Kehyksiä ja runoja Väinölässä

Yhdessä kirjoitetut runot ja kehystetty maisema

Väinölässä sijaitsevan päiväkoti Touhulan esikoululaisryhmän lasten kanssa retkeilimme heidän valitsemassaan ympäristössä päiväkodin lähellä. Kohteeksi valikoitui Varvoorinjuopan maisemat. Syksyisenä päivänä kävelimme kuunnelle, haistellen ja kohteita kehystäen kuvaamassa Väinölän Tupalan päässä. Ylitimme rautatiesillan juopan toiselle puolelle ja kiipeilimme karpuilla Kalaholman koulun takana. Sillan alta lähdimme lenkkipolkua juopaa myötäillen pienelle koskelle, joka laskee juopaan Saarentien ja Tukkimiehen tien kohdalta.

Lapset saivat kahden tyhjän taulunkehyksen avulla kehystää maisemasta merkittäviä paikkoja. Näin löysimme tuulessa halaavia puita, virtaavan veden, joka on koko ajan matkalla, mahdollisia siilien koloja, onkipaikkoja, jykevän sillan, syksyltä tuoksuvia lehtikasoja, kauniita juurakoita ja hempeän värisen talon.

Seuraavana päivänä lapset saivat katsoa kuvaamiaan kuvia ja kirjoitimme niistä runoja päiväkodin pihalla pienissä ryhmissä. Houkuttelin tekstin äärelle kyselemällä Väinölästä asuinpaikkana. Runoissa se muodostui turvalliseksi, kodikkaaksi ja puiltaan rikkaaksi. Lapset saivat kuvitella Väinölän olennoksi, joka kuuntelee ja haistaa. Välillä runoon eksyi osa leikkiä, jonka runo oli keskeyttänyt.

Lapset kirjoittivat, tai minä toimin kirjurina ja he sanelivat, runoja suurella ylpeydellä. He avautuivat miettimään omaa maisemaansa moniaistisesti ja tunteellisesti. Runot avaavat heidän suhdettaan omaan maisemaan ja ympäristöön eri tavalla kuin haastatteluainesto tai havainnointi. Ympäristön kuvaaminen ikään kuin etsien tauluihin sisältöä ja runoilu kuvaamisen parina avasivat myös havainnoimaan ja aistimaan ympäristöä eri tavalla. Tällaisista harjoitteista voi jäädä pysyvämpiäkin jälkiä heidän tapaansa aistia omaa maisemaansa.

Liitteessä kooste lasten kehystämistä maisemista ja heidän tekemänsä runot:

Laura Seesmeri
17.2.2021