Tavoitteet

Elementti 3: Kertomusorientoitunut työskentely

Kertomusorientoituneessa työskentelyssä lukupiiriohjaaja painottaa ja ohjaa tekstin pohjalta nousevia ajatuksia suhteessa kulttuurisiin kertomuksiin. Ohjaaja pyrkii luotsaamaan ryhmää kertomuksiin ja kerronnallisuuteen liittyviin kysymyksiin, mutta viljelee samalla spontaania, hyväksyvää, tutkivaa ja keskustelevaa ilmapiiriä (ks. myös Meretoja, Kosonen & Kinnunen 2022).

Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelmän ja kertomusorientoituneen työskentelyn tavoitteet voidaan käydä yhdessä läpi ensimmäisessä piiritapaamisessa. Työskentelyä voi myös tukea se, että osallistujat ovat tietoisia siitä, että lukupiirimenetelmän taustalla on ajatus kerronnallisen toimijuuden vahvistumisesta.

Lukupiirimenetelmän ja kertomusorientoituneen työskentelyn tavoitteet

Kerronnallisen toimijuuden vahvistuminen: Kun sanallistetaan tavoite kerronnallisen toimijuuden käsittein, lukupiirin tavoite on mahdollistaa osallistujien kerronnallisen toimijuuden vahvistuminen. Tavoitteena on tukea kerronnallisen toimijuuden kolmea ulottuvuutta eli kerronnallista tietoisuutta, kerronnallista mielikuvitusta ja kerronnallista dialogisuutta.

Tarinahorisontin avartuminen: Tavoitteena on avartaa tarinahorisonttia eli ymmärrystä siitä, miten minuus ja maailma hahmottuvat suhteessa tarinoihin ja kertomuksiin, niiden kautta ja niiden kanssa. Tavoitteena on hahmottaa, että tarinoilla on merkitystä kokemusmaailman jäsentäjinä.

Erilaisten kertomusten ja niiden merkityksen tarkasteleminen: Tavoitteena on, että valitut tekstit, kysymykset ja kirjoitusharjoitukset johdattelevat osallistujia pohtimaan erilaisia kertomuksia ja niiden merkityksiä. Tavoitteena on, että osallistuja pohtii, millaisia erilaisia kertomuksia hänen ympärillään on ja mitä merkityksiä niillä on. Tätä voi hahmottaa kerronnallisen toimijuuden käsittein kerronnallisen tietoisuuden vahvistumisena.

Toisinkertomisen mahdollistuminen: Tavoitteena on, että osallistuja pääsee pohtimaan myös vaihtoehtoisia kertomisen tapoja. Millaisia tarinoita olisi tarpeen kertoa toisella tavalla? Mitä jos jonkin asian sanallistaisi tai kerronnallistaisi eri tavoin? Voiko luetun kautta löytyä tähän kertomisen pohdintaan kumppaneita? Voiko avautua uusia kertomisen tapoja ja suuntia? Tätä voi hahmottaa kerronnallisen toimijuuden käsittein kerronnallisen mielikuvituksen vahvistumisena.

Lukupiirin yhteinen ja luova kertomusten pohtiminen: Tavoitteena on se, että lukupiirissä päästään juuri yhdessä pohtimaan näitä kysymyksiä ja jakamaan oivalluksia. Tavoitteena on, että lukupiirissä saadaan yhdessä, toisten näkökulmia kuuntelemalla uusia ajatuksia kertomuksista, niiden merkityksistä ja suhteista toisiinsa. Keskustelun kautta lukupiireissä myös rakennetaan jaettua kerronnallista tilaa. Tätä voi hahmottaa kerronnallisen toimijuuden käsittein kerronnallisen dialogisuuden vahvistumisena.

Tarinallisten oivallusten syntyminen: Tavoitteena on, että lukupiirissä voisi syntyä erilaisia oivalluksia liittyen tarinoihin ja kulttuurisiin kertomuksiin. Jokaisen piirikerran päätteeksi kerätään ylös, mitkä ovat olleet sillä kerralla mahdollisesti heränneitä tarinallisia oivalluksia. Tässä kohdassa oivallus ymmärretään lempeästi eikä siitä tarvitse ottaa mitään paineita – jokaisella kerralla tuskin löytyy oivalluksia, ja tavoitteena onkin nimenomaan yhdessä lukupiirinä löytää näitä oivalluksia.

Hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen: Tavoitteena on, että lukupiirityöskentely ja kertomusten pohtiminen yhdessä voivat tukea osallistujien hyvinvointia, erityisesti ymmärrettynä merkityksellisyyden, toimijuuden tunnon sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksina. Työskentelyssä ei kuitenkaan pyritä kannattelemaan tai kätilöimään osallistujien syviä, henkilökohtaisia muutosprosesseja, vaan pikemminkin luomaan ja ylläpitämään yhteistä tilaa, jossa muutos voi lähteä mahdollisesti syntymään. Kyse ei ole terapiasta, mutta parhaimmillaan työskentely voi olla terapeuttista ja vahvistaa osallistujien hyvinvointia.