Erikoistumalla ekspertiksi vai tiedonhaulla taitajaksi?

Miten kääntäjät päätyvät tietylle erikoisalalle? Miten erikoistuminen tapahtuu? Millaisia polkuja on eri kääntäjillä? Näitä kysymyksiä selvitin syksyllä 2019 valmistuneessa saksan kielen käännösviestinnän pro gradu -tutkielmassani.

Käännösalan murros haasteena

Kääntäjät työskentelevät tekstien parissa, joiden aiheet vaihtelevat runsaasti. Tämä edellyttää erinomaisten kääntämistaitojen lisäksi asiaosaamista käännettävältä alalta. Mitä vaativampia tekstit ovat, sitä enemmän korostuu kääntäjän perehtyneisyys erikoisalaan. Kääntäjien työoloja on pitkään pidetty epävakaina ja tämän vuoksi on luonnollista, että alalle valmistuvat ja jo alalla toimivat kääntäjät kokevat paineita työllistymisestä ja töiden riittävyydestä. Kilpailu karsii ihmisiä alalta, joten alalle pyrkivien pitäisi erottua massasta ja pystyä vakuuttamaan sekä työnantajat että asiakkaat omasta osaamisestaan.

Tämä käännösalalla vallitseva murros motivoi minua tutkimaan kääntäjien erikoistumista.  Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka suunnattiin Suomessa toimiville asiateksti- ja av-kääntäjille. Yhteensä 25 kääntäjää vastasi kyselyyn. Vastaajille esitettiin kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään erikoistumiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä sen mahdollisia etuja ja haasteita.

Erikoistuminen on monitahoinen ja monimuotoinen prosessi

Kyselyn vastauksista nousi esille se, että kääntäjän erikoistuminen tiettyyn erikoisalaan on monesta tekijästä koostuva prosessi. Lisäksi on hyvin yksilöllistä, kuinka laajana tai suppeana ilmiönä erikoisalaosaaminen koetaan. Alalla vasta aloittavana itselleni tärkein tulos on se, että erikoistuminen, varsinkaan heti valmistuttua, ei ole mikään itseisarvo. Kyselyvastausten perusteella erikoistuminen näyttäytyykin monimutkaisena ja monimuotoisena asiana, jota voidaan lähestyä useammasta eri näkökulmasta. Siihen myös suhtaudutaan kentällä eri tavoin.

Kyselyvastauksista nousi esiin erityisesti erikoistumisen tarpeellisuus verrattuna kääntäjän tiedonhakutaitoihin. On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka tärkeää erikoistuminen on, koska sitä voidaan kompensoida erinomaisilla tiedonhakutaidoilla. Osa kääntäjistä kokee nimittäin tiedonhakutaitojen nousevan tärkeysjärjestyksessä erikoistumisen edelle. Erikoistumisen osalta taas on tärkeää muistaa, että maailma muuttuu, erikoisalat muuttuvat ja eri aikakausina eri erikoisalat ovat suuremmassa roolissa kuin toiset. Oman osaamisen päivittäminen on siten tarpeellista vuosien kuluessa.

Kyselytutkimuksen vastauksista kävi myös ilmi, että erikoistumista tietylle erikoisalalle pidetään merkittävänä tekijänä niin työllistymisen kuin ammattiylpeydenkin kannalta. Kääntäjät koulutetaan yliopistoissa ja työ nähdään vaativana asiantuntijatyönä, joten moni kääntäjä kokee erikoistumisen olevan myös keino paremman palkkatason saavuttamiseen. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, kuinka suuri painoarvo erikoistumiselle annetaan.

Tässä tutkielmassa raportoidut suomalaisten kääntäjien vastaukset antavat ajankohtaista tietoa kääntäjien erikoisalaosaamisesta ja erikoistumisen tarpeesta työelämässä. Tulokset ovat nähdäkseni mielenkiintoisia ja hyödyllisiä käännösalan opiskelijoille, heitä kouluttaville tahoille ja muille alalla toimiville henkilöille.

Linda Uusi-Kerttula
Kirjoittaja on keväällä 2020 käännösviestinnän opintopolulta valmistuva filosofian maisteri. Kirjoitus perustuu syksyllä 2019 valmistuneeseen saksan kielen käännösviestinnän pro gradu -tutkielmaan.

Artikkelikuva: João Silas