Puheenvuoroja terveystiedon etiikasta
Kielen, kulttuurin ja terveyden tutkijat yhdistivät voimansa ja järjestivät marraskuun harmauteen monitieteisen seminaarin terveyttä ja sairautta koskevan tiedon etiikasta. Tilaisuuden avasi tutkijatohtori Anu Laukkanen Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä (TY) ja puheenjohtajana toimi tutkijatohtori Johanna Nurmi (HY) Kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimusverkostosta.
Ensimmäisen esitelmän piti tutkija Piia Vuolanto (TAU) aiheesta: ”Tiedon rooli terveyttä koskevassa päätöksenteossa. Ovatko vaihtoehtohoitojen käyttäjät tietämättömiä?” Hän esitteli aluksi erilaisten vaihtoehtohoitojen kenttää ja niiden käyttäjien määrää Euroopan ja Suomen mittakaavassa. Tämän jälkeen Vuolanto käsitteli vaihtoehtohoitoihin liittyvän tiedontuotannon strategioita, joihin kuuluvat tutkimustiedon tuottamisen lisäksi tutkimusympäristöjen kehittäminen, tutkimustiedon levittäminen ja lääketieteen tutkimusparadigman haastaminen. Esimerkiksi Pohjoismaiden alueella vaihtoehtohoidoista on julkaistu vuodessa 120 artikkelia, jotka ovat ilmestyneet pääasiassa vaihtoehtohoitoihin keskittyneissä, mutta myös lääketieteellisissä julkaisuissa. Tutkimustoimintaa on myös pyritty vahvistamaan tutkimuskeskuksia perustamalla. Tietoon ja tutkimukseen pohjautuvan näkökulman esiintuominen ja sen viestiminen kansalaisille ja päättäjille on tapa saada vaihtoehtohoidot tunnustetuksi osaksi terveydenhoidon kenttää. Vuolanto päätti puheenvuoronsa ”Tieteen puolustajan huoneentauluun”, jonka viestinä oli mm. keskustelukumppanin ja hänen näkökantojensa huomioiminen ja konfliktia luovan terminologian välttäminen. Omien argumenttien esiintuomisen edellytyksenä on luottamuksellisen ja arvostavan keskusteluyhteyden säilyttäminen, joka ei voi syntyä vastapuolen irrationaaliseksi leimaamisen kautta.
Seuraavassa puheenvuorossa siirryttiin keskusteluntutkimuksen maailmaan. Väitöskirjatutkija Suvi Kaikkonen (HY) on osana väitöskirjaansa selvittänyt lääkäreiden suhtautumista sisäilmasta oireileviin potilaisiinsa, jotka valittavat aikaisemman lääkärinsä toiminnasta. Vuorovaikutustilanteista kootun aineiston kautta Kaikkonen tarkastelee lääkärien tasapainoilua kollegiaalisuuden vaalimisen ja potilaan kannalta moraalisesti samanlinjaisen kannanoton välillä. Tutkimuksessaan hän jakaa lääkärien vastaukset jatkumolle kollegiaalisuutta vaalivista, tasapainoleviin ja affiliatiivisiin responsseihin. Vastauksissaan lääkärit ratkaisevat kokemansa ristivedon eri tavoin, mutta lähes aina niistä löytyy suuntautumista molempiin preferensseihin.
Tohtorikoulutettava, sosiologi Joni Jaakola (TY) kertoi tutkimuksestaan terveysteknologian parissa. Jaakola oli havainnoinut sosiaalisen hoivarobotin koekäyttöä muistisairaiden palveluyksikössä, jossa sen toivottiin helpottavan hoitajien työtä tarjoamalla potilaille viihdettä, seuraa ja virikkeitä. Hoivarobotin sovelluksiin kuuluivat mm. muistipelit, ohjatut jumpat ja tarinankerronta. Jaakolan havaintojen mukaan robotin toimivuudessa oli vielä runsaasti parannettavaa, sillä muistisairaalle robotin käyttäminen oli haasteellista ja avuksi tarvittiin usein hoitajaa, jolle näin syntyi pikemminkin lisätyötä kuin työn helpotusta. Jaakolan mukaan testattu hoivarobottiteknologia olettaa toimintakykyisen käyttäjän, mutta todellistaa sairasta käyttäjää. Tämän ristiriidan korjaaminen teknologian suunnittelutasolla vaatii oletetun käyttäjän kuvan päivittämistä monipuolisemmaksi ja siten vähemmän normalisoivaksi.
