Kipinä 1/2018

Avaa kansi pdf-tiedostona klikkaamalla kuvaa.

Tässä Kipinän numerossa kirjoitukset keskittyvät kahden teeman ympärille. Ensimmäinen teema on yhteisötaide sekä yhdessä toteutettujen taideprojektien vaikutukset oppimiseen ja hyvinvointiin. Yhteisötaiteessa on keskeistä tekemisen prosessi ja sosiaalinen vuorovaikutus, joiden tuloksena voi syntyä voimaantumista ja erilaisten ihmisryhmien välistä dialogia. Lisäksi se voidaan nähdä pedagogisena menetelmänä, kuten numeron kirjoittajat osoittavat. Taiteen tohtori ja museolehtori Anne Keskitalo ja opettajakoulutuksen yliopistolehtori Juli-Anna Aerila käsittelevät artikkelissaan yhteisötaideprosessia Ystävän maalaus, jossa opettajaopiskelijat toteuttivat palvelukodin asukkaiden kanssa taideteoksen palvelukodin yhteisiin tiloihin. Artikkeli kuvaa taideteoksessa näkyviä yhteisöllisyyden merkityksiä sekä opiskelijoiden ajatuksia ikääntymisestä, yhteisötaiteesta ja oppimisesta. Puheenvuorossaan Aerila ja Keskitalo pohtivat miniatyyripuutarhojen mahdollisuuksia toimia eheyttävän oppimisen välineinä keskittymällä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella toteutettuun opintojaksoon, jonka lopputuloksena rakennettiin miniatyyripuutarhoja yhdessä namibialaisten opiskelijoiden kanssa.

Numeron toisena teemana on äänten kuuleminen, joka tarkoittaa ääniaistimuksia ilman havaittavaa fyysistä lähdettä. Äänten kuulemista esiintyy muutamalla prosentilla ihmisistä maailmanlaajuisesti. Usein se liitetään psykiatrisiin häiriöihin, mutta sitä esiintyy myös niillä, joilla tällaista ei voida diagnosoida. Numeron kirjoitukset tuovat esiin, että äänten kuulemista on tavattu eri aikoina ja eri kulttuureissa, jolloin se saa myös erilaisia merkityksiä kokijan henkilökohtaisessa ymmärryksessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Psykiatrian tohtorikoulutettava Dagfinn Majeskog tarkastelee artikkelissaan ilmiön vuorovaikutuksellisia ulottuvuuksia eli ääni-kuulija-suhdetta kokemuksellisuuden näkökulmasta. Uskontotieteilijä Aatu Poutanen valottaa katsausartikkelissaan, miten äänten kuulemista on lähestytty ja selitetty fysiologisten ja psyykkisten tekijöiden kautta eri tutkimussuuntauksissa. Filosofian tohtorikoulutettava Tuomas Vesterinen luo puheenvuorossaan kriittisen katseen mielenterveyshäiriöiden diagnooseihin ja pohtii, mitä viime vuosikymmenten muutokset diagnosoinnissa kertovat normaalin ja patologisen rajanvedosta.

Numeron 1/2018 ovat toimittaneet Päivi Lappalainen, Jenny Paananen ja Anu Salmela Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön johtoryhmästä. Kannen kuva esittää teosta, joka toteutettiin Ystävän maalaus -projektissa. Kuvan on ottanut Anne Keskitalo.

Artikkeli:

Yhteisötaideprosessi osallistavana vuorovaikutusprosessina opiskelijoiden ja palvelukotiasukkaiden välillä

Anne Keskitalo & Juli-Anna Aerila

ARtikkeli:

“Kuulen ääniä ja ne kuuntelevat minua.” Sosiokulttuuristen tekijöiden vaikutus äänten kuulemiseen

Dagfinn Majeskog

Artikkeli:

Katsaus äänten kuulemisen tutkimukseen ja historiaan 

Aatu Poutanen

PUHEENVUORO:

Epänormaalin diagnoosi – Mielenterveyshäiriöiden luokittelu on muuttanut käsitystämme normaalista

Tuomas Vesterinen

PUHEENVUORO:

Miniatyyripuutarhat eheyttävän oppimisen välineinä 

Juli-Anna Aerila & Anne Keskitalo