FIREA-tutkijat kansainvälisessä kongressissa

FIREA-tutkijat Tuija Leskinen ja Kristin Suorsa osallistuivat vuosittaiseen ISBNPA (International Society of Behavioral Nutrition and Physical activity) kongressiin, joka pidettiin tänä vuonna Prahassa, Tšekeissä kesäkuun alussa.

​FIREA-tutkija Kristin Suorsa piti suullisen esityksen liikkumattoman ajan muutoksista eläköidyttäessä Terve ikääntyminen -teemasessiossa. FIREA-tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikkumaton aika kasvaa naisilla, mutta ei muutu miehillä eläköidyttäessä. Tästä huolimatta miehet ovat huomattavasti enemmän paikallaan naisiin verrattuna sekä ennen että jälkeen eläköitymisen.
​FIREA-tutkija Kristin Suorsa piti suullisen esityksen liikkumattoman ajan muutoksista eläköidyttäessä Terve ikääntyminen -teemasessiossa. FIREA-tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikkumaton aika kasvaa naisilla, mutta ei muutu miehillä eläköidyttäessä. Tästä huolimatta miehet ovat huomattavasti enemmän paikallaan naisiin verrattuna sekä ennen että jälkeen eläköitymisen.

Terveen ja aktiivisen ikääntymisen teema esiintyi esimerkiksi kongressin pääpuheissa, joissa painotettiin liikunnan, mutta myös kognition edistämiseen tähtäävien interventioiden tärkeyttä ikääntyvien terveyden edistämisessä. Eläkeläiset ovat nykyään erittäin hyväkuntoisia ja heille tulisikin tarjota mielekästä tekemistä ja liikuntaympäristöjä niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Liikunta- ja ravitsemuspainotteisen kongressin anti oli monipuolinen. Vuorokaudessamme on 24 tuntia ja muutokset ravinnossa tai aktiivisuudessa tämän aikaikkunan sisällä ratkaisevat kokonaisuuden. Ravitsemustieteilijät ovat jo vuosikymmeniä keskittyneet tarkastelemaan päivän kokonaisuutta, ravinnon laatua ja määrää päivässä, kun taas liikuntatieteilijät etsivät edelleen sopivia keinoja mitata päivän kokonaisaktiivisuuden kirjoa eli fyysisen aktiivisuuden, unen ja paikallaanolon määrää ja suhteita 24 tunnin sisällä. Analyysimenetelmien kehittyessä voimme paremmin tarkastella, mitä terveysvaikutuksia saadaan, jos esimerkiksi paikallaanolo korvataan unella tai hyötyliikunnalla. Tähän tarvitaan liikemittareita ja osaamista tulosten tulkintaan. Yhä enemmän ollaan myös kiinnostuneita liikuntaympäristöistä, joilla on suuri merkitys liikunnan harrastamiselle.

FIREA-tutkija Tuija Leskinen esitteli johtamaansa REACT-tutkimusta posterisessiossa, joka keskittyi netti- ja mobiilisovellusperusteisiin terveyskäyttäytymistutkimuksiin.

Kongressissa esiteltiin useita interventiotutkimuksia, jotka pohjautuivat liikunta- tai ravitsemusohjeiden lähettämiseen sähköpostilla, tekstiviestillä tai sovellusten välityksellä. Näiden interventioiden teho perustuu siihen, että ne voidaan helposti räätälöidä käyttäjälleen sopivaksi. Tulokset teknologiaperusteisten interventioiden vaikuttavuudesta liikunnan lisäämisessä, paikallaanolon vähentämisessä ja jopa unen lisäämisessä ovat lupaavia, mutta tarvitsemme enemmän tutkimukseen osallistujien kokemuksia ja interventioiden arviointituloksia siitä, mikä onnistuneissa interventioissa toimii ja mikä epäonnistuneissa ei toimi. Tässä käyttäjien kuunteleminen ja interventioiden pilotoinnin tärkeys tulee esille. Katso tästä videosta, mitä tällä tarkoitamme.

Esitellyissä teknologiaperusteisissa interventiotutkimuksissa korostui henkilökohtaisen toimintamallin luonnin tärkeys; interventioon osallistuja onnistui todennäköisemmin, jos hän itse oli suunnitellut, miten hän esimerkiksi vähentää istumistaan työpäivän aikana. Myös sosiaalinen puoli korostui, sillä yhdessä tekeminen ja toisten kannustus ja tuki koettiin tärkeänä intervention tavoitteen saavuttamiseksi. Kannettava teknologia, kuten aktiivisuusrannekkeiden käyttö, oli vielä verrattain vähäistä, vaikka käyttäjät olivat innostuneita rannekkeen käytöstä. Aktiivisuusrannekkeet olivat käytössä esimerkiksi vanhainkodissa istumisen tauottamisen muistuttajina ja tulokset osoittivat toimintakyvyn ja kognition parantuvan, kun istumista vähennettiin. Onnistuneiden interventioiden toimintamallien arviointi ja raportointi on tärkeää, jotta tieteellisten tutkimustulosten jalkauttaminen käytäntöön olisi mahdollista.

Kongressi opetti, että tarvitsemme erilaisia malleja terveellisten elintapojen edistämiseksi niin nuorille kun ikääntyville ikäryhmille. Vain yhtä keinoa ei ole, sillä elintapojen edistäminen on valtavan moniulotteinen systeemi, jonka tuntemiseen ja muuttamiseen tarvitaan monien eri alojen osaajia ja jopa matemaattisia malleja, joilla voimme ymmärtää systeemiä. Yhtä taianomaista liikuntainterventiota ei ole, koska liikunnan harrastamiseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon henkilö nukkuu, mitä muuta hän tekee ja mihin hän energiansa priorisoi, millaiset työ- ja opiskeluaikataulut ovat, missä liikuntaa voi harrastaa, ympäristön turvallisuus ja toisaalta myös henkilön varakkuus osallistua ohjattuun liikuntaan. Paljon on jo saavutettu terveellisten elintapojen edistämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Kongressien tavoitteena on levittää tutkimustietoa ja -taitoja tutkijoiden kesken, päivittää kuulumiset ja edistymiset sekä motivoitua yhteisen tavoitteen saavuttamisen tärkeydestä.