Välineitä kestävämpään ruokailuun

Näillä sivuilla käsittelemme ruoan ja luonnon monimuotoisuuden välistä suhdetta. Esittelemme syiden ja seurauksien lisäksi välineitä, joilla ongelmaa voidaan purkaa. Tavoitteena on tukea käytännön päätöksiä arjen tilanteissa, joissa ruokaa suunnitellaan, tarjotaan ja valitaan.

Luontokato

Luontokato tarkoittaa useita eri asioita, joissa luonto joutuu antamaan myöden ihmisen toiminnalle. Helpointa on ymmärtää lajien häviäminen, eli sukupuutot, joita tapahtuu nyt kiihtyvällä tahdilla. Tämän taustalla on elinympäristöjen häviäminen tai pirstoutuminen tavalla, jolloin lopulta kokonaiset ekosysteemit katoavat. Kolmanneksi luontokadolla tarkoitetaan myös lajien sisäisen geneettisen vaihtelun vähenemistä. Kokonaisuutena on kyse elämän verkoston köyhtymisestä ja haurastumisesta.

Luontokadon vaikutukset ihmiselle ovat vakavia. Kun sademetsä hakataan laitumeksi tai meri kuormittuu ravinteista, katoavat ne luonnon prosessit, joihin ihmisen hyvinvointi perustuu. Pölytys, ravinteiden kierto, puhdas vesi ja ilmaston säätely ovat välttämättömiä meille kaikille. Tämän vuoksi luontoa ei pidä ajatella meistä ihmisistä ja toiminnoistamme erillisenä, vaan olemme osa sitä. Ruoantuotanto on yksi konkreettisimmista tavoista, joilla tämä yhteys näkyy arjessamme.

Ruoka ja luontokato

Ruoan tuotanto on keskeinen tekijä luontokadossa. Samasta syystä sen on myös oltava avain luontokadon pysäyttämiseen. Ruoantuotanto vaikuttaa luontokatoon neljää eri reittiä:

• Ruoka on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä. Nykyisellä tasolla pysyessään ruoan kasvihuonekaasupäästöt syövät lähes yksinään koko käytettävissä olevan turvallisen hiilibudjetin.
• Ruokaa tuotetaan pelloilla ja laitumilla, jotka kattavat lähes puolet maapallon elinkelpoisesta pinta-alasta. Lisäksi ruoan tuotannolle valikoituvat alueet ovat lähes poikkeuksetta myös luonnon monimuotoisuuden rikastuspisteitä. Ruoka yksinkertaisesti kilpailee luonnon kanssa pinta-alasta.
• Ruoantuotannolle välttämättömät ravinteet ovat myrkkyä väärään paikkaan joutuessaan. Vesistöihin karkaavan typen ja fosforin rehevöittävä vaikutus tarkoittaa ekosysteemien horjumista ja lajien kuolemaa. Ruoantuotannon kasvinsuojeluaineet ovat osa elinympäristöjemme kemikalisoitumista, joka voi romauttaa lajeja.
• Osa ruoasta tulee villien kala- tai eläinkantojen hyödyntämisestä. Vaikka esimerkiksi kalastusta rajoitetaan kiintiöillä, kalakantojen liian voimakas käyttö heikentää niistä riippuvien muiden lajien asemaa.

Suurin osa ruoan luontovaikutuksista syntyy ruoan tuotannossa, näkymättömissä ruokailijan arjesta. Mutta se, mitä ostetaan, tarjotaan ja suositaan ratkaisee sen, mitä kasvatetaan. Siksi ratkaisut alkavat siitä, että vaikutukset tehdään näkyviksi.

Kimalainen juhannusruusussa Seilissä, Hanna Oksanen, 2022

Kestävämpää ruokaa

Kestävämmän ruoan haaste on kova: meidän pitäisi syödä sekä terveellisemmin että vähemmän luontoa rasittaen – unohtamatta hyvää makua! Tämä haaste koskee niin ruokalistoja suunnittelevia ammattilaisia, joukkoruokailua kuin yksittäisiä aterioitsijoita.

Kestävämpi ruoka ei ole paluuta menneeseen tai kieltäymystä. Kestävämpi ruoka syntyy pala palalta tiedon, kokeilun ja onnistuneiden yritysten kautta. Ruokamurroksen eteneminen edellyttää ainakin kolmea toisiaan täydentävää elementtiä:

1. Tietoa
2. Viestintää
3. Keskustelua

Tieto on kaiken järkevän toiminnan perusta. Sen välittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan erilaisia välineitä eri tilanteissa. Siksi olemme kehittäneet useita toisiaan täydentäviä, mutta itsenäisesti käytettäviä työkaluja.

1. Tietopankki ruoan luontojalanjäljestä

Reseptien ja ruokalistojen suunnitteluun tuottamamme tietopankki sisältää tällä hetkellä 43 yleisintä joukkoruokailun raaka-ainetta. Laskelmat vaikutuksista on tehty elinkaariarvioinnilla (LCA) huomioiden vaikutukset maa-, meri- ja makean veden ekosysteemeihin.

2. Viestintävälineitä luonnon monimuotoisuutta edistäviin ruokavalintoihin

Ruokailutilanteisiin tarvitaan nopeasti omaksuttavia viestintäkeinoja. Koska luontokadosta viestiminen on sen monitahoisuuden vuoksi monimutkaista, tarjoamme käyttöön useissa kampanjoissa testattua mallia, joka auttaa ruokailijoita tekemään parempia valintoja lounaslinjalla.

3. Planetaarinen ruokapeli hyvän keskustelun käymiseen

Paremman ruokakeskustelun käymiseen kehitetty Planetaarinen ruokapeli on hätkähdyttävä uusi tapa katsoa yhteistä ruokapöytäämme. Se lähtee konkreettisesta lounasvalinnasta ja avaa uudella tavalla yhteisen ruokamme ja ravitsemuksen ja kestävyyden välistä suhdetta. Ruokapeliä voi käyttää myös tasapainoisen ruokalistasuunnittelun välineenä.

Lisätietoa ruoan ympäristövaikutuksista löydät myös Turun yliopiston kestävyyssivustolta.