Eläköityminen luo liikkumiselle uusia mahdollisuuksia – mutta myös haasteita (pro gradu -tutkielma)

Turun yliopiston pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten liikkuminen muuttuu eläköitymisen seurauksena ja millaisia rajoitteita ja resursseja eläkkeelle jääminen asettaa liikkumiselle. Tutkielmassa ei keskitytty pelkästään fyysisiin liikunta-aktiviteetteihin, vaan mukana tarkastelussa olivat kaikenlaiset liikkumisen tavat päivittäisten askareiden hoitamisesta kauemmas suuntautuviin lomamatkoihin. Samalla tutkittiin myös liikkumiseen liittyviä asenteita ja kokemuksia sekä liikkumisen suhdetta hyvinvointiin. Tulosten perusteella liikkumiselle tarjoutuu eläkkeellä uusia mahdollisuuksia, mutta se ei yksinään riitä lisäämään liikkumista.

– Vaikka työn päättyminen lisääkin vapaa-ajan määrää, työn tilalle tulee monesti uusia velvollisuuksia, kuten iäkkäistä vanhemmista tai lapsenlapsista huolehtiminen. Nämä velvollisuudet voivat määrittää aikataulua paljonkin ja tuntua siksi jopa raskailta. Toisaalta ne myös lisäävät sosiaalisuutta ja kannustavat aktiivisuuteen eläkkeellä, kertoo pro gradu -tutkielman laatija Anna Ventola (FM).

Vaikka eläkeläisille onkin tarjolla erilaisia aktiviteetteja, on monen silti hankala löytää sellaista toimintaa, joissa voisi hyödyntää omaa osaamista ja ammattitaitoa vielä työelämän jälkeen. Eläkeläiset kertovatkin liikkuvansa paitsi fyysisen terveyden myös henkisen vireyden ylläpitämiseksi. Eläkkeellä liikkumisen rutiinit eivät myöskään muodostu enää luontaisesti työn ympärille, vaan liikkumisen tavat pitää rakentaa uudelleen. Moni kokee, että itseä pitää aktiivisesti kannustaa, jotta liikkeelle tulee lähdettyä. Toisaalta liikkumisesta saatava nautinto nousee suurempaan rooliin, kun työelämän kiireet ja vaatimukset helpottavat. Jopa liikkumisen vauhti voi olla hitaampaa, kun liikkumismuoto valitaankin käytännöllisyyden sijaan viihtyisyyden perusteella. Työn päättyminen tuo liikkumiseen myös uutta vapautta: lomamatkojen ajankohdan ja pituuden voi määritellä itse, päiväretkelle lähteä spontaanisti ja aamun tahdin suunnitella lempeämmäksi.

Tutkielmaa varten haastateltiin yhtätoista vuosina 2014–2019 eläköitynyttä kunta-alan työntekijää, joiden kanssa keskusteltiin liikkumisesta eläkkeellä ja sen hyvinvointiin. Haastateltavat ovat mukana Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging -hankkessa, joka tutkii terveydessä ja liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvia muutoksia eläkkeellesiirtymisiässä. Haastattelut tarjosivatkin tärkeää tietoa eläkeläisten henkilökohtaisista hyvinvoinnin ja liikkumisen kokemuksista hankkeessa saatujen objektiivisten mittaustulosten rinnalle.

Pro gradu on kokonaisuudessaan luettavissa Turun yliopiston julkaisuarkistosta.