Tutkimustiimi
Projektin johtaja:
Yliopistonlehtori, FT, Dos., Otto Latva:
Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Hän on tutkinut laajasti uudenajan alun sekä 1800- ja 1900-luvun yhteiskuntia ja kulttuuria. Aiemmissa tutkimuksissaan Latva on perehtynyt erityisesti ihmisten ja eläinten jaettuun menneisyyteen, merellisen ympäristön hahmottamiseen pitkällä aikavälillä sekä merenkäynnin kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Yleisesti ottaen hän on kiinnostunut monista teemoista liittyen inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon suhteeseen. Latva on kiinnostunut myös digitaalisen ihmistieteen metodeista. Tässä projektissa Latva keskittyy erityisesti siihen, miten populaari ja tieteellinen tieto Itämeren kadonneesta ja saapuneesta biodiversiteetista on muodostunut ja levinnyt Suomessa. Hän tutkii myös miten Suomen merialueen eläinten ja kasvien toimijuus on historiallisesti vaikuttanut ihmisiin ja näiden näkemyksiin merellisestä ympäristöstä.
Tutkijat:
Kollegiumtutkija, FT, Dos., Teija Alenius:
Teija Alenius on paleoekologian dosentti ja erikoistunut ihmisten ja ympäristön vuorovaikutuksen selvittämiseen viimeisimmän jääkauden jälkeisenä aikana. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on järven pohjasedimentistä tehtävät analyysit, mm. siitepölyanalyysi. Hänellä on pitkä kokemus poikkitieteellisestä, paleoekologiaa, arkeologiaa ja geologiaa yhdistävästä tutkimuksesta Koillis-Euroopassa. Aiemmassa tutkimuksessaan hän on osoittanut, että Suomen eteläisellä rannikkoalueella avoimen agraarimaiseman juuret peltoineen ja niittyineen ajoittuvat jo keskiajalle. Tässä projektissa käytetään jo olemassa olevaa järvien pohjakerrostumista analysoitua siitepölyaineistoa Etelä-Suomesta ja saaristoalueelta. Tutkimuksessa selvitetään kasvilajien ilmaantumista, häviämistä ja biodiversiteetin muutoksia, sekä ihmistoiminnan osuutta näihin muutoksiin.
Yliopisto-opettaja, FT, YTM Jere Kyyrö:
Kyyrö on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja sosiologi, joka opettaa kulttuurien tutkimuksen tutkimusmenetelmiä ja metodologiaa. Hän on tutkinut muun muassa kansallisia symboleja ja myyttejä, rituaalisaatiota ja ortodoksisia ristisaattoja, uskonnon asemia poliittisissa ohjelmissa, uskonnon ja kulttuurin representaatioita tietokonepeleissä sekä käsityksiä monialaisuudesta, asiantuntijuudesta ja osaamisesta akateemisessa ympäristössä. HumBio-projektissa hän vastaa etnografisen kenttätyön opetusyhteistyöstä ja ottaa osaa ihmisten ja lintujen välisten suhteiden tutkimiseen.
Yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki:
Leskelä-Kärki toimii kulttuurihistorian yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hän on kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Turun ja Lapin yliopistoissa. Leskelä-Kärki on erikoistunut elämänkerronnan metodologiseen ja historialliseen tutkimukseen, sukupuolihistoriaan sekä kirjoittamisen ja uskonnollisuuden kulttuurihistoriaan. Vuosina 2018-2021 hän johti Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa 1880-1940”. Tuoreimmassa kirjahankkeessaan, yhdessä Otto Latvan kanssa kirjoittamassaan teoksessa Meri ja Tove. Elämää saaristossa (John Nurmisen säätiö, 2022) hän on perehtynyt merelliseen elämäntapaan ja ympäristöelämäkerran metodologiaan. HumBio-hankkeessa Leskelä-Kärki jatkaa ympäristöelämäkerran metodista kehittelyä ja keskittyy erityisesti saaristossa eläneiden ihmisten elämäntarinoihin.
FT Heta Lähdesmäki:
Lähdesmäki on ympäristöhistoriaan sekä kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen erikoistunut historioitsija. Hän on aiemmin tarkastellut ympäristökonflikteja, esimerkiksi ristiriitoja ihmisten ja suurpetojen välillä, ei-inhimillistä toimijuutta ja jokapäiväistä kanssakäymistä ihmisten ja muun elollisen luonnon kesken esimerkiksi Suomen saaristossa. Lähdesmäellä on kokemusta monitieteisyydestä olemalla mukana hankkeessa, jossa yhdistetään historiantutkimusta, arkeologiaa, biologiaa ja geologiaa. Tässä hankkeessa hän keskittyy erityisesti tieteellisen tutkimuksen ja suojelutoiminnan tarkasteluun analysoimalla sitä, miten ihmisten tunteet sekä kasvien ja eläinten toimijuus ovat eri aikoina vaikuttaneet sekä tutkimuksen tekemisen ja tiedon tuottamiseen että luonnonsuojeluun ja viranomaistoimintaan.
Professori Hannu Salmi:
Salmi on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja akatemiaprofessori vuosina 2017–2021. Hän on keskittynyt 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Hänen tuorein kirjansa on What is Digital History? (Polity, 2020), ja hän on myös teoksen The Routledge Companion to Cultural History in the Western World (Routledge, 2020) toimittaja yhdessä Alessandro Arcangelin ja Jörg Roggen kanssa. Hän on kirjoittanut laajasti mediahistoriasta sekä digitaalisten menetelmien käytöstä menneisyyden tutkimuksessa.
FT Kirsi Sonck-Rautio:
Sonck-Rautio on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on keskittynyt ympäristöön liittyviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja muoviroskaan, erityisesti merellisissä ympäristöissä. Hänen teoreettinen lähestymistapansa on ollut poliittinen ekologia. Hän on erikoistunut myös poikkitieteelliseen tutkimustyöhön, ja onkin työskennellyt hankkeissa, joissa yhdistyy muun muassa taloustiede, kemia, politiikan tutkimus ja biologia. HUMBIO- hankkeessa hän tutkii etenkin erilaisten tiedon lajien ja tunteiden yhteen nivoutumista ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa ja sitä kuinka tieto ja tunne vaikuttavat päätöksentekoprosesseihin.
FT Harri Uusitalo:
Uusitalo on kielentutkija, jonka asiantuntijuuteen kuuluu erityisesti historiallinen kielentutkimus sekä suomen kielen sanaston alkuperä ja kehitys. Hän on aiemmin tutkinut muun muassa vanhoja suomenkielisiä kalannimityksiä sekä monia muita kielitieteellisiä kysymyksiä liittyen uskonnollisen kielen ja lakikielen kehitykseen. Tässä hankkeessa Uusitalo tutkii sekä internetissä käytettyä nykykieltä että historiallisia kieliaineistoja. Hän selvittää, mitä kieli paljastaa ihmisten suhtautumisesta eläimiin ja kasveihin eri aikakausilla.