Psyykkinen kuormitus lisää unen tarvetta vapaapäivinä ikääntyvillä työntekijöillä (tutkimusjulkaisu)
Suurin osa kunta-alan työntekijöistä lisää viimeisinä työvuosinaan unen määräänsä vapaapäivinä työpäiviin verrattuna, selviää Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen Parempaa unta -hankeen tutkimustuloksista. Erityisesti yöuntaan vapaapäivinä lisäävät työkuormitusta kokevat työntekijät.
FIREA-tutkimuksen tutkijat havaitsivat ranteessa pidettävien kiihtyvyysmittarien perusteella, että 78 prosenttia kunta-alan työntekijöistä pidensi yöuntaan vapaapäivinä työpäiviin verrattuna. Unen keston lisääntyminen vapaapäivinä liittyi erityisesti siihen, että vapaapäivinä heräämisaika oli huomattavasti työpäiviä myöhäisempi. Tämä on ymmärrettävää, sillä vapaapäivinä ei ole tarvetta nousta ylös tiettyyn aikaan.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että unen määrä ja nukkumisajat riippuivat tutkittavien kokemasta psyykkisestä työkuormituksesta. Psyykkinen työkuormitus määriteltiin epäsuhdaksi työn vaatimusten ja työn hallinnan välillä ja suurta työkuormitusta kokeneita verrattiin heihin, jotka kokivat vain suuria vaatimuksia työssään, vain vähäistä hallintaa työssään tai ei kumpaakaan. Suurta työkuormitusta kokevat lisäsivät muita ryhmiä enemmän unen määräänsä vapaapäivinä. Keskimäärin unen kesto lisääntyi heillä työpäiviin verrattuna lähes tunnilla.
– Työkuormitus on tyypillisesti yhdistetty univaikeuksiin, mutta nyt havaitsimme, että se on yhteydessä myös pidempiin yöuniin vapaapäivinä. Yksi selitys tälle voisi olla, että korkeaa työkuormitusta kokevilla on suurempi tarve palautumiselle ja unelle, pohtii hankkeessa projektitutkijana toiminut filosofian tohtori Saana Myllyntausta.
Tutkimustulokset perustuvat Turun yliopistossa kerättyihin Finnish Retirement and Aging (FIREA) -tutkimuksen aineistoihin, jossa lähellä eläkeikää olevia kunta-alan työntekijöitä on seurattu vuosittain sekä kyselyiden että ranteessa pidettävien kiihtyvyysmittareiden avulla. Kyselyiden ja kiihtyvyysmittareiden avulla tietoa kerättiin tutkimuksissa noin 450–800 tutkittavalta.
Parempaa unta -hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.
Tutkimustulokset on julkaistu Sleep Epidemiology ja Journal of Sleep Research -lehdissä.