Työskentely

Elementti 1: Turvallinen luova työskentely

Turvallinen luova työskentely luo pohjan hedelmälliselle KerToi-työskentelylle. Lukupiirin ensimmäisellä istuntokerralla käydään läpi turvallisen luovan työskentelytilan periaatteet, ryhmän säännöt sekä KerToi-työskentelyn periaatteet. Näin luodaan ennakoitavuutta ja turvallisuutta ryhmään.

KerToi-työskentelyn lähtökohtana luovan lukemisen periaatteet

Kehykset ja säännöt luodaan ohjaajan ja osallistujien turvaksi sekä luovan työskentelyn mahdollistajaksi.
Kirjallisuus muodostaa lukupiirissä lukukokemusten ja keskustelun välineen ja välittäjän.
Lukupiirissä tehdään luovia ja reflektiivisiä kirjoitusharjoituksia syventämään osallistujien työskentelyä ja tukemaan luettujen tekstien luovaa käsittelyä.
Lukupiirissä viljellään hyväksyvää ja dialogista ilmapiiriä: luetaan yhdessä, tutkitaan yhdessä, keskustellaan yhdessä.
Osallistujien kokemuksille ja omalle äänelle annetaan arvoa.
Lukupiiri on luovaa toimintaa, johon liittyy muutospotentiaalia, ei muutospaineita: ei suorittamista, vaan eloisuutta, merkityksellisyyttä ja mahdollisen tajua.

Kehykset ja säännöt

Kehykset, säännöt ja istuntorakenne ovat osa turvallisen ja luovan tilan luomista. Kun ryhdyt perustamaan KerToi-lukupiiriryhmää, on hyvä tiedostaa, että ryhmän luominen ja sen ylläpitäminen vaatii aktiivista huolehtimista ryhmästä ja sen osallistujista.

Laajimmillaan KerToi-ryhmän viitekehyksen voi ajatella muodostuvan meitä ympäröivistä kerronnallista ympäristöistä, koko siitä laajasta kulttuuristen kertomusten ja kertomisen käytäntöjen verkostosta, jossa elämme ja hahmotamme maailmaa. Viitekehystä voi kuitenkin ryhmän kontekstin ja tarpeiden mukaan rajata tiettyihin kertomusten ja kerronnallisuuden kysymyksiin tai kerronnallisen toimijuuden teoriaan ja käytäntöihin.

Voit nimetä lukupiirisi vapaasti. Otsikossa ei tarvitse käyttää kerronnallisen toimijuuden käsitettä. On silti hyvä kertoa jossain kohdassa osallistujille menetelmästä ja sen kehittäjistä.

Ohjaaja selkiyttää itselleen ryhmän perustehtävän ja tavoitteet. Sen jäsenten on oltava selvillä, mitä ryhmässä tehdään ja mitä tavoitellaan.

KerToi-lukupiiri on ohjattu, luovaan kertomusorientoituneeseen työskentelyyn pohjautuva lukupiirimenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien kerronnallista toimijuutta. KerToi-lukupiiri on luovaa, toimijuutta ja hyvinvointia tukevaa ohjattua työskentelyä tarinoiden ja kertomusten kanssa – sen ymmärtämistä, että tarinoilla on merkitystä kokemusmaailmamme jäsentäjinä ja että toisinaan tarinoita voi ja kannattaa kertoa toisin.

Se ei ole ystävien rupatteluryhmä, eikä luovan kirjoittamisen ryhmä, joka keskittyy kirjoittamisen taidon harjoitteluun, ei myöskään terapiaryhmä, jossa työskennellään yhdessä sovittua muutosta kohti.

Ryhmällä on alkunsa, loppunsa ja aikataulunsa. Kuinka monta kertaa tavataan? Missä tahdissa toimitaan? Paikallakin on väliä. Missä tavataan? Onko paikka rauhallinen vai hälyisä? Miten paikasta saisi mahdollisin hyvin kyseisen ryhmän tavoitteita tukevan, esimerkiksi asettelemalla tuolit ja pöydät tiettyyn järjestykseen?

