Signum & Rosetta

Arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelemat Signum ja Rosetta valmistuivat vuonna 1899 kuurojen koulun käyttöön. Talot siirtyivät Turun yliopiston käyttöön 1970-luvulla. Tuolloin talot remontoitiin ja niille annettiin uudet nimet. Nykyinen Signum nimettiin tuolloin Didacticumiksi ja Rosetta Phoenixiksi. Ennen vuosina 2003-2004 tehtyä peruskorjausta Didacticum ja Phoenix toimivat mm. humanististen aineiden evakkopaikkana. Kääntämisen ja tulkkauksen keskus muutti taloon remontin valmistuttua. Uuden toiminnan myötä nimet Signum ja Rosetta otettiin käyttöön. Tiloissa ovat toimineet mm. Englannin kielen oppiaine, Espanjan oppiaine, Italian oppiaine, Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineryhmä, Ranskan oppiaine, Pohjoismaisten kielten oppiaine, Saksan kielen oppiaine sekä Humanistisen tiedekunnan hallinto. Phoenixin (Rosetta) rakennuksessa toimi myös henkilökunta- ja opiskelijaravintolat Karahvi ja Kaffeli.

”Eli siihen niihin rakennuksiin jotka nyt on Rosetta ja Signum. Jotka sillon oli nimeltään Feeniks ja Didakticum. Se liittyy siihen sign viittomakielen merkkiin. Se on Signumin historia. Ja Rosetta liittyy Rosettan kiveen.”
–Leena Salmi

”Isä oli siinä[Sigmun] opettajana, se oli kuurojen koulu ja me asuttiin siinä Rosettassa.”
-Maria Vasenkari

”Ne opetustilat oli siinä Signumissa ja sitte Rosettassa oli niiden asuntola, niiden lasten. Eli ku se oli valtakunnallinen koulu, niin sinne tuli sitte siis kuuroja lapsia eri puolilta Suomee. Niin ne sitten myös asuivat siinä. Ja ilmeisesti sen takia seon niin sokkeloinen se talo, sen takia siin on neljä sisäänkäyntiä, et siin on ollu tyttöjen puoli ja poikien puoli erikseen. Kummaltaki puolelta on päässy sisää.”
-Leena Salmi

”Rosetta on hieno vanha talo mutta se on kauheen sokkeloinen. Siin ei tuu ollenkaan semmost samanlaista [oloa kuin ElectroCityssä], no siinäki on kaks semmost käytävää, jonka varrel on työhuoneita. Mut sit siin on kaks semmost päätyö, jos on sitte luentosali ja sitte yks työhuone, mis on kaks ihmistä. Ja sit on yks työhuone kanssa siellä päädyssä, joka on ihan erikseen. Et se on semmonen sokkeloisempi. Ku mä olin sillon muuttamassa sinne [ElectroCityyn] vuonna -89, ku se oli ihan uus, siel oli valkoset hienot seinät ja taulujaki seinille ja uudet kunnon tilat saatiin, missä oltiin vain me. Ja kaikki selkeesti yhen käytävän varrella ne luokat, ettei tarvinnu kiivetä portaita koko ajan. Niin se säily mun silmissä sellasena, et se on mun mielestä ihan hieno tila.”
-Leena Salmi

”Signumis, — on sellaiset korkeat avarat huoneet ja kaunein näkymä ikkunasta mitä voi ajatella kun siinä on tuomiokirkko.”
-Maria Vasenkari

”Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että nää meidän nykyiset tilat tässä Signumissa on kyllä parhaat ja täähän on kampusalueen arvokkaimpia rakennuksia ja myös työtoverit on  tietääkseni erittäin tyytyväisiä olleet. [–] Joskus sillon, kun oli oma työhuone, niin ajatus siitä, että jakais työhuoneen jonkun kanssa tuntui vähän ikävältä ja oudolta. Mut nyt kun jaetaan työhuone, niin toisaalta osaa arvostaa sitä, että lähellä on kollegoja, joilta voi tarvittaessa kysyä, mut sit osaa kuitenkin olla välillä hiljaa, eikä häiritse koko ajan. Eri tavalla on se yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden ja oman työrauhan yhteensovittaminen. Se on varmasti suurin haaste, mikä tulevissa työtiloissa on.”
-Timo Toijala