Opettaja opettaa luokassa.

Abstraktit ja teemaryhmät

Abstraktit

Abstraktien lähettäminen

Teemaryhmät

Ainedidaktiikka oppimista tukemassa

Teemaryhmässä tarkastellaan oppijoiden ja oppimisen moninaisuutta sekä näiden vaikutusta aineen ja sisältöalueiden opettamiseen ja ainedidaktiikkaan. Opettaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa opettajilta oman opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämistä. Teemaryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa käsitellään perusopetuksen eri oppiaineiden ja varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen sisältöalueiden didaktiikkaa ja oppimisen tukemista, esimerkiksi eriyttämisen näkökulmasta. 

Puheenjohtajat: Marita Neitola, Mikko Huhtala

Ainedidaktiikka pandemian jälkeisessä ajassa

Jättikö pandemia jälkensä ainedidaktiikkaan? Palaammeko enää entiseen, vai jäävätkö jotkin pandemian aikana kehitetyt etäopetusratkaisut käyttöön? Teemaryhmässä luodataan pandemian aiheuttamia muutoksia ainedidaktiikan näkökulmasta; mikä on muuttumassa, mikä pysyy ennallaan. Esitykset voivat käsitellä teemaa oppimisympäristöjen, uusien välineiden, opetusmateriaalien ja kanavien sekä pedagogisten ratkaisujen näkökulmista. Entä opimmeko pandemian aikana jotakin sellaista, minkä pitäisi huomioida opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksissa? Teemaryhmän esityksissä voidaan pohdiskella myös sitä, millainen rooli ja sisältö ainedidaktiikalla on tulevaisuudessa. 

Puheenjohtaja: Lauri Kemppinen

Aineet ja aineiden opettaminen koulutussiirtymissä

Lapsi ja nuori kohtaa opintopolkunsa varrella monta eri opettajaa, jotka ovat valmistuneet erilaisista opettajankoulutusohjelmista (tai eivät ole välttämättä valmistuneet opettajiksi ollenkaan korkeakoulutason opettajien tapauksessa). Erään esimerkinomaisen (oppiaineen) opintopolun varrella tavataan varhaiskasvatuksen opettaja (esim. 2 – 6-vuotiaana), luokanopettaja (peruskoulun vuosiluokilla 1 – 6), aineenopettaja (peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 ja lukiossa) ja yliopistonopettaja (yliopistossa). Opettajan vaihtuminen eri koulutustaustaiseksi liittyy usein johonkin koulutukselliseen siirtymään esim. varhaiskasvatuksesta peruskouluun tai peruskoulun vuosiluokilta 1 – 6 vuosiluokille 7 – 9. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmat ja erilaiset opettajankoulutusohjelmat tarjoavat erilaiset mahdollisuudet ja valmiudet aineenopetukseen. Samalla esiin nousee kysymys opintopolun eri vaiheiden välisestä jatkumosta oppiaineiden näkökulmasta – onko sitä? Tähän teemaryhmään toivotaan esityksiä liittyen näihin eri opintopolun vaiheisiin, siirtymiin niiden välillä ja niihin liittyviin opettajankoulutusohjelmiin aineenopetuksen näkökulmasta.

Puheenjohtajat: Koen Veermans, Antti Lehtinen, Tomi Jaakkola 

Autenttiset oppimistehtävät ja oppimisympäristöt yläkoulussa ja toisella asteella

Autenttiset oppimistehtävät ja oppimisympäristöt yläkoulussa ja toisella asteella -teemaryhmään toivotetaan tervetulleeksi esityksiä, joissa tarkastellaan oppiaineiden, monialaisten kokonaisuuksien tai erilaisten teemasisältöjen opettamiseen ja oppimiseen liittyviä kokeiluja ja tutkimuksia erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella. Mikä merkitys autenttisella oppimistehtävällä ja/tai oppimisympäristöllä on tiedonaloihin perustuvien oppiaineiden sisällön struktuurin ja perusperiaatteiden ymmärtämisessä? Esitykset voivat liittyä oppiaineissa, arki- tai työelämässä toteutettaviin oppimistehtäviin, tutkivaan, kokeilevaan, keksivään, kokeelliseen, kokemukselliseen työskentelyyn tai projektimuotoiseen oppimiseen. Esityksen fokus voi kohdistua oppimistehtävän suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin tai autenttisiin oppimisympäristöihin sinänsä. Esityksissä toivotaan pohdittavan myös ainedidaktisen lähestymistavan luonnetta suhteessa yleisdidaktiikkaan. 

