Ajankohtaista

Paikka: Kaljaasi Ihana lähtee Laitakarin Satamasta. Osoite: Laitakarintie 345, Luvia/Eurajoki.

Aika: torstai 17.8.2023 klo 11.00-14.00

Kesäinen purjehduspäivä vietettiin perinnepurjelaiva Kaljaasi Ihanalla ja tutustuttiin kolmen merellisen hankkeen tuotoksiin liittyen siniseen talouteen, kestävään kehitykseen, matkailuun ja merelliseen yrittäjyyteen!

Purjehduspäivässä olivat mukana BlueCleanDigi-, MERI-CLEANTECH– ja BLUE-C -hankkeet. Edellä mainittujen hankkeiden tuotosten esittelyjen lisäksi pääsimme verkostoitumaan ja Perinnelaivayhdistys Ihana ry:n oppaan johdolla tutustumaan Luvian saariston historiaan ja perinnetietouteen tarinallisuuden keinoin. Purjehduksen aikana nautittiin lohikeittolounas ja iltapäiväkahvit.

Tilaisuuden järjestivät nämä hankkeet: 

BlueCleanDigi -hankkeen päätavoitteena on ollut nopeuttaa Satakunnan sinisen talouden kaksoissiirtymää ja elpymistä, jotta yritykset pystyisivät kasvattamaan tuottavuuttaan ja uudistamaan toimintaansa. Lisäksi hankkeen avulla on pyritty löytämään synergiaa ja uudenlaisia liiketoimintamalleja sinisen talouden yritysten välille. Hankkeen aikana on järjestetty mm. erilaisia työpajoja, joissa on tarjottu uutta tietoa ja liiketoimintaideoita sinisen talouden monimuotoisuuden lisäämiseksi Satakunnassa. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitteinen ja toteutetaan 1.9.2021-31.8.2023, hankekoodi on A78064. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen toteuttavat yhteístyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Yhteyshenkilö: projektinjohtaja Anne E. Suominen, 040 779 9494, anne.e.suominen@utu.fi

MERI-CLEANTECH -hanke kokoaa kumppanuuksia merenkulun tiukentuvan ympäristösääntelyn ratkaisujen ympärille Satakunnassa, sillä uudet merenkulun ympäristösäännökset edellyttävät cleantech-ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä laivanrakennuksessa että laivaliikennettä tukevissa palveluissa kaikkialla maailmassa. Ratkaisujen kehittäjille on tarjolla suuria liiketoimintamahdollisuuksia, koska sääntely on globaalia. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitteinen ja toteutetaan 1.4.2021-31.8.2023, hankekoodi on A 77086. Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Sari Repka, +358 40 801 9206, sari.repka@utu.fi

BLUE-C -hankkeen tavoitteena on edistää meri- ja rannikkoalueiden  pienyritystoimintaa parantamalla toimintaedellytyksiä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke tukee sinistä taloutta yhteistyötä, yhteisöllistä suunnittelua sekä kanssakäymistä vahvistamalla. BLUE-C on eurooppalainen  kuuden  maan yhteishanke, jossa luodaan digitaalinen oppimisalusta ja kestävän kehityksen periaatteille perustuvaa oppimateriaaleja parantamaan yrittäjien valmiuksia. Erasmus+ osarahoitteinen Blue-C -hanke alkoi vuoden 2022 alussa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun.  Yhteyshenkilö: koulutuspäällikkö Kirsi Laitio, +358 40 779 9483, kirsi.laitio@utu.fi

Aurinkoisesta purjehduspäivästä osallistujia ja Ihanan miehistöä kiittäen
Anne, Sari, Minna, Kirsi, Anne ja Päivikki

Työpaja Satamat osana sinistä taloutta – uudet energiamuodot pidettiin Yyterin Virkistyshotellissa 16.5.2023. Ensin Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta piti kattavan esityksen satamien roolista ja samalla asiasta keskusteltiin. Tärkeimpiä asioita tällä hetkellä satamien kannalta ovat maasähkö, metanoli ja muut sähköpolttoaineet.

