SheWrote-työpajan kuulumisia

Yksi Tekstit liikkeessä -hankkeen jatkorahoituksen tavoitteista on pitää yllä yhteyksiä Women Writers -verkostoon ja osallistua SheWrote -tietokannan kehittämiseen.

DARIAH-EU Women Writers in History WG piti SheWrote-työpajan Nijmegenissä Alankomaissa, Radboudin yliopistossa 23.-24.6.2026. Tässä blogipostauksessa kerron työpajan sisällöistä ja tuloksista.

Tapaamisen ensimmäinen päivä oli omistettu jatko-opiskelijoiden ja post-doc -tutkijoiden esitelmille SheWrote-tietokantaan liittyvistä aiheista. Lähes kaikissa tutkimuksissa oli hyödynnetty tietokantaa, ja vieläpä runsaasti ja mielenkiintoisilla tavoilla.

Laure Primerano (Leuvenin katolinen yliopisto) kertoi ryhmäbiografioita koskevasta työstään ja käytti esimerkkinä 1500–1600-luvulla elänyttä Marie le Jars de Gournayta (1565–1645); itsensä kirjoittamalla elänyttä naista, Michel de Montaignen kollegaa ja sukupuolten tasa-arvon puolustajaa. Ryhmäbiografiat olivat Primeranon mukaan ”aikansa Wikipedia”, ja hän on löytänyt 150 teoksesta peräti 1700 oppinutta naista. Erityisesti Primerano oli pohtinut kriteerejä, joilla naiset valittiin biografioihin.

Amber Lucassen (Radboudin yliopisto) oli tutkimuksessaan perehtynyt naisten kirjallisiin genealogioihin. Hän pohti, millaisia kuvioita näissä voidaan havaita, miksi naiset kirjoittivat ja millä nimellä näitä verkostoja pitäisi kutsua – parhaaksi hän on kokenut termin ”female literary kinship network”. Kaikki Lucassenin löytämät naiset olivat ylhäisiä, ja syitä kirjoittamiselle löytyi monia: statuksen ja aseman esiintuominen, itseilmaisu ja ryhmään kuuluminen.

Eveline Groot (Erasmus yliopisto, Rotterdam) toi terveiset filosofian puolelta – hän on väitöskirjassaan käsitellyt naisfilosofeja ja erityisesti Madame de Stäelia (1766–1817). Groot pohti sitä, kuinka meidän on muutettava kaanonin koostamisperusteita, jos haluamme naisia mukaan filosofien kaanoniin. Groot myös kumosi yleisiä naisfilosofeihin liitettyjä myyttejä – kyllä, naiset kuuluivat traditioihin, kävivät dialogia muiden filosofien kanssa ja ei, heiltä ei puuttunut älyä, erityisyyttä tai neroutta. Groot kannustikin puhumaan filosofioista yhden filosofian sijaan.

Azèla-Elzir Fleury Paré (Amsterdamin yliopisto) pohti venäläistä runoilijaa, Marina Tsvetajevaa (1892–1941), tulevaisuuden runoilijana. Fleury Paré oli perehtynyt erityisesti Tsvetajevan vastaanottoon, jota muuten löytyy myös TeLi-tietokannasta! Tsvetajeva ei suostunut muuttumaan eikä lannistunut maanpakolaisuuteen, vaan uskoi, että hänen runouttaan vielä joskus ymmärretään.

Merel van Mildert (Utrechtin yliopisto) kertoi Jeanne (1900–1993) ja Paulette (1896–1985) Nardalista ja näiden salongista Clamartissa, Ranskassa. Paulette Nardal oli kaksikielinen aktivisti ja älykkö, ja Sorbonnen ensimmäinen musta opiskelija. Hän puhui transtanionaalisesta mustasta identiteetistä jo 1930-luvulla. Mildert on pohtinut marginalisoinnin mekanismeja: sukupuolten erilaista arvottamista, näkyvyyden puuttumista ja ei-formaalien teosten kanonisoinnin puutetta. Wikidata omalta osaltaan tuottaa maskuliinista geneologiaa ja marginalisoi Nadalin sisaruksia.

Maaike van Erpin (Radboudin yliopisto) tutkimus käsitteli Isabelle Eberhardtia (1877–1904), seikkailijaa ja kirjailijaa. Erityisesti van Erp oli perehtynyt Eberghardtin vastaanottoon ja siihen, miten Isabellan elämäntarina vaikutti vastaanottoon. Eberhardtilla – joka kääntyi muslimiksi ja kutsui itseään mm. ”Venäjän lapseksi” – oli kolonisoijan ja kolonisoidun hybridi-identiteetti, ja myös hänen reseptionsa on varsin ambivalenttia.

Ida Visser (Radboudin yliopisto) käsitteli kirjailija Coletten (1873–1954) reseptiota Alankomaissa. Hän oletti, että Colette on nähty skandaalimaisena ja että hänen teoksistaan on olemassa vain vähän moderneja käännöksiä. Lisäksi hän oletti, että vastaanotossa olisi näkyvissä muutos kotoistamisesta vieraannuttamiseen. Joitakin sopimattomina pidettyjä osioita Coletten teoksista tosiaan oli sensuroitu, mutta muut oletukset eivät varsinaisesti pitäneet paikkansa. Käännöksiä on syntynyt paljon 1900-luvun alussa, Coletten kuollessa, 1960-luvulla ja jälleen 2000-luvulla. Selvää domestikaatiosta vieraannuttamiseen kulkevaa linjaakaan ei löytynyt.

———-

Seuraava tapaamispäivä alkoi johtoryhmän kokouksella, jossa pohdittiin mm. tulevia julkaisuja, tapaamisia ja yhteistyökuvioita. Paljon tapahtuu, ja monenlaisia uusia alkuja on nähtävillä. Iltapäivä oli varattu datan kuratoinnille, jota olikin päästy aloittamaan jo edellisenä päivänä. Koska SheWrote-tietokannassa on päätetty ryhtyä käyttämään Wikidata ID -järjestelmää, tämän tapaamisen aikana työstettiin nimenomaan kuntoon kirjailijoiden ja paikkojen Wikidata ID -tunnuksia. Valtavasti saatiinkin aikaan! Nyt tietokanta on entistä paremmin linkittynyt ympäröivään verkkoon, ja myös kirjailijoiden vaihtoehtoiset nimet siirtyvät suoraan SheWroteen Wikidatasta.

Tapaaminen oli antoisa ja tuottoisa, ja oli upeaa työskennellä innokkaassa ja taitavassa joukossa. Tästä on hyvä jatkaa töitä naiskirjailijoiden parissa niin SheWroten kuin TeLinkin äärellä!