Palkkaa harjoittelija

Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelija ohjatusti oman alansa käytännön tehtäviin. Työtehtävien tulee tukea harjoittelijan opintoja. Opiskelija tarkistaa oppiaineestaan työelämäyhdyshenkilöltä sopiiko harjoittelu sisällöllisesti opintoihin.

Harjoittelun kestolle on koulutuskohtaisia vaatimuksia, mutta tyypillisimmin harjoittelujakso kestää 3 kuukautta. Joissain tutkinto-ohjelmissa myös kahden kuukauden harjoittelu on mahdollinen.

Harjoittelusta laaditaan harjoittelusitoumus työantajan, opiskelijan ja yliopiston välillä. Yliopisto kerää sitoumuksista opiskelijoille tarkoitettua tietokantaa mahdollisista harjoittelupaikoista ja tehtäväkuvauksista. Sen avulla pyritään auttamaan opiskelijoita etsimään harjoittelupaikkoja ja huomaamaan opiskelun työelämäyhteydet ja tunnistamaan työelämässä tarvittavia taitoja.

llmoita harjoittelupaikasta yliopistojen työnvälityspalveluissa ilmaiseksi. Yliopistot käyttävät JobTeaser ja Valojobs -palveluita. Palvelut löydät Aarresaari.net -sivulta.

Voit määritellä ilmoituksessa korkeakoulut ja opiskelualat, joille ilmoitus on suunnattu.

Ilmoituksia voi jättää ympäri vuoden. Aktiivisimmin opiskelijat etsivät harjoittelupaikkoja joulu-helmikuussa.

Yliopistoharjoittelusta suositellaan maksettavaksi vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää vähimmäispalkkaa (1252 €/kk vuonna 2021). Aarresaari-palvelussa ei julkaista ilmoituksia palkattomista harjoittelupaikoista.

Jos tarvitset harjoittelijan palkkakulujen kattamiseen yliopiston tukea, voit ilmoittaa tästä harjoittelupaikkailmoituksessa tai keskustella asiasta palkattavan opiskelijan kanssa. Turun yliopiston opiskelijoille on taattu 1800 €:n harjoittelutuki kerran opintojensa aikana (alkaen vuodesta 2022). Tuki maksetaan harjoittelutyönantajalle harjoittelun jälkeen.

Harjoittelutuen käytöstä sovitaan sähköisessä harjoittelusitoumuslomakkeessa, jonka täyttävät (1) opiskelija, (2) työnantaja ja (3) opiskelijan tiedekunta. Työnantaja saa laskutusohjeet sitoumuksen täytettyään ja laskuttaa tuen yliopistolta harjoittelun jälkeen.

Tukea voi hyödyntää vain harjoitteluissa, joissa maksetaan vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää vähimmäispalkkaa (1252 €/kk vuonna 2021). Harjoittelun tulee myös olla vähintään 2 tai 3 kuukauden mittainen kokopäivätyönä (tai vastaavasti pidempi jakso osa-aikatyönä) opiskelijan koulutuksesta riippuen. Lisäksi harjoittelulla tulee olla ohjaaja ja työtehtävien tulee soveltua opiskelijan opintoihin. Nämä kriteerit tarkistetaan harjoittelusitoumuksessa.

Harjoittelija tulee perehdyttää organisaation toimintaperiaatteisiin, toimialaan ja muihin käytännön asioihin. Harjoittelija kannattaa ottaa mukaan kokouksiin ja palavereihin, jotta hän pääsee sisälle organisaatioon mahdollisimman nopeasti.

Harjoittelijalla tulee aina olla harjoittelupaikassa nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja. Hyvään harjoitteluun kuuluu, että ohjaaja sitoutuu perehdyttämään opiskelijaa, ohjaamaan opiskelijaa koko harjoittelujakson ajan ja arvioimaan hänen oppimistaan. Lomien ja muiden pidempien poissaolojen ajaksi harjoitteluohjaajalle tulee olla nimettynä varahenkilö.

Onnistunut harjoitteluprosessi edellyttää valmistautumista, työskentelyjakson hyödyntämistä, ja kokemuksen analysointia jälkikäteen. Harjoittelun loppuvaiheessa harjoittelijan ja harjoittelunohjaajan kannattaa varata aikaa loppukeskustelulle, jossa käydään läpi harjoittelun keskeiset sisällöt ja arvioidaan onko tavoitteissa onnistuttu.

Harjoittelijalle tulee aina kirjoittaa työtodistus, johon eritellään konkreettisesti harjoittelijalle kuuluneet työtehtävät. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän saa palautetta siitä mikä on mennyt hyvin, mutta myös siitä mitä opittavaa hänelle jäi harjoittelun jälkeen.

Harjoittelusta laaditaan sopimus

Harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaan, joka maksaa palkan koko harjoittelun ajalta. Kun harjoittelupaikka on varmistunut, työnantaja ja opiskelija laativat määräaikaisen työsopimuksen työnantajan käyttämän sopimuspohjan mukaisesti.

• Palvelussuhdemuotona voi olla joko työsuhde tai virkasuhde.
• Harjoittelupaikka vastaa opiskelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti.

Työsopimuksesta tulee käydä ilmi mm. harjoittelun kesto, päivittäinen työaika ja maksettava palkka. Harjoittelijalla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin muillakin työntekijöillä.

• työsopimuksen osapuolet
• työsuhteen alkamisajankohta
• työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• sovellettava työehtosopimus
• palkka, muu vastike ja palkanmaksukausi
• työaika
• vuosiloma
• irtisanomisaika
• lomaraha
• sairausajan palkka.

Loma

• Harjoitteluaika määritellään täysinä kuukausina (esimerkiksi 1.2. – 31.3. tai 15.2. – 14.3.).
• Harjoittelija ansaitsee lomapäiviä työpaikan noudattaman työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti; yleensä kaksi päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vakuutussuoja harjoittelun aikana

Lähtökohtaisesti yliopisto ei vakuuta opiskelijoita. Työharjoittelussa on kuitenkin joitain poikkeuksia. Pääsääntönä on, että

• opiskelija kuuluu opiskelijatapaturmavakuutuksen piiriin vain, jos harjoittelu on palkatonta ja harjoittelu täyttää opiskelijatapaturmalaissa määritellyt olosuhteet
• opiskelija, joka saa harjoitteluajalta palkkaa, kuuluu työnantajan (palkanmaksajan) lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin.

Vastuu (mahdollinen vastuuvakuutus) on ensisijaisesti aina työharjoitteluorganisaatiossa eli siellä, missä tapahtuu harjoittelijan työn ohjaus ja valvonta.

Korona-aikana monet yliopisto-opiskelijat tekevät harjoittelunsa etänä. Mitä harjoittelun ohjaajan olisi silloin hyvä huomioida? Katso yliopistojen urapalveluiden vinkit etäharjoitteluun.