Puheenjohtajat: Eila Lindfors, Pekka Parkkinen 

Ämnesdidaktiska frågor och varierande lärmiljöer från småbarnspedagogik till gymnasieutbildning

Den här temagruppen är öppen för alla intresserade under AD2022 som vill presentera sin forskning på svenska. I frågor och kommentarer kan deltagarna fritt använda finska, engelska och naturligtvis svenska. Temagruppen erbjuder en seminarieform där man kan bekanta sig med ämnesdidaktiska frågor, begrepp och resultat också på svenska.  

Tämä teemaryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille, jotka haluavat esitellä tutkimustaan ruotsiksi. Kysymyksissä ja kommenteissa osallistujat voivat vapaasti käyttää suomea, englantia ja tietysti ruotsia. Teemaryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutustua laajasti ainedidaktisiin kysymyksiin, käsitteisiin ja tuloksiin ruotsiksi. 

PuheenjohtajatMårten Björkgren, Hannah Kaihovirta

Fysiikan ja kemian opetus 2020-luvulla

Fysiikkaa ja kemiaa opitaan ympäristössä, ympäristöstä ja ympäristössä selviämiseksi. Leikkien ja kokeillen, yksin ja yhdessä toisten kanssa, ihmetellen ja kysellen sekä havainnoista jaettuja merkityksiä rakentaen – niin me opimme ja ymmärrystä etsimme aikuisiksi tutkijoiksi asti. Toisaalta nykyajan digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat uudenlaisia tapoja opiskeluun ja formaalin opetuksen järjestämiseen, varsinkin näin pandemian aikana. Mitä fysiikan ja kemian didaktiikan tutkimus kertoo meille eri-ikäisistä oppijoista, opettajista ja opetuksesta erilaisissa oppimisympäristöissä? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita on lähitulevaisuudessa odotettavissa? Tähän teemaryhmään ovat tervetulleita kaikki fysiikan ja kemian opetusta ja oppimista koskevat teoreettiset ja empiiriset tutkimukset. Erityisesti teemaryhmään toivotaan esityksiä varhaiskasvatuksesta, toiselta asteelta, korkeakouluista sekä virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelta unohtamatta myöskään perusopetusta. 

Puheenjohtaja: Sari Yrjänäinen

Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus: ainedidaktiikka seuraa aikaansa

Historiallis-yhteiskunnallisen kasvatuksen avainsanoja ovat demokratia, yhteiskunta, kansalaisuus, politiikka, talous ja historia. Mitä sanottavaa ainedidaktiikalla on niistä tänään? Se selviää teemaryhmämme esityksissä, jotka voivat olla teoreettisia, metodologisia ja empiirisiä, aikalaisanalyysejä unohtamatta.

Puheenjohtaja: Jan Löfström, Miikka Korventausta

Katsomusaineiden didaktiikka ajassa

Teemaryhmään toivotaan monenlaisia näkökulmia ajassa elävään ainedidaktiikkaan. Mahdollisia kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Millaista oli katsomusaineiden didaktiikka ennen, mitä se on nyt ja tulevaisuudessa? Millaiset ovat katsomusaineiden didaktiikan ajankohtaiset kysymykset? Miten katsomusaineiden toimintaympäristö (koulu, säädökset ja laajempi yhteiskunta) on elänyt ajassa ja mitä se vaikuttaa katsomusaineisiin? Esitykset voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai metodisia ja ne voivat käsitellä myös katsomusten ja katsomusaineiden muuttuvaa ja keskustelun kohteena olevaa asemaa koulussa. 

PuheenjohtajatAnuleena Kimanen, Johanna Raevuori 

Kielikasvatus ajassa

Kielikasvatus ajassa -teemaryhmä kokoaa yhteen tuoretta ainedidaktista tutkimusta kielikasvatuksen, vieraiden kielten opetuksen ja monikielisyyden sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen aihepiireistä. Kutsumme mukaan kielikasvatukseen kytkeytyviä esityksiä menetelmällisesti erityyppisistä lähtökohdista. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi kielitietoiseen pedagogiikkaan, monilukutaidon tematiikkaan ja kielenoppimisen pedagogisiin käytänteisiin. Sekä teoreettiset että empiiriset kontribuutiot ovat ryhmään tervetulleita. Lisäksi mukaan kutsutaan tutkimusta ja käytäntöä yhdistäviä tutkimusasetelmia, esimerkiksi tutkimuksellisesti orientoituneita opetuskokeiluja kielikasvatuksen alalta (esim. action research -tutkimukset). Esitykset voi toteuttaa eri kielillä, ja ne voivat olla myös monikielisiä. 

Puheenjohtajat: Pilvi Heinonen, Anssi RoihaRiia Kivimäki 

Kirjallisuuskasvatus ajassa

Kirjallisuuskasvatus ajassa -teemaryhmän keskiössä ovat kirjallisuuden ja kirjallisuuspedagogiikan sekä lukemaan opettamisen, innostamisen ja lukijuuden ainedidaktiset tutkimukset. Tarjotun esitelmäaiheen ajankohtaisuus perustellaan abstraktissa. Kirjallisuuskasvatuksen ajankohtaisia teemoja voidaan lähestyä eri näkökulmista ja erilaisista lähtökohdista niin, että esitykset voivat liittyä niin monikielisiin ja eri-ikäisiin oppilasryhmiin, opettajan toimintaan kuin lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Teemaryhmään tarjottavien esitysten tulee kuulua kasvatustieteen ja ainedidaktiikan kenttään. Raportoitavat tutkimukset voivat edustaa erilaisia teoreettisia viitekehyksiä ja metodologioita. Myös ruotsin- ja englanninkieliset esitykset ovat tervetulleita! Teemaryhmässä toteutetaan rinnakkaiskielisyyden periaatetta. 

PuheenjohtajatJuli-Anna Aerila, Sara Routarinne

Käsityökasvatus ajassa

Käsityökasvatus ajassa -teemaryhmään toivotetaan tervetulleeksi ajankohtaisia ainedidaktisia tutkimuksia käsityöoppiaineen aihepiiristä. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi käsityön pedagogiseen ja didaktiseen tutkimukseen, kuten etäopetukseen, arviointiin tai ekososiaaliseen ajatteluun, käsityön oppimisympäristöihin tai käsityön tieteenalan ja opettajankoulutuksen tutkimukseen. Tervetulleita ovat erilaisia näkökulmia, lähestymistapoja ja metodologioita edustavat tutkimukset sekä tutkimusta ja käytäntöä yhdistävät tutkimusasetelmat, kuten tutkimukselliset opetuskokeilut. 

 Puheenjohtajat: Marja-Leena RönkköSatu Grönman 

Lasten matematiikkalaseista korkeakoulumatematiikan digitaalisiin oppimisympäristöihin

Matematiikkaa opitaan formaaleissa, non-formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä. Esimerkiksi, kun katsoo maailmaa matemaattisten silmälasien kautta, pienikin lapsi voi löytää arjessa lukemattomia mahdollisuuksia oppia matematiikkaa. Toisaalta nykyajan digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat uudenlaisia tapoja matemaattisen tiedon opiskeluun ja formaalin opetuksen järjestämiseen, varsinkin näin pandemian aikana. Mitä matematiikan didaktiikan tutkimus kertoo meille eri-ikäisistä oppijoista ja heidän opetuksestaan erilaisissa oppimisympäristöissä? Tähän teemaryhmään ovat tervetulleita kaikki matematiikan opetusta ja oppimista koskevat teoreettiset ja empiiriset tutkimukset. Erityisesti teemaryhmään toivotaan esityksiä varhaiskasvatuksesta, toiselta asteelta, korkeakouluista sekä virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelta. 