Akatemiatutkija Kaisu Koski (TAU) piti etäyhteyden välityksellä esitelmän taidelähtöisyydestä lääketieteen opetuksessa. Koski käsitteli aluksi kehon representaatioita lääketieteen opetuksessa esitellen anatomisten piirustusten ja mallien kautta tapahtuvaa kehon ja sen osien muotojen löytämistä oikean potilaan puuttuessa. Tämän jälkeen Koski esitteli lyhytelokuvien käyttöä opetuksen tukena. Katsoimme yhdessä osan videoteoksesta Conversations with vaccine-critical parents (2017), jossa rokotekriittiset vanhemmat saivat esittää omia näkemyksiään mm. terveydestä, sairauksien merkityksestä ja luonnonmukaisesta elämäntavasta. Koski oli muokannut keskusteluista myös visualisointeja, jotka havainnollistavat katsojalle vanhempien perinteisestä lääketieteellisestä tiedosta eriäviä kokemuksia. Lääketieteen opetuksessa elokuvia ja visualisointeja voidaan käyttää keskustelujen pohjana ja niiden avulla opiskelija pääsee lähemmäs rokotekriittisten vanhempien näkemyksiä ja kokemusmaailmaa.
Tilaisuuden päätti Anu Laukkasen vetämä paneelikeskustelu, jossa päivän aiheesta keskustelivat työelämäprofessori ja kirjailija Tiina Raevaara (TY), hoitotieteen professori Riitta Suhonen (TY) ja lääketieteen opiskelija Kristiina Makkonen Vastalääke ry:stä. Keskustelua käytiin muun muassa vaihtoehtohoito-termin käytöstä, jonka korvaajaksi Raevaara ehdotti ”lääketieteen ulkopuoliset hoidot”, mikä tavoittaisi paremmin vaihtoehtohoitojen laajuuden ja vaihtelevuuden. Hän myös korosti, ettei yksittäisen ihmisen kokemusta tulisi vähätellä kutsumalla vaihtoehtohoitojen käyttöä ”humpuukiksi”, mutta suhtautui kuitenkin kriittisesti vaihtoehtohoitojen kaupalliseen markkinointiin ja virallistamispyrkimyksiin.
Tieteen läpinäkyvyyden kasvattamista ehdotettiin keinoksi lisätä lääketieteellisen tiedon luotettavaksi kokemista, sillä lääketeollisuuden rahoituksella ja sen vaikutuksilla hoitoon ja tutkimukseen perustellaan usein vaihtoehtohoitoihin turvautumista sekä perinteisen lääketieteen haastamista. Valtion rahoituksen ja tutkimuspolitiikan kautta olisi mahdollista vaikuttaa esimerkiksi rokotetutkimuksen taloudellisten sidonnaisuuksien poistamiseksi. Keskustelun lopuksi pohdittiin vielä monitieteisyyden merkitystä ja erilaisten diskurssien kohtaamisesta syntyvän innovoinnin hyödyntämistä tutkimusyhteisössä. Suhonen mainitsi Sote-akatemian esimerkkinä uudesta monitieteisyyttä etsivästä strategiasta. Myös tämän seminaarin myötä päästiin rakentamaan siltoja erilaisten näkökantojen ja tutkimustapojen välille sekä näin luomaan pohjaa entistä laajemmalle yhteistyölle.
Terveyttä ja sairautta koskevan tiedon etiikka seminaari järjestettiin Turussa 15.11.2019.
Seminaarin järjestivät:
Kulttuurin ja terveyden tutkimuksen verkosto / Sote-akatemia
Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe
Kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto KULTVA
Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö
Teksti ja kuvat Leena Letwory