Raskauden aikainen suoliston mikrobisto on yhteydessä äidin masennus- ja ahdistusoireisiin

Turun yliopiston uudesta tutkimuksesta selviää, että naisilla, jotka kokivat masennus- tai ahdistusoireita raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen oli erilainen suoliston mikrobiston koostumus raskauden aikana verrattuna naisiin, joilla oireita ei ollut tai oireet olivat lieviä.

Masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Ne voivat ilmetä esimerkiksi alakuloisuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä tai jatkuvana huolena. Raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten psyykkiset oireet koskettavat arviolta 10–20 prosenttia äideistä. Oireiden on todettu olevan yhteydessä muun muassa ennenaikaiseen syntymään sekä lapsen hermostollisen kehityksen haasteisiin.

– Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota niin sanottuun suoli–aivoakseliin, jolla tarkoitetaan suoliston mikrobiston ja aivojen välistä vuorovaikutusta. Yhä useampi tutkimus viittaa siihen, että suoliston mikrobiston koostumus voi vaikuttaa myös masennus- ja ahdistusoireisiin erilaisilla mekanismeilla, kertoo väitöskirjatutkija Janina Hieta Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta ja Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskukselta.

Vaikka aiempia tutkimuksia raskaana olevilla on tehty vain rajallisesti, ne ovat antaneet jo alustavaa näyttöä suoliston mikrobiston ja äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteydestä. Aiemmin on myös havaittu, että oireiden voimakkuus voi vaihdella merkittävästi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Turun yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin mallia, joka seuraa masennus- ja ahdistusoireiden kehitystä alkuraskaudesta aina vuoden päähän synnytyksestä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, onko raskauden aikaisella suoliston mikrobistolla yhteyttä masennus- ja ahdistusoireiden kehityskaareen. Suoliston mikrobiston koostumuksen määrittämiseen käytettiin metagenomiikkamenetelmää, joka tarjoaa tarkan ja laaja-alaisen kuvan suoliston mikrobiston bakteerikoostumuksesta ja niiden toiminnasta.

Tutkimuksessa oli mukana 419 raskaana olevaa naista, joiden suoliston mikrobiston koostumus määritettiin sekä alku- että loppuraskaudessa. Masennus- ja ahdistusoireita selvitettiin kyselylomakkeilla usealla eri tutkimuskäynnillä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Yksittäistä aikapisteistä saatua dataa käytettiin mallintamaan oireiden kulkua.

Tulehdusta edistävien bakteerilajien määrä oli suurempi voimakkaammista masennus- ja ahdistusoireista kärsivillä äideillä

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa eri Strepococcus-lajien suuremman määrän liittyvän äitien masennusoireiluun raskauden aikana ja sen jälkeen. Kyseinen bakteerisuku on aiemmissakin tutkimuksissa yhdistetty masennukseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Hungatella hathewayi –bakteerin suurempi määrä loppuraskaudessa oli yhteydessä synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin, kun taas Bacteroides clarus –lajin suurempi määrä loppuraskaudessa liittyi sekä raskauden aikaisiin masennusoireisiin että synnytyksen jälkeisiin ahdistusoireisiin. Aiemmissa tutkimuksissa nämä bakteerilajit on yhdistetty elimistön tulehdustilaan.

– Löydöksemme vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että elimistön matala-asteinen tulehdus voi olla keskeinen tekijä masennus- ja ahdistusoireiden taustalla. Tulokset viittaavat siihen, että suoliston mikrobiston koostumus saattaa vaikuttaa elimistön tulehdusreaktioihin ja tätä kautta äidin psyykkiseen hyvinvointiin, Hieta kertoo.

Koska masennus ja ahdistus ovat monitekijäisiä sairauksia, tarvitaan lisää tutkimusta, jotta niiden taustalla vaikuttavat biologiset mekanismit ymmärrettäisiin paremmin. Uusien vaikutuskeinojen tunnistamiseksi on tärkeää tutkia lisää myös suoliston mikrobistoa, jonka muokkaaminen esimerkiksi ravinnon avulla voi tulevaisuudessa tarjota uuden keinon vähentää äitien masennus- ja ahdistusoireiden riskiä.

Lisätietoa

Väitöskirjatutkija Janina Hieta, ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto,

janina.m.hieta@utu.fi

Professori Kirsi Laitinen, biolääketieteen laitos ja ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto,

kirsi.laitinen@utu.fi