Plenaristit

Antti Kamunen (Oulun yliopisto)

(Työ)elämä filminauhana: Vuorovaikutusaineistot tutkijanuran tienviittoina

Keskustelunanalyyttinen tutkimus on laadullista, empiirisiin havaintoihin perustuvaa vuorovaikutuksen tutkimusta, jonka keskiössä on tutkittavien ilmiöiden lisäksi tutkimuksessa käytetty aineisto: aidoissa vuorovaikutustilanteissa tehdyt ääni- tai videonauhoitteet. Esityksessäni käsittelen tutkijanurani eri vaiheissa käyttämiäni vuorovaikutusaineistoja ja niihin kytkeytyviä tutkimuksia. Käytössäni on ollut paitsi suuri määrä muiden tutkijoiden keräämää videoaineistoa, myös itse keräämääni aineistoa useista eri konteksteista, opiskelija-asuntoloista lapsiperheiden koteihin, yliopiston luokkahuoneista tutkimuslaboratorioihin, sekä monikansallisesta sotilasesikuntaharjoituksesta YK:n sotilastarkkailijakursseille.

Pohdin lisäksi oman tutkimukseni suhdetta kulloinkin käytössä olleisiin aineistoihin. Vaikka pääsääntöisesti keskustelunanalyysissä tutkimusaiheet nousevat aineistoista, tutkimukseni fokus on vaikuttanut tietynlaisissa vuorovaikutusympäristöissä kuvattujen videoaineistojen käyttöön. Esimerkiksi väitöskirjatutkimukseni aikana keskityin kehollisiin vuorovaikutuskäytänteisiin monitoimintatilanteissa, joten tarvitsin videoaineistoa ympäristöistä ja tilanteista, joissa todennäköisesti tehdään montaa asiaa yhtä aikaa ja jotka luovat edellytyksiä erilaisten kehollisten käytänteiden ilmenemiselle. Toisaalta uudet ja erilaiset aineistot ovat vuorostaan ohjanneet tutkimustani ja koko tutkijanuraani. Tutkimusyhteistyö Puolustusvoimien kanssa ja pääsy kriisinhallintakoulutusaineistoon on poikinut itselleni ja kollegoilleni kokonaan uudenlaisia tutkimusaiheita, ja samalla luonut pohjan uudelle tutkimushankkeelle ja nykyiselle työlleni tutkijatohtorina. Esitykseni lopuksi käsittelen lisäksi sitä, kuinka uusiin tutkimusympäristöihin kytkeytyy myös aineistojen keräämiseen ja analysoimiseen liittyviä menetelmällisiä haasteita ja erityispiirteitä.

Kamunen työskentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemian ja Oulun yliopiston Eudaimonia-instituutin rahoittamassa tutkimushankkeessa PeaceTalk: Puhe ja vuorovaikutus monikansallisessa kriisinhallintakoulutuksessa. Hän käyttää tutkimuksessaan menetelmänä keskustelunanalyysiä ja on kiinnostunut sosiaalisen vuorovaikutuksen kehollisista ja multimodaalisista käytänteistä. PeaceTalk -hankkeessa hän tutkii tiedonjakamisen käytänteitä taktisessa operaatiokeskuksessa monikansallisessa sotilasesikuntaharjoituksessa, sekä vuorovaikutusta autopartiointiharjoituksessa YK:n sotilastarkkailijakurssilla yhteisen tilannekuvan rakentumisen ja päätöksenteon näkökulmasta. Väitöskirjassaan Kiireen kehollisuus: Toimintojen hierarkkisuus monitoimintatilanteissa (2020) Kamunen tutkii samanaikaisten toimintojen jäsentämiseen käytettäviä multimodaalisia vuorovaikutuskäytänteitä sekä sitä, kuinka osallistujat tekevät vuorovaikutustilanteissa näkyväksi eri toimintojen välisen hierarkkisuuden.

Peter Slomanson (Tampereen yliopisto)

Language contact and a diachronic path to embedded negation

Linguists increasingly acknowledge that language contact takes place almost everywhere and can result in relatively rapid grammatical change. We also acknowledge that extensive contact-based changes do not necessarily follow from imperfect acquisition, as in pidginization, but may also occur in stable bilingual speech communities. If we look at many parts of the Global South, we see that multilingualism and the alternation of linguistic codes in discourse is taken for granted. In a large village in southeastern Sri Lanka, for example, almost everyone speaks three unrelated languages perfectly, including the national languages. But their own native language, an unwritten Malay variety, has come to resemble the other two languages morphosyntactically and pragmatically. According to one model, a contact language may draw structural features from more than one language, basically at random, using available forms, whose function may shift. Yet since the change’s motivation is communicative transparency, a shift in function should be more likely if there is some degree of semantic relatedness between the old structure and the new one. The case I will present is infinitival negation in this language, which has different negation markers for different clause types, but which originally lacked finite verbs and infinitival complementation. The goal is to demonstrate a logical diachronic path from a type of unembedded negation to infinitival negation in embedded clauses. This involved bilingual speakers coming to associate the semantic interpretation of the relevant negation marker jang in Indonesian Malay varieties with its semantic interpretation in new Sri Lankan Malay infinitives. 

Peter Slomanson toimii yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan Kielten yksikössä. Hänen tutkimusintressinsä ja julkaisunsa kohdistuvat kaksikielisyyden kieliopilliseen vaikutukseen kontaktikielten kehityksessä, fokuksena usein Sri Lankan kielet. Hän on myös julkaissut malaijin vaikutuksesta afrikaansiin, iirin revitalisaatiosta, kontaktilingvistiikan historiasta sekä New Yorkin Latino-englannin sosiofoneettisesta variaatiosta.

Camilla Wide (Turun yliopisto)

Kieli, kielen käyttö ja vaihtelu: finlandssvenska jämfört med sverigesvenska och finska

Statistics in linguistics: Thoughts on recurrent issues and pedagogy

Over the last few decades, linguistics has been undergoing a quantitative revolution. Three of the major shifts that are currently still under way include a dedicated move towards open and reproducible research methods, a dedicated move away from significance testing towards statistical models and parameter estimation, as well as the rapid adoption of Bayesian statistics. In this talk, I will provide a high-level discussion of where we are still lacking in these developments, especially when it comes to pedagogy, which often trails behind what is currently en vogue in the field. I will give an overview of how linear mixed effects models are used across different subfields in linguistics, and also how they are routinely being mis-used. Finally, I will discuss how the Bayesian approach to statistics gives us an opportunity to step outside of deeply engrained statistical rituals. 

FT Bodo Winter on yliopistonlehtori University of Birminghamin kielitieteen laitoksella, UKRI Future Leaders Fellow ja monialaisen Language and Cognition –julkaisun päätoimittaja. Tohtorintutkintonsa Winter suoritti University of California Mercedissä, alanaan Cognitive and Information Sciences. Winterin tutkimushankkeen keskiössä on “iconicity”, merkin muodon ja merkityksen samankaltaisuus tai yhdenmukaisuus, sekä multimodaalisuus, mukaan lukien äänisymbolismi, ele ja metafora. Winter on kirjoittanut tutkimusmonografian ”Sensory linguistics” ja tilastotieteen oppikirjan ”Statistics for Linguists: An introducing Using R”.