Koronapandemia nuorten turvallisuuskäsitysten määrittäjänä
Artikkeli kokoomateoksessa:
Lindfors, E., Somerkoski, B., & Puolitaival, M. (2021). Koronapandemia nuorten turvallisuuskäsitysten määrittäjänä. Teoksessa A. Puustinen (toim.), Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirja 2021 (ss. 76–90). Pelastusopisto.
Tiivistelmä:
Vuoden 2019 lopulla Kiinan Wuhanissa alkoi levitä aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. Virus levisi alkuvuodesta 2020 nopeasti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Terveysturvallisuuden edistämiseksi ja viruksen leviämisen estämiseksi valtiot ryhtyivät aktiivisiin suojaustoimenpiteisiin. Kaikki kansalaiset, myös lapset ja nuoret perheineen olivat koronatoimien piirissä. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin osana laajempaa kyselyä, johon vastasi 1410 Nouhätä!-kampanjaan osallistunutta 8.-luokkalaista nuorta. Tutkimuskyselyssä oli mukana avoin kysymys, jossa nuoria pyydettiin kertomaan, miten koronapandemia oli vaikuttanut heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli analysoida ja ymmärtää suomalaisten nuorten turvallisuuskäsityksiä poikkeusolojen vallitessa koronakeväänä 2020. Avoimeen kysymykseen saatiin yhteensä 280 vastausta. Sanalliset vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Vastauksista nousi esiin kuvailuja terveyteen, turvallisuuteen liittyviin tunteisiin sekä valmiuteen liittyvistä sisällöistä Vastauksissa korostuivat selvästi terveysturvallisuuteen liittyvät maininnat, mikä ilmentää hyvin nuorten käsitysten sitoutumista pandemia-aikaan. Aineistolle tehtiin myös määrällistä jaottelua, jonka mukaan vastaajista 43 prosenttia (119) oli sitä mieltä, että pandemialla ei ole ollut vaikutusta ja lähes yhtä suuri osuus vastaajista ilmaisi, että koronalla oli ollut vaikutusta heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Nuorten turvallisuuskäsitykset olivat sukupuolittuneita; tyttöjen vastauksissa kuvailtiin selvästi poikien vastauksia useammin koronapandemialla olleen vaikutusta heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä turvallisuuskasvatuksen tavoitteiden että sisältöjen kehittämisessä ja arvioinnissa.
Lue lisää:
Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirja 2021 (smedu.fi)