Puhujat

Puhujien ja esitysten kuvaukset ovat tällä sivulla esityskielellä.

Michael Ungar, Ph.D., Family Therapist and Professor of Social Work at Dalhousie University

Dr. Ungar holds the Canada Research Chair (Tier 1) in Child, Family and Community Resilience. Dr. Ungar holds an MSW from McGill University and a PhD in Social Work from Wilfrid Laurier University. Since 2002, Dr. Ungar has directed the Resilience Research Centre, designing multisite longitudinal research and evaluation projects in more than a dozen low, middle, and high-income countries, with much of that work focused on the resilience of marginalized children and families, and adult populations experiencing mental health challenges. Building on his work as both a researcher and clinician, Dr. Ungar has published over 200 peer-reviewed articles and book chapters on the subject of resilience and is the author of 17 books for mental health professionals, researchers and lay audiences. These include an edited volume titled Multisystemic Resilience: Adaptation and Transformation in Contexts of Change, and his 2019 release, Change Your World: The Science of Resilience and the True Path to Success, a book for adults experiencing stress at work and at home. His blog, Nurturing Resilience, can be read on Psychology Today’s website.

Systemic Approaches to Nurturing Resilience Among Children, Youth and Families with Complex Needs

When working with children, youth and families who experience multiple challenges (whether from addictions, mental health problems, or social marginalization caused by poverty, family violence, racism, and other factors), providers of mental health and social services can have a greater influence when they focus less on problems and more on the factors that promote resilience. In this engaging, story-filled presentation, Dr. Ungar will show that resilience is a process that is nurtured by service providers who match their interventions to the needs of families, negotiating to make services culturally and contextually relevant. This presentation will discuss a multisystemic approach to service design and delivery that makes mental health and social services strengths-focused and resistance-proof, drawing on the capacity of a client’s friends, extended family members, teachers and community as potential sources of support. Attendees will learn how to identify and encourage nine factors associated with resilience. The core principles of the approach, navigation and negotiation, will be discussed in relation to several service design principles that combine clinical work with advocacy and case management to create effective services that families value. Several themes will be discussed with regard to service design, including coordination of services for families across “silos”, continuity of services over time, the need for cultural sensitivity, and how services can demonstrate effectiveness.

David Pålsson, PhD, is a lecturer and researcher at the Department of Social Work, Stockholm university. His research interests concern child welfare, in particular foster and residential care. He has conducted research regarding for example privatisation, inspection, local supervision and children’s participation.

Privatisation of out-of-home care for children – current situation and implications

During the latest decades, Nordic child welfare has undergone New Public Management reforms and there is more private provision (often for-profit) of services. The lecture will discuss outsourcing of out-of-home care, both private foster care agencies (who recruit and support foster homes) as well as residential care units (who provide care and treatment to children and adolescents). Based on Swedish and Nordic studies, the lecture will reason about the background, development, implications and questions of principle that the development raises for the quality of care for children and families.

Linnea Karlsson,  apulaisprofessori, on toinen FinnBrain Birth Cohort Study -tutkimuksen perustajista ja toimii hankkeen varajohtajana (https://sites.utu.fi/finnbrain/en/). FinnBrain on syntymäkohorttitutkimus, joka selvittää raskaudenaikaisen ja varhaislapsuuden stressialtistuksen vaikutuksia lapsen aivoihin ja psykososiaaliseen kehitykseen. Linnea Karlsson on lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja hänellä on pitkäaikainen kokemus kliinisestä työstä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tällä hetkellä hän toimii tenure track -professorina Turun yliopistossa ja apulaisjohtajana Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Väestötutkimuskeskuksessa, jossa on useita edustavia väestön terveyteen liittyviä pitkittäishankkeita. Hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajana vuosina 2015–2017 ja on tällä hetkellä Suomen Aivosäätiön hallituksen jäsen.

 Hyvä ja paha stressi: Mikä suojaa ja mikä altistaa stressin terveyshaitoille?

Stressi kuuluu jokapäiväiseen elämäämme, eikä kaikki stressi suinkaan ole vahingollista tai terveydelle haitallista. Jos stressiä kuitenkin on liikaa tai kuormitus on liian pitkäkestoista suhteessa yksilölliseen vastustuskykyymme (resilienssi) nähden, stressi voi muuttua toksiseksi. Altistuminen kielteisille elämäntapahtumille on yhteydessä useiden eri sairauksien riskiin elämänkaaren eri vaiheissa. Resilienssi on osittain perimän ohjaamaa, mutta monet ympäristötekijät vaikuttavat siihen merkittävästi. Esimerkiksi lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus tai muiden ihmissuhteiden laatu voi toimia stressin haittoja puskuroivana tekijänä. Tämänkin vuoksi vanhemman terveydentilasta huolehtiminen on mielekäs toimenpide, kun halutaan tukea lapsen kehitystä. Lapsen omien stressinsäätelykeinojen tukeminen ja toksiselta stressiltä suojeleminen on myös tärkeää.

Tutkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen kehitystä eri kasvuympäristöissä sekä tätä kehitystä ennakoivia riski- ja suojaavia tekijöitä. Esityksessäni kerron etenkin Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman PANDEMIC-ohjelmaan kuuluvan EduRESCUE-Resilientti koulu ja koulutus -hankkeesta (www.edurescue.fi). Kyseessä on monitieteinen tukimus- ja kehittämishanke, jossa tutkitaan laaja-alaisesti COVID-19-pandemian vaikutuksia kouluihin, oppilaisiin, huoltajiin, opettajiin ja rehtoreihin. Hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, miten vahvistamme suomalaisen koulutusjärjestelmän resilienssiä ja parannamme yhteiskuntamme kykyä selviytyä kriiseistä tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään toipumisen tiekartta kuvaamaan toimia, joita resilientimmän koulutusjärjestelmän rakentaminen edellyttää. Tarkemmin kerron EduRESCUE-hankkeen työpaketista 2, jossa tarkastellaan oppilaiden hyvinvointia ja oppimista koti- ja kouluympäristöissä ennen, jälkeen ja koronapandemian aikana.

PANELISTIT

Anna Kouvo, psykologian maisteri (PsM), laillistettu psykologi, Theraplay Practitioner (koulutuksessa). Työskentelen tällä hetkellä perheneuvolapsykologina Raision perheneuvolassa sekä kotiin vietävässä perhekuntoutustyössä Profiam Sosiaalipalveluissa. Olen aiemmin työskennellyt pitkään lastensuojelun psykologina Turun kaupungilla sekä tehnyt perheen kiintymyssuhteisiin liittyvää tutkimusta Turun yliopistossa. Ammatillisia kiinnostuksen kohteitani ovat tutkimustiedon ja erityisesti näyttöön perustuvien menetelmien soveltaminen kliinisen psykologin työhön. Tärkeintä työssä minulle on lapsen ja nuoren kehityksen sekä hyvinvoinnin tukeminen vanhemman avulla, lasta mielessä pitäen. Pyrin kaikessa perheiden kanssa tehtävässä työskentelyssä vahvistamaan suhteiden kannustavuutta, hoidollisuutta ja turvallisuutta.

Kimmo Kiviranta, FM, psykoterapeutti, musiikkiterapeutti ja työnohjaaja. Nykyisessä työssäni Turun perheneuvolan palveluesimiehenä olen toiminut kohta 4 v. Olen tätä ennen työskennellyt kaikilla kolmella sektorilla: julkinen-yksityinen ja kolmas sektori erilaisissa tehtävissä 37 v. Pääpaino on ollut lastensuojelun avo- ja sijaishuolto, terapiatyö lasten ja nuorten kanssa sekä työnohjaus. Tiivis yhteistyö perheiden kanssa on ollut aina työni kivijalka. Vanhempien hyvinvointi edesauttaa useimmiten myös lasten hyvinvointia. Minut tunnetaan innostuneena ja innostavana johtajana ja kehittäjänä. Sisälläni kytee palo tehdä työtä lasten ja perheiden parhaaksi yhä laadukkaammin ja yhdessä muiden alan ammattilaisten kanssa. Yhdessä olemme enemmän.

Anna-Maija Castrén, dosentti, VTT, on sosiologian apulaisprofessori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella ja hän toimii Kuopion kampuksen monitieteisen kandiohjelman vastuuopettajana. Anna-Maija väitteli sosiologiasta Helsingin yliopistossa 2001. Laadullinen ja vertaileva tutkimus tarkasteli sosiaalisia verkostoja ja niiden elämänhistoriallista muotoutumista Helsingissä ja Pietarissa. Post doc-hankkeessaan Anna-Maija tutki perhe- ja sukulaissuhteita eron jälkeen. Anna-Maijan tutkimuskiinnostus kohdistuu eri näkökulmista läheissuhteisiin, perhekäsityksiin ja viime aikoina erityisesti perheeksi tulemisen polkuihin. Hän on toiminut pitkään Euroopan sosiologijärjestön perhetutkimusverkoston johtoryhmässä ja on Perheyhteiskunta.fi -tiedemedian toimituskunnan jäsen. Anna-Maija on myös syksyllä 2021 perustetun Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseuran puheenjohtaja.

Linnea Karlsson, apulaisprofessori, on toinen FinnBrain Birth Cohort Study -tutkimuksen perustajista ja toimii hankkeen varajohtajana (https://sites.utu.fi/finnbrain/en/). FinnBrain on syntymäkohorttitutkimus, joka selvittää raskaudenaikaisen ja varhaislapsuuden stressialtistuksen vaikutuksia lapsen aivoihin ja psykososiaaliseen kehitykseen. Linnea Karlsson on lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja hänellä on pitkäaikainen kokemus kliinisestä työstä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tällä hetkellä hän toimii tenure track -professorina Turun yliopistossa ja apulaisjohtajana Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Väestötutkimuskeskuksessa, jossa on useita edustavia väestön terveyteen liittyviä pitkittäishankkeita. Hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajana vuosina 2015–2017 ja on tällä hetkellä Suomen Aivosäätiön hallituksen jäsen.

Sofia Virta on vihreä ensimmäisen kauden kansanedustaja ja aluevaltuutettu. Vuodesta 2017 lähtien Virta on istunut myös Kaarinan kaupunginvaltuustossa. Koulutukseltaan Virta on kasvatustieteiden maisteri, opettaja ja uusperheneuvoja. Hän on myös valmistunut ratkaisukeskeisestä psykoterapiakoulutuksesta. Virta on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Lisäksi hän istuu eduskunnan mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, poliisiasiain neuvottelukunnassa sekä mm. toimi myös Suomen ensimmäisessä parlamentaarisessa lapsistrategiakomiteassa. Virralle kaiken politiikan ytimessä on turvallinen lapsuus. Kansanedustajakauden aikana Virta on perustanut eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän sekä eduskunnan eläinavusteisen työryhmän, joiden puheenjohtajana hän toimii. Lisäksi hän puheenjohtaa eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmää.