Tietopaketit

BlueCleanDigi-hankkeen keskeiset toimenpiteet yritysryhmittäin

Työpajojen ja kartoitusten tulokset on koottu Tietopaketit-sivulle.

Keväällä 2023 toteutettiin BlueCleanDigi -hankkeen puitteissa kartoitus Satakunnan julkisten kalasatamien kehitysnäkymistä.

Laaja raportti: BlueCleanDigi_Kalasatamakartoitus_31.8.2023

Keskeiset tulokset rakenteesta ja ja toiminnallisuudesta: Kalasatamakartoitus_keskeiset_tulokset_31.5.2023

Kalasatamia kehitettävä elinkeinokalatalouden tukena

Suomen kalasatamien ja purkupaikkojen kehittämiseen liittyvä kansallisen tason katsauksia ja kehittämissuunnitelmia on tehty ajoittain jo vuosikymmenten ajan. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) edellisen ohjelmakauden 2014-2020 rahoituksella on tehty yksittäisiä kalasatamia koskevia kehittämissuunnitelmia. Lisäksi vuosina 2017-2018 on kartoitettu yksityisten ja julkisten kalasatamien verkostoa EMKR:n toimien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kartoitukset ja kehittämissuunnitelmat on tehty ennen pandemiaa ja sotaa, jotka ovat vaikuttaneet elinkeinokalatalouden toimintaympäristöön ja tulevaisuuden näkymiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen siten, että ne kykenevät tukemaan kaupallista kalastusta muuttuvissa olosuhteissa, on merkityksellistä Selkämerellä ja Satakunnassa, joka yhdessä Varsinais-Suomen kanssa tuottaa valtaosan Suomen kaupallisen kalastuksen saaliista.

Kartoituksella pyrittiin tukemaan kalasatamien oman profiilin terävöittämistä, vahvuuksien kehittämistä ja siten erottumista muista satamista (vetovoima- ja kilpailukykytekijät). Kartoitus tehtiin yleisellä strategisella tasolla eli esimerkiksi  investointisuunnitelmia tai -laskelmia ei tehty.

Kaupallinen kalastus jatkuvassa muutoksessa

Kalasatamille on tehty ennen korona-aikaa  kehittämissuunnitelmia ja niihin on investoitu. Kartoituksessa pyrittiin huomioimaan viime aikojen nopeat muutokset kalastuksen toimintaympäristössä mm. koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja hiilineutraalius-/ympäristösääntelyn seurauksena sekä niiden vaikutus kalasatamien toimintaan tulevaisuudessa.

Kaupallisen kalastuksen toimintaympäristö on ollut muutoksessa jo pitkään ja muutos jatkuu monien muutosajurien vaikutuksesta. Esimerkiksi saalislajien määrä ja jakauma ovat jatkuvassa muutoksessa ilmastonmuutoksen ja haittaeläinten aiheuttaman paineen vuoksi. Samanaikaisesti kilpailu merialueiden käytöstä lisääntyy, mm. vapaa-ajan käyttöpaineet rannikkovesissä nostavat konfliktiherkkyyttä rannikkokalastuksen kanssa. Myös merituulivoiman ja kalastuksen tarpeet on sovitettava yhteen osana merialuesuunnittelua. Pidemmällä tähtäimellä vihreä siirtymä ja digitalisaatio muuttavat sekä rannikko- että avomerikalastuksen toimintatapoja ja kalustoa.

Kotimaisen kalan kysynnän nousulle on hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessa, koska kala on terveellinen elintarvike, joka ei vaadi tuotantopanoksia, joka poistaa ravinteita merestä, jonka hiilijalanjälki on pienempi kuin perinteisen lihantuotannon ja joka on aitoa lähiruokaa. Elintarvikeomavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on nousussa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan muutettua geopoliittista tilannetta.

Anne Erkkilä-Välimäki

Järjestimme BlueCleanDigi-hankkeen aiemman työn jatkoksi demonstraatiotyöpajan Porin Reposaaressa, josta käsin testasimme asiantuntijoiden kanssa merituulipuiston mahdollisuutta toimia myös matkailukohteena. Lähdimme veneellä katselemaan Hyötytuulen merituulivoimaloita lähietäisyydeltä ja jälkeenpäin keskustelimme asiasta.

Mukaan oli saatu 12 eri alojen asiantuntijaa. Osallistujamäärää rajoitti veneen koko. Retken jälkeen osallistujille lähetettiin palautekysely. Tämä teksti perustuu sekä palautekyselyyn että retken jälkeiseen keskusteluun.

Retki oli osallistujien mukaan yleisesti ottaen onnistunut ja herätti mielenkiintoisia ajatuksia. Palautteesta tuli selväksi, että olisi toivottu enemmän opastusta ja tietoa sekä hankkeesta, merituulivoimasta että energiamurroksesta yleensä. Tämä olisi varsinaisten matkailijoiden retkellä järjestettävissä joko ennen retkeä järjestettävällä infolla, retken aikana kuulokkeiden kautta tai jollakin muulla tavalla. Myös tuulivoimaopastuskeskus voisi olla luonnollinen osa retkeä. Tässä asiantuntijoille järjestävässä työpajassa panostettiin retken jälkeiseen keskusteluun ja muuhun palautteeseen.

Lisäksi sääriippuvuus on ongelma, tuuli aavalla merialueella on usein liian voimakas mukavalle veneretkelle. Tuli ehdotus, että olisi korvaavaa ohjelmaa Reposaaressa veneretken sijasta, esimerkiksi opastuskeskuksessa järjestettävä virtuaalinen 3D-opastus ja retki. Myös lintututka voisi olla pienemmän retken aihe. Samalla voisi esitellä enemmän lintututkan toimintaa ja kertoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Lisäksi Reposaaressa on muutakin nähtävää. Ehdotettiin myös, että ruokailut hoidettaisiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Demonstraatiota vastaava retki voidaan tehdä kiinnostavaksi ihmisille, vaikka toisaalta se on sekä sääriippuvainen että sangen kallis. Tämä rajoittaa sekä osallistujia että järjestävän yrityksen kannattavaa toimintaa. Keskustelussa tuli esiin, että tuulivoimaloiden katselun voisi yhdistää muuhun veneretkeilyyn yhtenä osana. Satakunnan Ammattikorkeakoulu pohtii tämäntyyppistä konseptia.

Lisäksi kysyttiin, kuinka tuotteen kehittely jatkuu. Demonstraatioretkellä mukana oli sekä Turun Kauppakorkeakoulun Porin yksikön että Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailututkijoita, joilla on mahdollisuus jatkaa kehitystyötä. Konseptin kehittämistä ei jatketa hankkeen jälkeen Brahea-keskuksessa, koska sen toiminta lakkautetaan vuoden 2023 aikana.

Sari Repka ja Minna Alhosalo

Työpaja pidettiin Yyterin Virkistyshotellissa 6.5.2023 klo 9.00-13.00. Ensin Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta piti kattavan esityksen satamien roolista ja samalla asiasta keskusteltiin. Tärkeimpiä asioita tällä hetkellä satamien kannalta ovat maasähkö, metanoli ja muut sähköpolttoaineet.

Satamille tulee yhä enenevissä määrin kyselyitä asiakkailta mahdollisuudesta bunkrata uusia polttoaineita kuten ammoniakkia ja metanolia. Kyselyitä tulee varsinkin konttialuksilta. Asiaan ei voi vastata oikein mitään, koska viranomaisohjeistusta ei ole. Yksittäinen satama ei voi aloittaa asian edistämistä vaan tarvitaan kattava viranomaisohjeistus kuten LNG:llekin. Todennäköisesti bunkraus tulee tapahtumaan kumipyöriltä, lisäksi bunkraukselle on tarvetta usein, koska uudet polttoaineet vievät melko paljon tilaa laivassa. Olisi tärkeä aloittaa tämä prosessi Suomessa, koska jotkin isot varustamot kuten Maersk ovat jo päättäneet siirtyä metanoliin.

