Teknologisoituneen teurastusprosessin ohjaaminen

Ihmisten omistamien eläinten kuolema on usein ihmisen käsissä. Useimmiten eläimen kuolema tarkoittaa teurastamista, jota kontrolloidaan lakiteknisesti, kielellisesti ja materiaalisesti. Lainsäädännön lisäksi teurastamista ohjaavat Hyvä toimintatapa teurastuksessa -oppaat.

Vaikka muunlajisten tappamisessa ihmisen ravinnoksi ei ole mitään uutta, tappamisen skaala on ennennäkemätön: esimerkiksi vuonna 2020 Suomessa teurastettiin yli 82 miljoonaa eläintä. Olen tarkastellut Hyvä toimintatapa teurastuksessa -oppaiden kautta sitä, miten siipikarjan, nautojen ja sikojen teurastamista ohjataan. Oppaat ovat Eläinten hyvinvointikeskuksen julkaisemia. Ne on tehty vastaamaan EU:n lopetusasetuksen vaatimuksiin ja parantamaan eläinten hyvinvointia.

“Hyvä toimintatapa on teurastaa erityistä huolenpitoa vaativat eläimet viivytyksettä.”

Eläimet ovat epätyypillisiä hyödykkeitä sillä niitä pitää ruokkia ja käsitellä tietyin tavoin. Elävien olentojen säilyttäminen ja siirtely ei ole suoraviivaista: siksi oppaat huomioivat tiloja, työntekijöiden toimintaa sekä esineiden, kuten pulttipistoolien, käyttöä. Tekstien näkökulma hyvinvointiin on pakosti rajallinen: lainsäädännön ja oppaiden maailmassa eläimet ovat karjayksikön osia, jotka tulevat teurastamoon ja päätyvät jatkojalostukseen.

“Hyvä toimintatapa on, että kaasualtistus kestää vähintään 5 minuuttia.”

Teknologisoitu kuolema korostaa ihmis–eläin-erontekoa. Oppaat pyrkivät silti tuomaan eläimen tuntevuuden esiin korostaessaan rauhallista käsittelyä ja eläinnäkökulman huomiointia. Oppaiden perusteella voi päätellä miten lainsäädäntöä tulisi toteuttaa ja millaiseksi teurastaminen hyvinvointitutkijoiden mukaan pitäisi muokata. Olisi tärkeää, että hyvinvointi ja hyvä sekä huono kohtelu olisi määritelty, vaikka lainsäädäntö ei niin tekisikään.

Se, miten paljon merkitystä hyvinvointiparannuksilla on yksilöiden elämän viimeisiin hetkiin, jää avoimeksi. Hyvinvointitietoa käytetään eläinten saattamiseen kuolemaansa siten, että prosessin voi sanoa olevan parempi eläinten kannalta. Rakenteita muuttamalla ja toimintatapojen noudattamisella eläimet saattavat entistä paremmin kulkea laitteisiin, joissa niiden elämä lopetetaan. Eläimelle muodostuu toimijuus loppuunsa osallistujana teknologisessa kuolemantuotannossa. Eläin ei voi vaikuttaa asemaansa, ja mitä enemmän rakenteet suunnitellaan ja toimina hiotaan soljuvuuden takaamiseksi, sitä vähemmän sille jää mahdollisuuksia vastarintaan.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Kyseisestä tutkimusaiheesta on tulossa lähiaikoina vertaisarvioitu artikkeli.