Vastuullisen yrityksen brändin rakentaminen ja viestintä fokusryhmätapaamiset

Työntekijöiden vastuullinen kohtelu yrityksissä

Yksi keskeinen osa vastuullista yritystoimintaa on työntekijöiden vastuullinen kohtelu. Tähän sisältyy myös se, että yrittäjä suhtautuu itseensä vastuullisesti huolehtien esimerkiksi omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Työntekijöiden vastuulliselle kohtelulle on olemassa hyvät perusteet. Kun työntekijöitä kohdellaan reilusti ja inhimillisesti, he ovat tuottavampia ja sitoutuneempia työnantajaansa. Hyvistä työntekijöistä on aina pulaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvät työntekijät voivat muita paremmin valita työpaikkansa. Yrityksen, joka kohtelee työntekijöitään heikosti, on tästä syytä vaikeampi houkutella osaavaa työvoimaa. Työntekijöiden heikko kohtelu ei ole myöskään hyvää mainosta yritykselle.

Tutkimusten mukaan harva haluaa ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluja, jotka kohtelevat työntekijöitään heikosti (jos kuluttajalla on valinnanvaraa, mitä hänellä useimmiten on). Kaikkein tärkein syy kohdella työntekijöitä vastuullisesti on luonnollisesti eettinen. Kaikki maailmanuskonnot pitävät sisällään kehotuksen kohdella toisia niin kuin haluaisi itseäänkin kohdeltavan. Tämä opetus sisältyy myös lähes kaikkiin maallisiin, eettisiin järjestelmiin. Filosofi Immanuel Kant esimerkiksi kehotti ihmisiä käyttäytymään niin, että he eivät koskaan kohdelleet muita ihmisiä vain välineinä omien päämääriesi tavoittelemiseen.

Työntekijöiden vastuullista kohtelua voi pohtia muun muassa seuraavien kysymysten kautta: Annetaanko työntekijöille välineet tehdä työnsä hyvin? ”Välineet” voivat olla työkaluja tai niillä voidaan viitata esimerkiksi työntekijän tietoihin. Palkitaanko työntekijöitä reilusti heidän tekemästään työstä? Palkkion ei aina tarvitse olla rahallinen ja kaikkia ei aina tarvitse palkita täysin identtisellä tavalla. Samanlaisesta palkitsemisesta tulee kuitenkin poiketa vain, jos työntekijät haluavat eri asioita. Tietävätkö työntekijät mitä heiltä odotetaan? Työntekijöiden on vaikea tehdä työnsä hyvin, jos he eivät tiedä mitä heiltä odotetaan. Annetaanko työntekijöille riittävästi palautetta heidän tekemästään työstä? Vanhan sanonnan mukaan työntekijöitä tulee kehua julkisesti ja kritisoida (tai mieluiten esittää parannusehdotuksia heidän työhönsä liittyen) yksityisesti. Onko työntekijöillä mahdollisuuksia oppia uusia taitoja työssään? Yleensä ihmisiä motivoi mahdollisuus oppia uusia asioita. Jos työnantaja tai esimies voi vastata kyllä kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin, hän kohtelee jo työntekijöitään hyvin vastuullisesti.

Vastuullisuutta voi edelleen kehittää panostamalla avoimeen päätöksentekoon. Kun yrittäjä tai esimies tekee työntekijöitä koskevia päätöksiä, hänen pitäisi perustella (tai ainakin hänen pitäisi pystyä perustelemaan) päätöksensä alaisilleen, koska mielivaltaisuuden kokemus vähentää yleensä huomattavasti työhyvinvointia. Kaikkia työntekijöitä on kuunneltava. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimiehen tai yrittäjän pitäisi aina seurata työntekijöiden tahtoa. Jo pelkkä kuuntelu ja sen osoittaminen, että työntekijöiden näkemykset otetaan vakavasti, usein riittää.

Työntekijöitä kohtaan tulisi myös osoittaa luottamusta. Luottamuksen puute johtaa usein mikromanagerointiin, joka koetaan ”komenteluna” ja ”kyttäämisenä”. Mikromanagerointi vähentää työhyvinvointia ja työtehoa. Sillä myös viedään kyky työntekijöiden itsenäiseen päätöksentekoon ja innovaatioihin. Tästä syntyy kierre. Mitä enemmän työntekijöitä ohjataan ja tarkkaillaan, sitä enemmän heitä joudutaan ohjaamaan ja tarkkailemaan. Mikromanagerointi vie lopulta myös esimiehen työhyvinvoinnin.

Työntekijöiden vastuulliseen kohtelemiseen liittyvä yleinen harhaluulo on se, että siihen liittyy lisäkustannuksia. Vastuullisuuteen panostamiseen voi liittyä lisäkustannuksia, jos esimerkiksi halutaan panostaa työntekijöiden palkitsemiseen. Tässäkin tilanteessa voi tietysti kysyä, onko kysymys oikeasti lisäkustannuksista. Jos työntekijät ovat paremman palkitsemisen johdosta motivoituneempia ja tekevät tämän johdosta enemmän esimerkiksi töitä, pitäisikö lisäkulut nähdä enemmänkin investointina? Joka tapauksessa suurin osa yllä mainituista keinoista lisätä vastuullisuutta ovat sellaisia, että niihin ei liity lainkaan lisäkustannuksia. Esimerkiksi tiedon parempi jakaminen, työntekijöiden kuunteleminen, selkeämpi tehtävien asettelu ja parempi palautteen antaminen eivät maksa yritykselle mitään. Koska ne lisäävät työntekijöiden tuottavuutta ja omistautumista työlleen, ne päinvastoin parantavat yrityksen taloutta.

 

Markus Kantola, yliopisto-opettaja, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö