Palkkaa harjoittelija

Harjoittelijan rekrytointi tapahtuu pitkälti organisaation normaalin rekrytointikäytännön mukaan. Tyypillisimmin harjoittelujakso kestää 3-6 kuukautta.

Avoimista harjoittelupaikoista voi ilmoittaa maksutta yliopiston JobTeaser -työnvälitysportaalin kautta. Usein opiskelijat ovat myös itse yhteydessä heitä kiinnostaviin työnantajiin harjoittelumahdollisuuksia tiedustellen.

Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelija ohjatusti oman alansa käytännön tehtäviin. Työtehtävien tulee tukea harjoittelijan opintoja. Opiskelija voi tarkistaa oppiaineestaan työelämäyhdyshenkilöltä, sopiiko harjoittelu sisällöllisesti opintoihin.

Harjoittelusitoumus

Ennen harjoittelun alkamista laaditaan määräaikaisen työsopimuksen lisäksi harjoittelusitoumus työantajan, opiskelijan ja yliopiston välillä. Sitoumus täytetään sekä allekirjoitetaan sähköisesti.

Opiskelijan aloitettua sitoumuslomakkeen, tulee tästä ilmoitus työnantajan yhteyshenkilön sähköpostiin. Työnantaja kirjautuu järjestelmään vahvan tunnistautumisen (Suomi.fi-tunnusten) kautta. Mikäli Suomi.fi-tunnuksia ei ole käytössä, tulee työnantajan olla yhteydessä Rekryyn (rekry@utu.fi) vaihtoehtoisen sitoumuksen täytön suhteen.

Työnantaja täyttää harjoittelun tiedot (mm. ajankohta, työtehtävät, osaamistavoitteet, palkkaus ja ohjaajan yhteystiedot), jonka jälkeen tiedekunta hyväksyy sitoumuksen. Opiskelija, tiedekunta sekä harjoittelutyönantaja hyväksyvät lomakkeen sähköisesti, jonka jälkeen osapuolet saavat allekirjoitetun harjoittelusitoumuksen sähköpostiinsa.

Yliopistot eivät välitä tai suosittele palkattomia harjoitteluja.  Turun yliopiston opiskelijat voivat kerran opintojensa aikana käyttää yliopiston harjoittelutuen, jolloin työnantajaorganisaatio saa yliopistolta rahallisen korvauksen harjoittelijan palkkaamisesta.

Mikäli tarvitset harjoittelijan palkkakulujen kattamiseen yliopiston tukea, voit ilmoittaa tästä harjoittelupaikkailmoituksessa tai keskustella asiasta palkattavan opiskelijan kanssa. Harjoittelutuki on kaikkiin harjoitteluihin  1800 € koko harjoittelun ajalta. Harjoittelutuesta sovitaan harjoittelusitoumuksessa, joka täytetään ennen harjoittelun alkamista. Harjoittelutyönantaja laskuttaa tuen yliopistolta harjoittelun jälkeen.

Harjoittelutuen käytön kriteerinä on, että

• harjoittelusta maksetaan sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa (kuitenkin vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää kokonaistyöajan vähimmäispalkkaa, 1430 €/kk vuonna 2025
• harjoittelu on kestoltaan vähintään 2-3 kk (tiedekunnasta riippuen) kokopäivätyötä (tai vastaava pidempi jakso osa-aikatyötä)
• harjoittelun tehtävät vastaavat opiskelijan koulutusalaa ja kehittävät opiskelijan ammattitaitoa
• harjoittelijalla on ohjaaja harjoittelupaikalla

Opiskelija hakee harjoittelutukea tiedekunnastaan harjoittelupaikan varmistuttua ja tieto tuen käytöstä kirjataan harjoittelusitoumukseen (ks. Harjoittelijan rekrytoiminen yllä). Harjoittelutuen laskutustiedot lähetetään sähköpostitse työnantajan allekirjoitettua harjoittelusitoumuksen.

Harjoittelun jälkeen työnantaja sekä opiskelija täyttävät harjoittelua koskevan palautelomakkeen.  