KerToi-istunto kestää tavallisesti 2–2,5 tuntia, jos istunnossa luetaan teksti/ä ääneen ja jos sen aikana tehdään luova kirjoitusharjoitus. Istunto voi olla lyhyempikin, jos ohjaaja integroi KerToi-menetelmää johonkin toiseen ohjaustapaan. Toisaalta istunto voi olla pidempikin, jos kyse on yksittäisestä työpajasta.

Vuorovaikutteisen ja luovaan työskentelyyn sitoutuneen suljetun KerToi-lukupiirin ihannekoko on 6. Kahdeksan hengen ryhmä on iso, neljästä tulee ryhmä, mutta kolmen hengen ryhmä alkaa olla haavoittuva, eli jos yksikin jäsen on poissa, ryhmä on liian pieni.

KerToi-työpajatyöskentelyyn voi osallistua enemmänkin kuin 8 osallistujaa. Tällöin työskentelyn fokus on enemmän tarinoiden ja kertomusten reflektiossa, ei niinkään osallistujien henkilökohtaisessa kerronnallisen toimijuuden vahvistumisessa.

KerToi-ryhmä voi olla avoin tai suljettu. Avoin ryhmä muotoutuu joka kerralla sen mukaan, keitä on paikalla. Jokaiseen istuntoon ilmoittaudutaan erikseen tai tullaan vapaasti paikalle. Suljetussa ryhmässä on samat jäsenet jokaisessa tapaamisessa.

KerToi-lukupiiriä voi ohjata yksin tai kaksin. Etenkin kirjallisuusterapeuttisissa ryhmissä on hyvä olla kaksi ohjaajaa, jolloin toinen ohjaaja voi keskittyä ryhmäprosessista huolehtimiseen (ks. Elementti 5) ja toinen enemmän kertomusten ja kerronnallisuuden kysymyksiin. Roolit kannattaa sopia etukäteen.

Ensimmäisellä kerralla sovitaan myös käytännön säännöt liittyen esimerkiksi myöhästymisiin, poissaoloista ilmoittamiseen, kännykän käyttöön, teepausseihin sekä muihin käytännön asioihin.

Lisäksi sovitaan yhteiset pelisäännöt liittyen arvostavaan kohtaamiseen, luottamuksellisuuteen ja keskustelukulttuuriin. Nämä liittyvät myös turvallisuuden tunteen muodostumiseen ryhmässä, osallistujien mahdollisuuksiin ilmaista vapaasti itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan.

KerToi-tapaamisen rakenne

Lukupiirityöskentelyyn virittäytyminen – ensimmäinen tapaamiskerta: Kerronnallisen toimijuuden lukupiiriryhmän ensimmäisen istuntokerran suositeltu alkuharjoitus on “Tarinanippu”-harjoitus. TÄHÄN LINKKI

Lukupiirityöskentelyyn virittäytyminen – ensimmäisen istuntokerran jälkeen: Tavoitteena on saada osallistujat joka kerran arjen keskeltä laskeutumaan lukupiirin luovaan työskentelyyn. Virittäytyminen voi olla kuvakortin valinta ja kuvasta kirjoittaminen tai lyhyt kirjoitusharjoitus. Ohjaaja kertoo, jaetaanko kirjoitukset ja jos ne jaetaan, niin miten. Suositeltavia kirjoitusharjoitusvaihtoehtoja ovat ”alkuharjoitukset lukupiiritapaamisiin”. TÄHÄNKIN LINKKI

Teksti voi olla luettu etukäteen ennen tapaamista tai se luetaan yhdessä ääneen tapaamisessa. Lisäksi näitä voi yhdistää: esimerkiksi romaani on luettu etukäteen kotona, mutta tapaamisessa luetaan vielä tarkasti ohjaajan valitsema muutaman sivun kohta ja keskitytään erityisesti siihen.

Työskentelyssä pysähdytään käsittelemään tekstiä yhdessä: tarkastellaan esimerkiksi sen henkilöhahmoja, kertojaa, juonta, muotoa, kieltä ja kerrontatyyliä, ja pohditaan yhdessä tekstin teemaa sekä sen herättämiä kysymyksiä. Tämän lisäksi keskustelua ohjataan kerronnallisuuden, tarinoiden ja kertomisen kysymyksiin. Luettava kirjallisuus voi avata jo itsessään kerronnalliseen toimijuuteen liittyviä kysymyksiä, joita ohjaaja voi korostaa nostamalla niitä piirin käsiteltäväksi.

Katso esimerkkejä kysymyksistä ja luettavista teoksista elemenistä 4. LINKKI

Lukemisen ohjaamisesta, katso lisää elementistä 5. LINKKI

Lukupiireissä tehdään myös luovan kirjoittamisen kirjoitusharjoituksia, joiden tarkoitus on kirjoittamisen kautta jatkaa käsiteltyjen aiheiden pohtimista. Kirjoitusharjoitukset pohjaavat luettuun tekstiin: voidaan esimerkiksi kirjoittaa tekstille vaihtoehtoinen tapahtumakulku, täydentää jokin tekstissä auki jäävä asia, kirjoittaa henkilöhahmon näkökulmasta tai poimia tekstistä jokin kohta, jonka pohjalta sovelletaan kirjoitusharjoitus laajemmin kertomuksiin liittyen.

Usein kerronnallisen toimijuuden lukupiireissä kirjoitusharjoitus ohjaa kirjoittamaan ja pohtimaan kertomisen ja tarinoiden aihepiiriä. Harjoituksissa on mahdollista sivuta myös omakohtaisia asioita, mutta jokaiseen harjoitukseen tarjotaan vaihtoehdoksi myös pysyttely fiktiivisen teoksen maailmassa. Harjoitusten jakaminen ryhmässä on vapaaehtoista.

Kirjoitusharjoitukset kestävät usein noin 5–7 minuuttia. Harjoituksilla on myös hyvä olla selkeä rakenne. Vapaa tajunnanvirta ei välttämättä ainakaan alussa ole suositeltavin vaihtoehto.

Kirjoitusten jakamisesta lukupiiritapaamisissa, katso elementti 4, esimerkkejä kirjoitusharjoituksista, ks. luovan kirjoittamisen harjoitukset. LINKIT

Lisää kirjoittamisen ohjaamisesta, katso elementti 5. LINKKI

Jokainen istunto on hyvä päättää loppureflektioon, lyhyeen pohdintaan siitä, mitä itse kukin vie kerrasta mukanaan. Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelmässä kerätään merkityksellisten hetkien lisäksi tekstiin ja tarinaan liittyvää antia.

Ohjeistus on hyvä antaa kokonaisuutena, ohjaajan selvästi ääneen lukemana ja mielellään samalla myös osallistujien nähtäväksi ja silmäiltäväksi.

Aikaa koko harjoitukseen annetaan korkeintaan 5 minuuttia.

Kolmas asia, tarinalliset oivallukset, jaetaan ryhmässä. Tarinallisiin oivalluksiin ei ole tarkoitus liittyä paineita eikä niissä tarvitse olla kyse suurista oivalluksista, vaan kyse on jokaiselle itselleen merkityksellisistä huomioista tai kysymyksistä liittyen tarinoihin ja kertomuksiin. Pienetkin oivallusten idut tarinoiden äärellä ovat arvokkaita.

Katso tarkempi ohjeistus Kirjoitusharjoitus 3: Loppureflektio lukupiiritapaamisiin. LINKKI

Tarinalliset oivallukset jaetaan ääneen. Ne kirjataan ja kootaan post-it -lapuilla yhteiselle paperille, johon kertyy kerta kerralta lisää oivalluksia. Viimeisellä kerralla käydään oivallukset läpi.

Loppukoonnissa ohjaaja voi hyödyntää kerronnallista toimijuuden käsitteistöä, kysyä, miten nämä tarinalliset oivallukset liittyvät kerronnalliseen toimijuuteen.

Ohjaaja voi myös miettiä tähän sopivan ja itselleen mieluisan visualisoinnin tavan. Se voi olla esimerkiksi puu, aarrearkku tai peltotilkku, johon oivallukset – kasvavat tarinalliset idut – kerätään. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi kerronnallisen toimijuuden puuta.

Viimeisellä kerralla hyödynnetään koko lukupiirin loppuharjoituksessa näitä tarinallisia oivalluksia, ks. Kirjoitusharjoitus 4: Loppuharjoitus lukupiirin viimeiselle tapaamiselle. LINKKI

Lorem ipsum dolor sit

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Bibendum est ultricies integer quis. Iaculis urna id volutpat lacus laoreet. Mauris vitae ultricies leo integer malesuada.

Lorem ipsum dolor