Puheenjohtaja: Tomi Kärki 

Liikuntakasvatus nyt ja tulevaisuudessa

Teemaryhmässä toivotaan käsiteltävän liikunnan ja liikkumisen ajankohtaisia tai tulevaisuuteen peilaavia kysymyksiä ja trendejä. Näitä voivat olla esimerkiksi korona-ajan anti ja haasteet liikuntakasvatukselle, teknologian mahdollisuudet ja uhat liikuntakasvatuksen kehittämiselle sekä ajankohtaiset opetussuunnitelmiin tai liikunnan pedagogiikkaan liittyvät teemat. 

Puheenjohtajat: Pasi Koski, Emilia Ward 

Opettaja ja oppiaineet koulun hyvinvointia kehittämässä

Ryhmään toivotaan esityksiä ja keskustelua moninaisten oppimisyhteisöjen ja niiden toimintakulttuurien kehittämisestä. Keskustelun pohjaksi tervetulleita ovat esitykset, jotka koskevat käytännön toimintaa, työtapoja, innovaatioita ja kokeiluja sekä niitä koskevaa tutkimusta. Teemoja voisivat olla vaikkapa:  
-       Oppiaineiden sisäiset kokeilut ja innovaatiot 
-       Integroidut ainedidaktiset innovaatiot 
-       Hyvinvointia tukevat kokeilut ja innovaatiot 
-       Muuttuvat oppimisyhteisöt ja oppimisympäristöt 
-       Lähi-, etä- ja hybridiopetus sekä opetusteknologiset kokeilut ja innovaatiot   
-       Kollegiaalinen yhteistyö ja verkostoituminen 
-       Koulun toimintakulttuurin kehittäminen  
-       Hyvinvoiva, turvallinen ja toimiva koulu  
-       Osallisuus ja vaikuttaminen 

Puheenjohtajat: Kristiina Huhtanen, Serja Turunen 

Taide- ja taitoaineet varhaiskasvatuksessa

Ryhmään toivotaan esityksiä ja keskustelua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen taide- ja taitoaineiden didaktiikkaan ja näiden asemaan liittyen. Esitykset voivat perustua niin tehtyyn tai tekeillä olevaan tutkimukseen kuin käytännönläheiseen taide- ja taitoaineiden toteuttamiseen osana varhaiskasvatuksen toiminnallista sisältöä. Näkökulmia aiheeseen voivat olla esimerkiksi: 

-Oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen ja sisällöllinen integraatio
-Projektityyppinen työskentely pienten lasten kanssa
-Erilaiset oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen taide- ja taitokasvatuksessa
-Taide- ja taitokasvatuksen toteuttamisen ilot ja haasteet varhaiskasvatuksessa
-Ilmaisun ilo ja merkitys lapselle 

Puheenjohtajat: Virpi Yliverronen, Leena Kiviranta 

Taito- ja taideaineet kulttuurin, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittäjinä

Teemaryhmään ovat tervetulleita ajankohtaiset ainedidaktiset tutkimukset taito- ja taideaineista kulttuurin, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittäjinä. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi taito- ja taidekasvatuksen merkitykseen osallisuuden, hyvinvoinnin tai oppimisen edistämisen näkökulmasta. Tervetulleita ovat teoreettiset, metodologiset ja empiiriset tutkimukset sekä käytännön pedagogiikan kehittämiseen tähtäävät tutkimukselliset opetuskokeilut. 

 Puheenjohtaja: Päivi Granö

Ympäristöaineet ja kestävä kehitys

Yksi tulevaisuuden tavoitteista on kestävä yhteiskunta, joka voidaan saavuttaa kestävän kehityksen toimintojen avulla. Kestävän kehityksen käsite nojaa ennen kaikkea ekologisen kestävyyden varaan, jonka varaan rakentuvat muiden kestävyyden osa-alueiden, kuten sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden, huomioiminen. Tässä ympäristöaineet ja kestävä kehitys sessiossa keskitytään ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen, joilla on keskeinen rooli tulevaisuuden päättäjien kestävyysosaamisen tukemisessa. Myös luonto- ja ympäristösuhteisiin liittyvät kysymykset ovat keskiössä ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. 

Puheenjohtajat: Eija Yli-Panula, Ilona Södervik