Aineistot

Tutkimuksessa käsittelemme monenlaisia kielellisiä, geneettisiä, arkeologisia ja ympäristöllisiä aineistoja, mutta käyttöliittymät tehdään kolmesta uudesta aineistosta.

1. Päivi Onkamon vetämissä ArGeoPop  ja Kipot ja kielet -hankkeissa digitoitiin (ja edelleen digitoidaan) Suomen Muinaisjäännosrekisteriä. Aineisto käsittää löytöjen typologisen luokittelun, ajoitusanalyysit (jos on tehty), koordinaatit, valokuvat ym. Käy katsomassa Facebookista Kipot ja kielet sivu, ja ihastu!

Näytteitä on museoissa läpikäyneet Kipot ja kielet -hankkeen arkeologiapuolen koordinaattori Petro Pesonen (Helsingin yliopisto, alla vasemmalla), Ulla Moilanen (Turun yliopisto) ja Jarkko Saipio (Helsingin yliopisto).

2. Uralilaisista kielistä ei ole ollut yhteinäistä aineistoa kieliopillisista, typologisista piirteistä.  WALS-tietokannassa on ollut tosin tarjolla seitsemän uralilaista kieltä. Uralilaisten kielten typologista aineistoa alettiin koota BEDLAN-hankkeissa (Unni-Päivä Leino ja Outi Vesakoski) jo 2013 perustuen olemassa oleviin piirrelistoihin. Vasta Kipot ja kielet -hankkeessa työ kuitenkin pääsi kunnolla käyntiin yhteisponnistuksena Tarton yliopiston (professorit Karl Pajusalu, Helle Metslang ja Gerson Klumpp) ja Uppsalan yliopiston (professorit Rogier Blokland ja Michael Dunn) kanssa. Kipot ja kielet – hankkeeseen palkattiin Miina Norvik koordinoimaan aineiston keruuta.

Aineisto koostuu kahdesta osasta, Jenan Max Planckin kanssa yhteistyössä kerättävästä ns. Grambank-piirrelistasta (195 piirrettä) sekä uudesta UraTyp-listasta,  eli 150 piirteestä, jotka erottelevat uralilaisia kieliä. Kumpikin aineisto kertoo, onko piirre X läsnä kielessä Y vai ei. UraTyp aineistossa on lisäksi esimerkit mukana.  Aineistot kerätään kielioppikirjoista ja kielioppijulkaisuista, mutta koska näitä ei lähellekään kaikista uralilaisista kielistä ole (!!), haastatellaan myös ao. kielen asiantuntijoita. Alla kuvassa Miina Norvik ja Eva Saar keräämässä murreaineistoa vepsänkielestä.

Norvikin (alla vasemmalla) lisäksi UraTyp-aineistoa on kerännyt kielioppikirjoista ja julkaistun tiedon puutteessa kielentutkijoita haastattelemalla Minerva Piha (Turun yliopisto) ja Eva Saar (Tarton yliopisto). Grambank-aineistoa on kerännyt samoin menetelmin Richard Kowaleck (Tukholman yliopisto).

 

3. Uralilaisten kielten levinneisyysalueista ei ollut paikkatietomenetelmin tuotettuja kartta-aineistoja, joten BEDLAN-työryhmän Timo Rantanen (maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto) alkoi tehdä uralilaisten kielten puhuma-alueista kartastoa. Työ tehtiin yhteistyössä professori Jussi Ylikosken (Oulun yliopisto) kanssa. The Oxford Guide to the Uralic Languages -kirjan kirjoittajakaarti, eli eturivin uralistit, ovat päivittäneet kartat vastaamaan nykykäsitystä sekä historiallisista että nykyisistä puhuma-alueista. Hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Koneen säätiön (BEDLAN-työryhmän rahoitus) lisäksi myös Suomalais-ugrilainen seura sekä Tromssan yliopisto (UiT The Arctic University of Norway).

Samaan aikaan UraHoli-työryhmässä koostettiin muitakin karttoja alueesta. UraHoli on monitieteinen työryhmä, joka laatii katsausartikkelia luoteisen Euraasian kielellisestä, kulttuurisesta, geneettisestä ja ympäristöllisestä historiasta. Karttakäyttöliittymä tulee sisältämään myös muita aineistoja kuin kielialueiden kuvaukset.

Uralilaisten kielten maantieteellinen levinneisyys 1900-luvun alussa. Alkuperäiset lähteet: https://www.bedlan.net/uralic/.

Mesoliittiset kulttuurit ja keskeisimmät liittiset perinteet. Kartta: Dmitry Kuznetsov & Timo Rantanen. Alkuperäiset lähteet: Borodko 2011 (https://национальныйатлас.рф/cd4/territory.html)

Luoteisen Euraasian tämänhetkiset kasvillisuusvyöhykkeet, ohranviljelyn pohjoinen raja ja mannerjään kattama alue 19, 000 ja 13, 000 eaa. Kartta: Timo Rantanen. Alkuperäiset lähteet: Afonin et al. (2008); Ehlers et al. (2011), Hughes et al. (2015), Binney et al. (2017).

References

Borodko, A.V. (toim.) 2011. National Atlas of Russia vol 4 p 24 <https://национальныйатлас.рф/cd4/territory.html>

Binney, H., Edwards, M., Macias-Fauria, M., Lozhkin, A., Anderson, P., Kaplan, J. O., et al. (2017). Vegetation of Eurasia from the last glacial maximum to present: Key biogeographic patterns. Quaternary Science Reviews 157: 80–97.

Afonin, A.N.; S.L. Greene; N.I. Dzyubenko, A.N. Frolov (eds.). 2008. Interactive Agricultural Ecological Atlas of Russia and Neighboring Countries. Economic Plants and their Diseases, Pests and Weeds[Online]. Available at: http://www.agroatlas.ru. (northern limit of barley cultivation in Russia)

Hughes, A.L.C., Gyllencreutz, R., Lohne, Ø.S., Mangerud, J., Svendsen, J.I. 2015. The last Eurasian Ice Sheets – a chronological database and time-slice reconstruction, DATED-1. Boreas. (ice sheet in 13 000 BP)

Ehlers, J., Gibbard, P.L. & Hughes P.D. (ed.) 2011. Quaternary Glaciations. Extent and Chronology. <https://booksite.elsevier.com/9780444534477/digital_maps.php > (ice sheet, last glacial maximum, 19 000 BP)

Lavento, M. 2001. Textile ceramics in Finland and on the Karelian Isthmus. Nine variations and fugue on a theme of C. F. Meinander, Finnish Antiquarian Society, Helsinki.