Satamille tulee yhä enenevissä määrin kyselyitä asiakkailta mahdollisuudesta bunkrata uusia polttoaineita kuten ammoniakkia ja metanolia. Kyselyitä tulee varsinkin konttialuksilta. Asiaan ei voi vastata oikein mitään, koska viranomaisohjeistusta ei ole. Yksittäinen satama ei voi aloittaa asian edistämistä vaan tarvitaan kattava viranomaisohjeistus kuten LNG:llekin. Todennäköisesti bunkraus tulee tapahtumaan kumipyöriltä, lisäksi bunkraukselle on tarvetta usein, koska uudet polttoaineet vievät melko paljon tilaa laivassa. Olisi tärkeä aloittaa tämä prosessi Suomessa, koska jotkin isot varustamot kuten Maersk ovat jo päättäneet siirtyä metanoliin.

Toinen konkreettinen esille noussut asia liittyy satama-alueen omaan sähköntuotantoon erityisesti aurinkopaneeleilla. Satamissa on paneeleilla soveltuvaa kattotilaa, mutta sähkön siirtämiseen satama-alueella on tällä hetkellä kaksi mahdollisuutta, joista molemmat ovat todella kalliita. Satama voi asentaa omat sähkökaapelit tai ostaa siirron energiayhtiöltä. Tähän olisi tarpeen saada jokin parempi ratkaisu. Ulosmyydyn sähkön verokohtelu hiertää myös. Satama ostaa alvillista sähköä ja myy alvitonta laivoille.

Suomi on kuitenkin pitkällä vihreässä ajattelussa ja sitä pitäisi nyt tukea ja saada konkretiaa. Ongelmana on myös se, että ministeriöt vastaavat eri osista liittyen energiaan, eli LVM meriliikenteestä ja TEM taas maapuolella. TEMin harteilla on esim. erilaiset energiavarastot ja energian kuljettaminen. Tämä hankaloittaa kokonaisnäkemyksen hahmottamista.

Tilaisuuden esitys (pdf): Satamille vahva rooli energiasiirtymässä, Kirsti Tarnanen-Sariola

Tilaisuus toteutettiin osana BlueCleanDigi– ja MERI-CLEANTECH -hankkeita.

BlueCleanDigi- ja MERI-CLEANTECH-hankkeiden tilaisuus keräsi runsaasti osallistujia Turun yliopiston Rauman kampukselle 14.10.2022. Uudet polttoainevaihtoehdot ja niiden erilaiset käyttömahdollisuudet herättivät runsaasti keskustelua.

Uusia polttoaineratkaisuja ja niiden käyttömahdollisuuksia meriliikenteessä esitteli Janne Valkonen DNV:ltä.

Merenkulun ohella DNV toimii myös energia-alalla sekä digitaalisten sovellusten ja ratkaisujen parissa. Uusimmat raportit Maritime Forecast to 2050 ja Energy Transition Outlook 2050 ovat juuri ilmestyneet. Merenkulussa uusia teknologioita on saatavilla noin 3-8 vuoden kuluessa. Aluksilla on tehtävä isoja investointeja, mutta maalla tapahtuva kehitys vaikuttaa paljon tulevaisuuden polttoaineiden kehitykseen. Polttoaineet, niiden hinta ja saatavuus ovat ratkaisevia tekijöitä, samoin kuin energian varastointimahdollisuudet. Tulevaisuuden toimintaan ja vaihtoehtoihin vaikuttavat myös sääntely ja politiikat, lastinomistajien ja vuokraajien odotukset sekä saatavilla oleva rahoitus. On rakennettava tehokkaita, mahdollisimman vähän polttoainetta käyttäviä laivoja, jotka pyrkivät vähähiilisyyteen. Kuitenkin 67 % laivarakennuksen tilauskannasta on edelleen perinteisiin polttoaineisiin. LNG:n osuus 30 % on isoin muista vaihtoehdoista. DNV:n “Alternative Fuels Insight” seuraa uusien polttoaineiden käyttöönottoa globaalisti.  Globaali laivasto on kokonaisuudessaan noin 70 000 alusta, ja niistä vain osa käyttää jotain vaihtoehtoista polttoainetta.

