttuurihistorian oppiaineet. Humanistinen tiedekunta muuttaa kasarmialueella sijaitsevaan Arcanum-rakennukseen kahdessa vaiheessa: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos 2020 kesällä ja kieli- ja käännöstieteiden laitos alkuvuodesta 2023.

”Filosofian rakennus siellä kasarmialueella se oli vanha puurötiskö ja sielläkin oli oma ominaishajunsa. Se on hassua, se jäi just kirjoihin. Tavallaan se haju, ja ne kirjat ja ne ajatukset jotenkin assosioitui toisiinsa, niin että se on niin kokonaisvaltainen kokemus.”
-Matti Kamppinen

”Kulttuurihistoria tosiaan kasvoi loppujen lopuksi siinä 1980-90-luvun taitteessa ainakin opiskelijamäärältään tiedekunnan suurimmaksi oppiaineeksi vaikkei sitä olisi koskaan uskonut alun perin. Aluksi se oli erittäin suosittu sivuaine, mutta myöhemmin tuli pääaineopiskelijoitakin paljon ja sitten onnistuttiin saamaan tuosta Turun kasarmialueelta taas kerran tämmönen vanha parakki. Ensin mä olin siellä vaatevarastossa.”
-Keijo Virtanen

”Mun pääaineeni, yleisen historian tilat oli silloin tossa kasarmialueella, siellä vesitorninmäen alapuolella, tuolla suurinpiirtein samassa paikassa missä on tällä hetkellä yliopiston kemian laitos. Siellä oli semmionen punatiilinen rakennus joka oli entinen armeijan rättivarasto ja yleinen historia oli siirtyny siihen pienistä tiloista, pikkusen väljempiin tiloihin, keväällä -71. Siinä vaiheessa ku mä tulin syyskuussa opiskeleen, muutto oli sen verran tuore asia, että sielä uusissa tiloissa oli vielä jäljellä tupaantuliaisten kylttejä seinillä.”
 – Eero Kuparinen

”Se Arwidssoninkadun talo oli tosi hankala, kun se oli tosi sokkeloinen ja vähän epämääräinen, mut se oli kuitenki kauheen kotosa. Siin oli hyvät isot huoneet, paitsi mulla oli pieni aina, kun mä olin se vähäpätösin niin kauan kun olin päätoimisena tuntiopettajana. Mut sit assistenttina sain ihan ison huoneen, johon oli kulku toimistosta. Ja meillä oli pieni kahvihuone, jossa montakin kupposta nautittiin ja monta palaveria pidettiin. Parhaimpina aikoina jaoin lehtorin kanssa hänen pöytänsä reunan.”
– Marjo Kaartinen

”Osa laitoksista oli kasarmialueen vanhoissa puutaloissa ja varsinkin talvella ne oli aika haasteellisia pitää lämpimänä. Yleensä siellä joko paleli tai sitten oli käsittämättömän kuuma. Kun niitä pakkasilla lämmitettiin runsaasti, että vesiputket ei jäätyny, mitä ilmeisesti teki kuitenkin sitten toisinaan.”
– Jukka Sihvonen