Lukijahistoria

Kirjallisuuskasvattaja toimii lapsille ja nuorille lukijan mallina. Opettaja ja vertaiset peilaavat lapselle ja nuorelle parhaimmillaan lukijuutta, jossa tekstit tuottavat mielihyvää ja tarttumapintoja moniin  elämäntilanteisiin. Lukijuus ei säily meillä kenelläkään kuitenkaan samana vaan vaihtaa olomuotoaan yksilön elämänvaiheiden, kiinnostuksenkohteiden, kokemusten, tekstiympäristöjen ja lukijayhteisöjen mukaan. Tämän vuoksi niin aloittelevan kuin varttuneemmankin lukijan on hyvä pysähtyä lukemisen käytänteisiinsä ja tarkastella suhdettaan teksteihin aika ajoin.

Oman lukijuuden tarkasteluun ovat toimivia työkaluja lukuvirta (Reading River) ja lukumuistojen parissa työskentely. Jo hyvinkin pienillä lukijoilla on muistoja omista mielikirjoistaan, lukupaikoistaan ja niihin liittyvistä tunteista ja tunnelmista. Kirjallisuuskasvatus tähtää niiden tunnistamiseen, näkyväksi tekemiseen ja jakamiseen muiden kanssa eri keinoin.

Oheisissa kokeiluissa herätellään oppilaiden lukumuistoja ja muodostetaan elämyksellistä lähestymistapaa kirjoihin. Lukuvirtaa käytetään opettajan ja oppilaiden tutustumiseen ja oman lukijuuden hahmottamiseen kuudennella luokalla.