DNV:n skenaariot perustuvat IMOn hiilidioksidin vähennystavoitteisiin, jotka ovat velvoittavia ja tulevat tiukentumaan.  Lisäksi on alueellisia merialuekohtaisia tavoitteita, mukaan lukien EU:n tavoitteet. TRL (technology readiness level) kuvaa teknologian käyttöönoton astetta. Vety on tulossa laivoihin vähän myöhemmin. Ammoniakin osalta riskinä on sen myrkyllisyys hengitettynä. CCS eli hiilen talteenottoteknologia on myös kehittymässä. Metanoli vaatii enemmän tilaa laivalla. Laivat tilataan aina tiettyyn liikenteeseen, ja polttoaineen saatavuus huomioidaan. Arviona on, että biopolttoaineet alkaisivat yleistyä noin vuodesta 2025 alkaen myös meriliikenteessä, ja niitä voidaan käyttää LNG-laivoissa.  Biopolttoaineiden ongelmana on saatavuus. Sähköllä voidaan tuottaa nestemäisiä polttoaineita.

Keskustelussa nousi esille se, ettei ydinenergia ei ole mukana DNV:n skenaarioissa. Se nousee esille useammin, mutta yleinen mielipide ei sitä välttämättä vielä tue. Ydinvoimalainsäädäntö on juuri Suomessa valmistelussa, mutta laivateollisuus ei ole ollut siinä mukana.  USA:n lentotukialukset ovat ydinkäyttöisiä, ja ydinvoimaa käytetään myös sukellusveneissä. Venäjällä ydinenergiaa käytetään jäänmurtajissa ja olemassa on yksi ydinkäyttöinen rahtialus. Tavoitteena on, että hiilineutraali LNG ja MGO tulevat suurelta osin korvaamat niiden fossiiliset versiot. Ammoniakin ja metanolin hinnan olisi laskettava. Tuuliavusteiset vaihtoehdot ovat myös mahdollisia ja energian säästö pitää muistaa.

Käytön monitorointia esitteli Sari Repka Merenkulkualan koulutus – ja tutkimuskeskuksesta.

Rikki ja typpi ovat jo sääntelyn alla. On huomattava, että sääntely ei saisi aiheuttaa uusia ongelmia. Esimerkiksi rikkipesureissa pitäisi siirtyä suljetun kierron pesureihin avoimien sijaan. Päästöjen vähentämis- ja valvontateknologioissa on mahdollisuuksia yrityksille. MERI-CLEANTECH kartoittaa meriteollisuusalan yritysten lisäksi muiden sektorien yrityksiä, joilla voisi olla tarjottavaa. Valvontateknologioita on kehitetty jo pitkään, ”nuuskijoita” (sniffer) on sijoitettu esimerkiksi Göteborgiin ja Ison Beltin siltaan. Tietoa yksittäistä laivoista on saatavilla. Esimerkiksi älypoiju on suomalainen innovaatio. Mittausteknologiaa voidaan soveltaa myös drooneissa ja muutama yritys Itämeren ympärillä tarjoaa tällaista palvelua. Metaania ei vielä ole säännelty. Tulossa on sääntelyä, joka voidaan täyttää sekoituksilla fossiilisen ja fossiilittoman polttoaineen välillä, mitä voidaan selvittää radiohiilimenetelmillä.

Tuulivoiman tulevaisuuden näkymiä valaisi Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Ry:stä.

Energiaomavaraisuuteen on vielä paljon matkaa Suomessa. Energiaan luetaan mukaan sähkö, lämpö, liikenne ja teollisuuden käyttövoima. Tuulivoiman määrä kasvaa nopeasti, ja 5 000 MW saavutetaan vuonna 2022. Sähköstä tuotetaan tuulivoimalla nyt noin 10 % , ja arviolta 25 % vuonna 2025. Korkeammat voimalat ja pidemmät lavat mahdollistavat yli kolmikertaisen tuoton verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Fingridin arvio on 21 GW tuulivoimalla vuonna 2030. Kysymyksenä onkin kuinka paljon ja nopeasti sähkönkulutus kasvaa ja milloin kasvu tapahtuu? Power-to-X (P2X) ratkaisuna voidaan tuottaa vetyä ja muita polttoaineita. Merituulivoimalla ja meriliikenteellä on kytkös. Kulutuksen joustoihin pitäisi varautua ja luoda energiavarastot.

Kysyttiin, josko keskituulinopeudet ovat nousseet ja hyödyntäneet tuulivoima-alaa? Tämä ei ole vielä nähtävissä. Yli 25m/s tuulella voimalat sulkeutuvat. Tuulivoima syö omaa kannattavuuttaan, koska hinta laskee, jos tuulee sopivasti. Olisi hyvä saada rakennettua tuulivoimaa tasaisesti ympäri maata, kuten Suomenlahdelle ja Itä-Suomeen,  jotta tuuliolosuhteet eri puolilla maata voidaan hyödyntää.

Vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistuksesta ja käytöstä kertoi Tuomo Rinne P2X Solutions Oy:ltä.

Vuonna 2020 perutettu P2X Solutions on vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuottaja ja jakelija kattaen e-metaanin, e-metanolin ja e-ammoniakin. Arvioidaan että vihreän vedyn osuus on arviolta 24 % vuonna 2050. Oleellista on, miten sääntely kehittyy. EU:n vetystrategia julkaistiin vuonna 2020 ja vedyn tavoiteosuus on kasvanut edelleen RePowerEU-suunnitelmassa 2022. Kysymyksenä on varastointitarve sekä joustava kulutus. Hyötysuhde vähenee muuntoprosessissa, mutta toisaalta voidaan kysyä miten käy, jos dekarbonisaatiota ei tapahdu.

Kysymyksenä on ovatko tuotantolaitokset keskitettyjä vai hajautettuja tulevaisuudessa, missä vetyä käyttävät laitokset sijaitsevat? Turvallisuuskysymykset on huomioitava. Tuotantokustannukset ovat fossiilisilla polttoaineilla halvimmat, biopolttoaineilla kalliimpia ja synteettiset vielä niitä kalliimpia. Biopolttoaineiden lähteet voivat olla yhä vaikeampia hyödyntää, jolloin niiden tuotantokustannukset nousevat ja eri polttoaineiden tuotantokustannukset lähenevät toisiaan. Synteettisiä polttoaineita tarvitaan. Uusiutuvien polttoaineiden hinta ei voi olla kilpailukykyinen fossiilisten kanssa. Päästökauppa on hyvä keino nostaa fossiilisten hintaa. Vetylaitoksen optimipaikka on lähellä tuulivoimaa ja käyttäjiä, ja yhteistyötä tarvitaan.

Meriauran Riinu Walls esitteli uusia laivapolttoaineita varustamon näkökulmasta.

Meriaura keskittyy bulkki- ja projektikuljetuksiin, ja varustamolla on omaa bioöljytuotantoa. Ensimmäinen kaupallinen bioöljyä käyttänyt alus oli Meriauralla, jopa 96 % vähennys hiilidioksidipäästöihin verrattuna MGO:hon. Käytetty bioöljy ei ole ruoaksi kelpaavaa. Haasteena on raaka-aineen saatavuus, ja miten sitä riittää kaikille toimijoille. Päästölaskennassa mukana on myös materiaalin keräily, joten eriä ei kannata hakea kaukaa. Hiilijalanjäljen raportointi saatavilla asiakkaille. Meriaura on juuri tilannut vihreällä ammoniakilla toimivan dual fuel -laivan. Lisää koulutusta tarvitaan, kuten sähköoppia ja digiosaamista, mutta myös tutkimusta liittyen turvallisuuteen, synteettisiin polttoaineisiin ja päästöihin.

Bunkrausinfraa puuttuu, verkostointia ja yhteistyötä sekä avoimuutta tarvitaan. Rahtialuksilla ongelmana on akkujen ylimääräinen paino ja se että ne vievät lastitilaa. Tuuliroottoreilla on samoja haasteita, ja ne toimivat aluskohtaisesti. Päästökauppaan tarvittaisiin mukaan yli 400 GT:n alukset, nyt mukana ovat yli 5000 GT:n alukset. EU:ssa kolmikantaneuvottelut ovat meneillään. Jääolosuhteet nostavat polttoaineen kulutusta. Hiilijalanjäljestä olisi päästävä kasvihuonekaasujen sääntelyyn. Myös muut merenkulun päästöt, kuten ruuman pesuvedet ja käymälävedet olisi huomioitava.

Rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen esitteli Carita Vastinesluoma Satakunnan ELY-keskuksesta.

Team Finland verkosto kattaa useita palveluja yrityksille, ja Suomessa aluetoimintaa koordinoidaan ELY-keskuksissa. Satakuntaisille yrityksille tarjotaan koordinoidusti tukea erilaisten rahoitusvaihtoehtojen kautta. Uusi ohjelmakausi on alkanut, ja vihreä siirtymä näkyy rahoitusohjelmissa. Osallistua voivat jo kansainvälistyneet yritykset ja yritykset, jotka ovat aloittamassa kansainvälistymistä. Esimerkiksi sivusto https://www.marketopportunities.fi tarjoaa maaraportteja ja kaupankäyntimahdollisuuksia.

Tilaisuuden jatkotoimenpiteinä on sovittu tapaamisia hankkeiden kehittämiseksi alustavasti ainakin seuraavista aiheista: satamien rooli hubina muuttuvassa tilanteessa, uudet polttoaineet ja turvallisuus sekä merenkulkualan uudenlaiset koulutustarpeet. Seuraa uutisiamme ja tule mukaan seuraaviin tapahtumiimme!

BlueCleanDigi-hankkeessa järjestettiin 19.9.2022 etätyöpaja, jonka tarkoituksena oli kartoittaa synergiaetuja ja toisaalta haasteita ja ratkaisuita, joilla tuulivoima ja matkailu voisivat tukea toisiaan. Yhtenä BlueCleanDigi-hankkeen päätavoitteena onkin pyrkiä löytämään synergiaa ja uudenlaisia liiketoimintamalleja sinisen talouden yritysten välille. Työpajan tarkoituksena oli ensinnäkin saada tilannekuva asiasta Suomessa sekä herätellä toimijoita konkreettisiin tekoihin.Työpajan keskustelua alustivat Petteri Mäkelä Suomen Hyötytuuli Oy:stä ja Heidi Paalatie Suomen tuulivoimayhdistys Ry:stä sekä Sari Repka MKK:sta. Aiemmin hankkeessa tehtiin tutustumiskäynti Peittoon tuulivoimapuistoon. Retkestä voi lukea lisää Brahea-keskuksen blogista.

Taustalla sinisen talouden edistäminen

Eri yritysten ja alojen väliset synergiaedut ovat edistämisen arvoisia ja ne ovatkin esimerkiksi EU:n sinisen talouden strategioiden keskiössä.  Selvää myös lienee, että ainakaan tässä tapauksessa eli tuulivoiman ja matkailun yhdistämisessä Suomessa ei kovin suurista suorista taloudellisista tuloista ole kyse. Tosin pientä tulovirtaa ja uusia kohteita voisi jollekin luonto- tai elämysopasfirmalle olla tiedossa. Mutta asiassa on muutakin kuin suoraan mitattava tulo. Tässä tapauksessa on kyse myös tiedon jakamisesta tuulivoimasta ja Suomen energiajärjestelmästä sekä paikkakunnan houkuttelevuuden lisäämisestä. Myös paikallisen yhteistyön kehittäminen on itsessään tärkeää. On myös olemassa erilaisia verkostoja kuten POW eli Protect Our Winters, johon kuuluu toimialoja kuten hiihtokeskuksia, joiden toiminnalle talviset säät ovat edellytys. Ne näkevät tuulivoiman erittäin positiivisessa valossa.

Vaikka muualla maailmassa tuulivoiman ja matkailun yhteistoimintaa on sekä visioitu että myös toteutettu, se on Suomessa vielä melko vähäistä.  Meillä oli ennen työpajaa tiedossa vain Porin Reposaaressa oleva Hyötytuulen opastuskeskus, joka on uranuurtaja Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa on päästy jo toimintaan ja osuustoimintaperiaatteella pyöritetään erittäin suosittua tuulivoimamatkailua merellisessä tuulivoimalassa: Offshore Wind and Tourism in Denmark. Lisäksi Isossa-Britanniassa on sangen erikoinen ratkaisu, jossa toimivaan tuulivoimalaan on rakennettu näköalatasanne. Tämä vaikuttaa turvallisuusnäkökulmasta melko mahdottomalta ainakin Suomessa.

