Projektit

Katoava aika – Muistipolun toimijoiden kokemuskerronnassa rakentuva muistisairaan ajallisuus ja toimijuus

Väitöstutkimus, Annikka Immonen, Suomalainen tiedeakatemia, Eino Jutikkalan rahasto.
Ohjaajat: Hannu Salmi (SA, TY), Kirsi Tuohela (TY), Rantala Pälvi (LY)

Katoava aika -tutkimuksen tavoitteena on kokonaisvaltaisen analyysin kautta ymmärtää syvällisesti niitä kulttuurisia käytänteitä, jotka vaikuttavat muistisairaan hoitopolun toimijoihin nykypäivän kontekstissa. Tutkimusprosessin myötä muistisairaan ajallisuus sekä tietämys siitä, millaisia merkityksiä muistisairaalle, muistisairauksille ja muistisairaan toimijuudelle tänä päivänä annetaan, ja miten historia näihin merkityksenantoihin vaikuttaa tulee ymmärrettävämmäksi.

Tutkimus sijoittuu monitieteiselle medical humanities -tutkimuksen alalle, jossa se edustaa sairauden kulttuurihistorian laadullista tutkimusta.

Ajallisuuden tutkimus asettaa vallitsevat muistisairauden tulkinnat uudenlaiseen tulkintakehykseen ja tuottaa uutta tietoa muistisairaan toimijuudesta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa soveltamalla voidaan lisätä muistisairaiden ihmisten hyvinvointia ja parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua kehittämällä asiakaslähtöisiä terveydenhuollon toimintakäytänteitä, jotka tukevat muistisairaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja aktiivista toimijuutta.

Tutkimuskysymyksinä esitän:

1. Minkälaisia ajan kokemuksen kuvauksia tai ajan merkityksiä muistipolun eri toimijat tuovat esiin kokemuskerronnassa?
2. Minkälainen muistisairaan toimijuus rakentuu muistipolun eri toimijoiden kokemuskerronnassa?

Tutkimus toteutetaan Turun yliopistossa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella Kulttuurihistorian oppiaineessa.

LINGLO – Julkisten organisaatioiden kielimaisema (Lingvistiska landskap i det offentliga rummet)

Tutkimusryhmä: Eveliina Tolvanen (pohjoismaiset kielet, TY), Anne-Maria Kuosa (kieli- ja viestintäopintojen keskus, TY), Camilla Wide (pohjoismaiset kielet, TY)

Hankkeessa tutkitaan sitä, miten eri kielet näkyvät erilaisissa kylteissä julkisia palveluja tarjoavissa tiloissa: Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden Turun toimipaikassa. Näiden tilojen kielimaisemia säätelevät kansallisen lainsäädäntö ja organisaatioiden mahdolliset kielipoliittiset dokumentit (esim. Tyksissä laadittu kieliohjelma). Kielimaisemaan vaikuttavat kuitenkin muutkin tekijät, esimerkiksi tiedostamattomat käsitykset eri kielten käytöstä ja tekstien tuottamiseen käytettävissä olevat resurssit. Tutkimuksen keskiössä on se, millaista tietoa kielimaisemassa annetaan eri kielillä ja minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroja tutkittujen organisaatioiden välillä on. Kielimaiseman tarkastelu valaisee myös kielten välisiä hierarkioita ja käsityksiä eri kieliryhmistä.

Hankkeen kotisivu: https://sites.utu.fi/svenskaniabo/fi/hankkeet/linglo-julkisten-organisaatioiden-kielimaisema/

Julkaisuja:

Tolvanen, Eveliina 2023: Miltä näyttää Turun julkisen sektorin kielimaisema? Hiiskuttua, Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu 31.10.2023.

Muistisairauden äärellä­ – muistisairaiden läheisten ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus

Tutkijatohtorihanke Alongside Dementia, Jenny Paananen, Suomen Akatemia 2020–2023

Tutkimusryhmä: Jenny Paananen (TY), Riitta Suhonen (TY), Camilla Lindholm (TUNI), Milla Luodonpää-Manni (HY), Johanna Rannikko (TY)

Ohjausryhmän jäsenet: Charlotta Plejert (Linköping Univeristy), Marco Pino (Loughborough University), Hanne Mansala (Varsinais-Suomen Muistiyhdistys), Sirpa Wrede (Helsingin yliopisto), Annikka Immonen (TY, Espoon kaupunki), Anne Merta (Turun amk)

Muistisairauden äärellä­ -hankkeen tavoitteena on luoda kokonaan uutta tutkittua tietoa hoito­henkilöstön ja muistisairaiden läheisten välisestä vuorovaikutuksesta. Hanke vastaa todelliseen tarpeeseen, sillä konkreettista, tutkittua tietoa siitä, kuinka muistisairaan läheisten kanssa toimitaan tai olisi hyvä toimia vuorovaikutuksessa, on saatavilla vain vähän. Hankkeen tavoitteena onkin tuottaa tutkimustulosten perusteella myös henkilöstön koulutusta ja läheisille suunnattujen palvelujen kehittämistä tukevaa materiaalia.