Harjoittelija tulee perehdyttää organisaation toimintaperiaatteisiin, toimialaan ja muihin käytännön asioihin.  Perehdytyksessä harjoittelija tutustuu tehtävien ja järjestelmien lisäksi myös työyhteisöön sekä organisaatioon. Opiskelijalle voi esimerkiksi sopia tapaamisia tai keskusteluhetkiä myös muiden työntekijöiden kuin ohjaajan kanssa ja tilanteen mukaan hän voi olla mukana myös sellaisissa kokouksissa, jotka eivät suoraan liity hänen työtehtäviinsä, mutta jotka auttavat ymmärtämään organisaatiota ja sen toimintaa.

Harjoittelijalla tulee aina olla harjoittelupaikassa nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja. Hyvään harjoitteluun kuuluu, että ohjaaja sitoutuu perehdyttämään opiskelijaa, ohjaamaan opiskelijaa koko harjoittelujakson ajan ja arvioimaan hänen oppimistaan. Lomien ja muiden pidempien poissaolojen ajaksi harjoitteluohjaajalle tulee olla nimettynä varahenkilö.

Tarkastuslista perehdytykseen:

• Tarvittavat työvälineet (tietokoneet jne.)
• Pääsy tarvittaviin järjestelmiin
• IT-tuki
• Perehdytysajat sovittu
• Keskusteluajat harjoittelun varrelle sovittu
• Tutustuminen työyhteisöön
• Tutustuminen organisaatioon
• Työaikaan ja sairaslomiin liittyvät käytännöt tutuksi
• Tilanteen läpikäynti alussa, välissä ja lopussa: tavoitteet, sujuvuus, työtavat
• Palautemahdollisuus
• Mahdollisuus saada apua / kysyä

Onnistunut harjoitteluprosessi edellyttää valmistautumista, työskentelyjakson hyödyntämistä, ja kokemuksen analysointia jälkikäteen. Harjoittelun loppuvaiheessa harjoittelijan ja harjoittelunohjaajan kannattaa varata aikaa loppukeskustelulle, jossa käydään läpi harjoittelun keskeiset sisällöt ja arvioidaan onko tavoitteissa onnistuttu.

Harjoittelijalle tulee aina kirjoittaa työtodistus, johon eritellään konkreettisesti harjoittelijalle kuuluneet työtehtävät. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän saa palautetta siitä mikä on mennyt hyvin, mutta myös siitä mitä opittavaa hänelle jäi harjoittelun jälkeen.

Harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaan, joka maksaa palkan koko harjoittelun ajalta. Kun harjoittelupaikka on varmistunut, työnantaja ja opiskelija laativat määräaikaisen työsopimuksen työnantajan käyttämän sopimuspohjan mukaisesti.

• Palvelussuhdemuotona voi olla joko työsuhde tai virkasuhde.
• Harjoittelupaikka vastaa opiskelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti.

Työsopimuksesta tulee käydä ilmi mm. harjoittelun kesto, päivittäinen työaika ja maksettava palkka. Harjoittelijalla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin muillakin työntekijöillä.

• työsopimuksen osapuolet
• työsuhteen alkamisajankohta
• työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• sovellettava työehtosopimus
• palkka, muu vastike ja palkanmaksukausi
• työaika
• vuosiloma
• irtisanomisaika
• lomaraha
• sairausajan palkka.

Loma

• Harjoitteluaika määritellään täysinä kuukausina (esimerkiksi 1.2. – 31.3. tai 15.2. – 14.3.).
• Harjoittelija ansaitsee lomapäiviä työpaikan noudattaman työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti; yleensä kaksi päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vakuutussuoja harjoittelun aikana

Lähtökohtaisesti yliopisto ei vakuuta opiskelijoita. Työharjoittelussa on kuitenkin joitain poikkeuksia. Pääsääntönä on, että

• opiskelija, joka saa harjoitteluajalta palkkaa, kuuluu työnantajan (palkanmaksajan) lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin
• opiskelija kuuluu opiskelijatapaturmavakuutuksen piiriin vain, jos harjoittelu on palkatonta ja harjoittelu täyttää opiskelijatapaturmalaissa määritellyt olosuhteet

Vastuu (mahdollinen vastuuvakuutus) on ensisijaisesti aina työharjoitteluorganisaatiossa eli siellä, missä tapahtuu harjoittelijan työn ohjaus ja valvonta.