Raskaana olevien naisten ravintolisien käyttö poikkeaa suosituksista

Monipuolinen ruokavalio täyttää suurimman osan ravintoaineiden lisääntyneestä tarpeesta raskauden aikana. Joitakin ravintolisiä, kuten D-vitamiinia ja foolihappoa, suositellaan kuitenkin käytettäväksi raskausaikana ravintoaineiden riittävän saannin turvaamiseksi. Ravintolisien liiallinen käyttö suosituksia suuremmilla annoksilla voi joissakin tapauksissa olla myös haitallista sekä äidille että sikiölle.

Kansainvälisesti neljän maan, Suomen, Italian, Iso-Britannian ja Puolan yhteistyönä toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä, naisten asenteita ravintolisiä kohtaan sekä ymmärrystä ravintolisien tarpeesta ja mahdollisista terveysvaikutuksista raskauden aikana. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella. (Koivuniemi ym. 2022a)

Tutkimukseen osallistuneista raskaana olevista naisista lähes jokainen käytti ravintolisiä ja yhtä aikaa käytettyjen valmisteiden määrä vaihteli yhdestä yhdeksään. Erityisesti Suomessa usean valmisteen samanaikainen käyttö oli yleistä, sillä jopa viidesosa ravintolisien käyttäjistä käytti useampaa kuin kolmea valmistetta samanaikaisesti. Ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten yleistä Italiassa. Yleisimmin käytetty ravintolisävalmiste oli raskausajalle tarkoitettu monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste. Ensisynnyttäjät sekä tupakoimattomat naiset käyttivät ravintolisiä todennäköisemmin kuin aiemmin synnyttäneet ja ennen raskautta säännöllisesti tupakoineet naiset.

Suomessa, Iso-Britanniassa ja Puolassa raskauden aikana suositellaan käytettäväksi D-vitamiinilisää ja sitä käyttikin lähes jokainen ravintolisiä käyttänyt odottava nainen. Suomessa kuitenkin vain noin puolet D-vitamiinilisän käyttäjistä käytti sitä suositellun annoksen ja kolmasosa käytti suositusta suurempaa annosta. Raskauden aikana suositeltua foolihappolisää käytti myös lähes jokainen ravintolisiä käyttänyt vastaaja. Suomessa foolihappolisää käytti suositellun annoksen vain noin puolet foolihapon käyttäjistä ja kolmasosa käytti suositusta suurempaa annosta.

Suositeltujen ravintolisäannoksien ylittäminen oli ylipäätään verrattain yleistä: Suomessa kolmasosa raskaana olevista käytti ainakin yhtä ravintolisää suositeltua suurempana annoksena. Lisäksi yhden tai useamman ravintoaineen turvallisen saannin yläraja ylittyi noin viidesosalla ravintolisien käyttäjistä eri maissa, myös Suomessa. Erityisesti magnesiumvalmisteita syötiin turvallisen saannin ylärajan ylittävinä annoksina kaikissa maissa.

Suurin osa osallistujista vastasi tietävänsä, mitä ravintolisiä hänen tulisi käyttää ja kuinka suuria ravintolisäannoksia hänen tulisi käyttää raskauden aikana. Kuitenkin kolme neljäosaa osallistujista vastasi, että monivitamiini- ja kivennäisainevalmistetta suositellaan yleisesti käytettäväksi raskauden aikana, vaikka näin ei ole. Foolihapon suosituksen raskauden ajalle tunsi valtaosa vastaajista. D-vitamiinilisän suosituksen tunsi hieman yli puolet vastaajista Suomessa, Puolassa ja Iso-Britanniassa, ja lisäksi Italiassa kolmasosa luuli D-vitamiinia suositeltavan ravintolisänä raskausaikana.

Vaikka kaikissa maissa suurin osa raskaana olevista naisista koki olevansa tietoinen ravintolisäsuosituksista, eivät ravintolisäsuositukset aina toteutuneet käytännössä. Niiden ravintoaineiden saanti, joille on annettu käyttösuositus, oli pääosin riittävää, mutta huomattavalla osalla naisista jopa liian runsasta. Tulokset osoittavat, että ravintolisien käytön selvittäminen on tärkeää neuvolassa, jotta ravintolisien liialliseen käyttöön voidaan tarvittaessa puuttua. Tulokset mahdollistavat myös ravitsemusohjauksen kehittämisen siten, että se tukee ravintolisien suositustenmukaista käyttöä raskauden aikana.