Muistisairauden äärellä -hankkeessa tarkastellaan

• hoitohenkilöstön ja muistisairaiden omaisten välistä vuorovaikutusta autenttisen video- ja äänitemateriaalin ja keskustelunanalyysin avulla,
• hoitohenkilökunnan ja muistisairaiden omaisten kokemusta vuorovaikutuksen laadusta kyselytutkimuksen avulla, ja
• hoitohenkilöstön näkemyksiä omaisvuorovaikutuksesta temaattisen fokusryhmähaastattelun avulla.

Projekti toteutetaan Turun yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Projektissa on mukana myös Varsinais-Suomen Muistiyhdistys.

SVIV – Ruotsi hoitoalalla (Svenskan i vården)

Tutkimusryhmä: Eveliina Tolvanen (pohjoismaiset kielet, TY), Rebecka Heinonen (pohjoismaiset kielet, TY), Camilla Wide (pohjoismaiset kielet, TY), Wiveka Kauppila (Tyks/Varha)

Rahoittaja: Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (Tolvanen & Heinonen), Svenska kulturfonden (Heinonen)

Hankkeen keskiössä on ruotsin kielen asema hoitoalalla, erityisesti erikoissairaanhoidossa. Tutkimme sitä, millainen ruotsin asema on suhteessa toisaalta maan toiseen kansalliskieleen suomeen, toisaalta muihin Suomessa puhuttaviin kieliin. Kartoitamme, miten ruotsin kieli näkyy fyysisissä sairaalaympäristöissä ja erilaisissa digitaalisissa kanavissa. Lisäksi selvitämme, millaisilla kielipoliittisilla dokumenteilla erikoissairaanhoidon kielenkäyttöä ohjaillaan ja millaisia strategioita hoitoalan henkilöstö käyttää kohdatessaan kielellistä moninaisuutta työssään.

Hankkeen kotisivu: https://sites.utu.fi/svenskaniabo/fi/hankkeet/svenskan-i-varden-fi/

Julkaisuja:

Heinonen, Rebecka, Tolvanen, Eveliina & Wide, Camilla, 2022: Språket inom vården. En jämförelse av språkprogram för tre tvåspråkiga sjukvårdsdistrikt i Finland. Teoksessa Svenskan i Finland 19.

Sydänpuhe – Heart Talk

Jenny Paananen (TY), Iida Räty (TY), Anne Heimo (TY), Päivi Korhonen (TY) ja Pieta Sundqvist (TY)

Sydänpuhe-hanke tutkii, kuinka lääkärit ja potilaat keskustelevat sydänoireista lääkärin vastaanotolla ja kuinka potilaat puhuvat oireistaan ja sairaudestaan vastaanoton ulkopuolella. Tutkimus kytkeytyy aiemmissa tutkimuksissa esiin nousseeseen ongelmaan: sepelvaltimotauti on Suomen yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla, mutta sen diagnosointi on puutteellista erityisesti naisten kohdalla, koska naisten ja miesten oirekuva on erilainen. Sepelvaltimotaudin lääketieteellinen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä miesten kuvaamiin oireisiin, joiden perusteella valitut diagnostiset tutkimusmenetelmät saattavat johtaa naispotilailla sepelvaltimotaudin alidiagnostiikkaan. Sydänpuhe-hankkeessa ongelmaa lähestytään vuorovaikutuksen ja kerronnan näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään, millaisia terveyteen liittyviä huolia ja havaintoja potilailla on ja millaisia asioita he tuovat lääkärin vastaanotolla esille, mutta myös sitä, kuinka lääkärit potilaan kertomaan reagoivat. Hankkeessa selvitetään myös, millaista on vastaanotolle hakeutuneiden potilaiden sepelvaltimotautia koskeva kokemuskerronnallinen puhe sairaudesta ja kuinka potilaiden kerronta muuttuu sairauden eri vaiheissa. Tutkimuskysymyksiä lähestytään monitieteisesti haastatteluaineiston avulla.