Jonkin verran tuulivoiman vaikutusta matkailuun on myös tutkittu ja aiemmin mainitussa blogissamme asiaa myös sivutaan. Lyhyesti sanottuna toisessa laidassa ovat ne turistit, jotka ovat valmiit tekemään erillisen matkan pelkän tuulivoiman takia ja toisessa ne, joiden mielestä tuulivoimalat pilaavat maiseman kokonaan eivätkä tämän vuoksi matkusta paikkakunnalle. Näiden kahden ääripään väliin jää suuri joukko neutraalisti tuulivoimaan suhtautuvia. Suurinta osaa tuulivoima ei haittaa, mutta ei juuri kiinnostakaan. Tilastojen valossa turismin ei ole kuitenkaan todettu vähenevän tuulivoimarakentamisen seurauksena, vaikka kyselyissä negatiivinen asenne olisi nähtävissä. Lisäksi tuulivoiman vääjäämättä lisääntyessä niihin totutaan.

Työpajan antia

Tuulivoimalan huipulle kiipeäminen on usein ensimmäinen asia mikä tuulivoimaturismista tulee mieleen.  Se on kuitenkin erittäin kallista ja säädeltyä. Esimerkiksi Hyötytuulen voimalat olisivat myös erittäin hitaat mennä ylös asti; yhden henkilön ylöspäin meno kestää noin 40 minuuttia. Merituulipuistossakaan ei ole sinänsä liikkumisrajoituksia ja ne ovat veneestä käsin vaikuttava näky. Lisäksi voisi olla kiinnostavaa vierailla valvomossa, jossa näkyy esimerkiksi tuotetut energiamäärät.

Työpajassa selvisi, että Ilmatar-yhtiölle on tulossa opastuskeskuksia Pyhäntään, Kajaaniin ja Alajärvelle. Lisäksi on tehty virtuaalitodellisuusvideo suomalaisesta tuulivoimalasta, jota voidaan katsoa VR-laseilla. Toinen kiinnostava aspekti on Hyötytuulen lintututkan toiminta. Se pysäyttää voimalan, kun uhanalaisia lintuja havaitaan. Konkreettisena ehdotuksena oli myös Heurekan kanssa tehtävä yhteisnäyttely tuulivoimasta.

Konkreettisia ehdotuksia Satakuntaan

Hyötytuulen opastuskeskus on nykyään avoinna vain ryhmille erillisestä varauksesta. Työpajassa Visit Pori ja Hyötytuuli sopivat ottavansa tavoitteeksi saada myös joitain päiviä, jolloin se on auki kaikille ja markkinoida niitä Visit Porin kautta. Toisena konkreettisena antina voidaan jo mainita Visit Porin ja Hyötytuulen aikomus järjestää veneretkiä Hyötytuulen voimaloille (ilman nousua voimalaan). Visit Pori järjestää veneretkiä kesäisin esim. Säppiin ja muihin kohteisiin, joten tuulivoimaloihin tutustuminen lähietäisyydeltä olisi myös kiinnostavaa.

Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta varata käytöstä poistettu voimala matkailukäyttöön. Tässäkin vastuukysymykset ja kunnossapito täytyy ratkaista. Reposaaresta poistettiin juuri käytöstä muutama voimala ja purettiin. Seuraava purkuvuorossa on Reposaaren takarannassa oleva voimala, joka olisi matkailijoiden hyvin saavutettavissa ja jota suunnitellaan poistettavaksi käytöstä muutaman vuoden sisällä. Tästä voidaan hankkeen puitteissa jatkaa keskustelua.

Lue lisää BlueCleanDigi-hankkeesta ja muista hankkeen tapahtumista tässä linkissä.

Kuva: Pekka Sundberg

Työpajasta raportoi projektipäällikkö Sari Repka, puh. 040 801 9206, sari.repka@utu.fi

MERI-CLEANTECH-hankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin virtuaalisesti perjantaina 17.9.2021. Työpajassa keskusteltiin laivaliikenteen päästöistä, erilaisista polttoaineista ja teknologioista sekä ympäristöasioista ja sääntelystä.

Olemme kartoittaneet hankkeessa potentiaalisia yrityksiä, jotka voisivat laajentaa liiketoimintaansa laivanrakennuksen ja laivaliikenteen palvelujen cleantechiin. Seuraavaksi tulemme olemaan yhteydessä näihin yrityksiin. Mikäli yrityksesi on kiinnostunut kuulemaan MERI-CLEANTECH’istä, ota myös itse yhteyttä!

Lisätiedot: projektipäällikkö Sari Repka, +358 40 801 9206, sari.repka(at)utu.fi

Tässä linkissä Sari Repkan esitys tilaisuudessa > MERI-CLEANTECH ja merenkulun ympäristösääntely