Työryhmä

FT Maarit Leskelä-Kärki on kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti sekä kulttuurihistorian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hän on johtanut Tarinoiden lehto – Sagalund -hanketta vuodesta 2023. Leskelä-Kärki on modernin ajan kulttuurihistoriaan, sukupuolihistoriaan sekä elämäkertatutkimukseen erikoistunut. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt mm. kirjoittamisen kulttuurihistoriaa, omaelämäkerrallisuutta sekä uskonnollisuuden historiaa. Hän on johtanut menestynyttä Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros Suomessa 1880-1930 -tutkimushanketta vuosina 2018–2021. Hän on myös tottunut puhuja ja aktiivinen tietokirjailija tuoreimpana kirjanaan Meri ja Tove. Elämää saaristossa (John Nurmisen säätiö, 2022, yhdessä Otto Latvan kanssa). Hän toimii myös SELMA-tutkimuskeskuksen varajohtajana sekä osana Aboagora – between arts and sciences -yleisötapahtuman kuratointiryhmää.

FT Karoliina Sjö on elämänkerrontaan ja erityisesti päiväkirja-aineistoihin erikoistunut kulttuurihistorioitsija. Hän on kiinnostunut elämän ja kertomisen välisistä yhteyksistä, omaelämäkerrallisista aineistoista, elämäkertatutkimuksesta, sukupuolihistoriasta, elämästä kertomisen etiikasta sekä tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen luovan työn välisistä yhteyksistä. Hän on myös SELMA-tutkimuskeskuksen johtoryhmässä. Tarinoiden lehto -hankkeessa Sjö toimii postdoc-tutkijana. Hänen keskeisenä tehtävänään on tutkia Nils Oskar Janssonin ja Adèle Wemanin elämänkerronnallisia aineistoja suhteessa ympäristöön, Sagalund-museokokonaisuuteen ja hankkeen taiteelliseen osuuteen. Hän tuottaa myös aineistoa taiteilijalle ja muotoilee taiteellisen tuottamisen kehystä. Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Hän on julkaissut ja luennoinut elämänkerrontaan, päiväkirjoihin, elämäkertatutkimukseen, tieteen ja taiteen välisiin kysymyksiin, arkistoaineistoihin ja museohistoriaan liittyen.

FT Katja Weiland-Särmälä on aineettomaan ja aineelliseen kulttuuriperintöön erikoistunut taidehistorioitsija ja historioitsija, joka tutkii, miten elämänkerronnallisuus yhdistyy materiaaliseen maailmaan. Tarinoiden lehto -hankkeessa Weiland-Särmälä toimii postdoc-tutkijana. Hänen keskeisenä tehtävänään on tutkia Janssonin ja Wemanin esineistöä ja kotia suhteessa elämänkerronnalliseen aineistoon, Sagalund-museokokonaisuuteen ja saaristoympäristöön. Lisäksi hän tarkastelee, millaisia erilaisia muisto- ja muistikerrostumia museoympäristöön liittyy niin siellä eläneiden, aikalaisten kuin nykykävijöidenkin näkökulmasta. Sagalund-museokokonaisuus tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella autenttisuuden teemaa museomiljöössä. Weiland-Särmälä on julkaissut runsaasti erityyppisiä tekstejä. Viimeisimmässä tietokirjassaan Huvilaelämää – Hangon huviloiden historiaa ja ruotsiksi Villaliv Hangövillornas historia (2024, yhdessä Kari-Otso Nevaluoman kanssa) hän tarkastelee kesänviettoa, huvilakulttuuria sekä paikallisen yhteisön ja kesävieraiden suhteita. Vuonna 2025 hän kirjoitti artikkelin taiteilija Erika Adamssonin taidetta esittelevään Nostalgia-teokseen.

FT Otto Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija, monilajisen historian dosentti ja kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori. Hän on tutkinut laajasti uudenajan alun sekä 1800- ja 1900-luvun yhteiskuntia ja kulttuuria. Latva on erikoistunut myös digitaalisen ihmistieteen metodeihin. Hän johtaa kolmea ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta pitkällä aikavälillä tutkivaa hanketta. Tarinoiden lehto -hankkeessa Latva tarkastelee erityisesti Sagalundin ympärille rakennettua luontomaisemaa, puutarhasuunnitelmia sekä Nils Oskar Janssonin luontoon ja sen materiaalisuuteen kohdistuvaa keräilijyyttä. Latva kehittää niin ikään ympäristöelämäkerran metodologiaa eteenpäin ja tutkii Janssonin ympäristösuhdetta sekä saariston luonnon historiaa.

Erika Adamsson (s.1973) on turkulainen taidemaalari. Hän on opiskellut Turun Piirustuskoulussa 1992–1996. Taiteilijalla on ollut lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä. Viimeisin näyttely Paikan henki – Genius Loci hänellä oli Salon taidemuseo Veturitallissa kesällä 2025. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt myös mm. Tikanojan taidekodissa Vaasassa, galleria Forum Boxissa Helsingissä, galleria Makasiini Contemporaryssa Turussa ja Kimmo Pyykkö museossa Kangasalla. Adamssonille myönnettiin Suomen Taideyhdistyksen William Thuring nimikkopalkinto 2018. Hänellä on ollut useita muotokuvatoimeksiantoja, mm. Christoffer Taxell Åbo Akademille, rehtori emeritus Keijo Virtanen Turun yliopiston ylioppilaskunnalle, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja viimeisimpänä säveltäjä, kapellimestari Ulf Långbackan muotokuva. Kuvataiteilijan ammatin lisäksi hän toimii maalauksen lehtorina Turun Taideakatemiassa (TurkuAMK). Adamsson toimii Tarinoiden lehto -hankkeen taiteilijana. Hänen teoksiaan on useissa kotimaisissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, mm. Koneen säätiön, Saastamoisen säätiön, Turun kaupungin, Helsingin kaupungin, Lars Swanljungin ja Valtion taidekokoelmissa.

Kotisivut: http://www.erika-adamsson.com
IG: https://www.instagram.com/eadamsso/

Kuva: Ville Kiiski

FM Aleksi Kauppinen on Turun yliopistosta valmistunut kulttuurintutkija, monipuolinen kirjoittaja sekä palkittu dokumentaristi. Kauppisen erityisenä mielenkiinnon kohteena on Varsinais-Suomen historia, sen vaaliminen sekä elävöittäminen. Kauppinen on käsikirjoittanut, ohjannut, toimittanut ja tuottanut vuodesta 2020 lähtien Turun kaupungin historiasta kertovaa dokumenttisarjaa Vox Turku. Tarinoiden lehto -hankkeessa Kauppisen tehtävänä on taltioida hankeen tutkijoiden ja taiteilijan sekä museon työntekijöiden työskentelyä Sagalundin museoalueella kuin myös dokumentoida museoalueen rakennuksia, esineistöä sekä ympäröivää luontoa. Kauppinen tuottaa kuvamateriaalista 40-minuuttisen dokumenttielokuvan.

Kauppisen tuottamat dokumenttielokuvat