Toinen konkreettinen esille noussut asia liittyy satama-alueen omaan sähköntuotantoon erityisesti aurinkopaneeleilla. Satamissa on paneeleilla soveltuvaa kattotilaa, mutta sähkön siirtämiseen satama-alueella on tällä hetkellä kaksi mahdollisuutta, joista molemmat ovat todella kalliita. Satama voi asentaa omat sähkökaapelit tai ostaa siirron energiayhtiöltä. Tähän olisi tarpeen saada jokin parempi ratkaisu. Ulosmyydyn sähkön verokohtelu hiertää myös. Satama ostaa alvillista sähköä ja myy alvitonta laivoille.

Suomi on kuitenkin pitkällä vihreässä ajattelussa ja sitä pitäisi nyt tukea ja saada konkretiaa. Ongelmana on myös se että ministeriöt vastaavat eri osista liittyen energiaan, eli LVM meriliikenteestä ja TEM taas maapuolella. TEMin harteilla on esim. erilaiset energiavarastot ja energian kuljettaminen. Tämä hankaloittaa kokonaisnäkemyksen hahmottamista.

Sari Repka

BlueCleanDigi-hanke yhteistyössä Lännen Kalaleaderin kanssa järjesti 24.3.2023 Selkämeren Kalapaja II – työpajan Porin yliopistokeskuksessa. Tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaisia kalastajien yritystoimintaan vaikuttavia aiheita Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKVR) tukirahoituksesta, kalastuksen valvonnasta ja digitalisaatioratkaisujen kehityksestä kalastuksen tueksi.

Tilaisuuden lopuksi ryhmätyönä visioitiin, miten kalastus muuttuu tulevaisuudessa Selkämerellä ja miten Satakunnan kalasatamia tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat entistä paremmin elinkeinokalataloutta tulevaisuudessa.

Ryhmätyössä käsiteltiin kysymyksiä nykytilanteeseen pohjautuen, mutta myös visioiden vapaasti erilaisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Tavoitevuodeksi asetettiin 2040, johon mennessä muutoksia tapahtuu, mutta joka ei ole liian kaukana tulevaisuudessa esimerkiksi infrastruktuurin tai aluskannan uudistamisen näkökulmasta.

Oheisena on kooste ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyön toteutuksesta ja koosteen tuottamisesta vastasivat erityisasiantuntija Anne Erkkilä-Välimäki (Turun yliopisto, TSE), aktivaattori Mika Halttu (Lännen Kala-leader) ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto (TTS Työtehoseura).

Miten kalastus muuttuu Selkämerellä?

Kalastus sopeutuu muutoksiin

Pahimpana uhkakuvana nostettiin esiin, että ammattikalastusta ei enää ole, koska ei ole kalaa kalastettavaksi kalakannan huvettua. Hupenemiseen voivat myötävaikuttaa mm. haittaeläimet, merialueiden siirtyminen laajasti tuulivoiman käyttöön ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Silakan tulevaisuus on epäselvä: pyynti riippuu siitä, miten se reagoi ilmastonmuutokseen ja veden suolapitoisuuden alenemiseen Selkämerellä.

Suurin osa esitetyistä tulevaisuudenkuvista kuitenkin heijasti kaupallisen kalastuksen kykyä sopeutua ja muuttua toimintaympäristön muutosten myötä. Jatkuva muutos on ollut kalastajien arkipäivää jo pitkään.

Kalastuksen arvostus lisääntyy

Kalastus elinkeinona voi hyvin, kun ammattikalastajille annetaan oikeudet kalastamiseen ja (myös nuorille alalle tuleville) pääsy kalastusalueisiin. Ennakoitiin, että tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta jatkossa nuoria ja naisia tulee alalle.

Kotimaisen kalan käyttöä ja arvostusta suosiva kuluttajakäyttäytyminen lisääntyy, kun siihen suuntaan tietoisesti ohjataan. Tulevaisuudessa ympäristöhaitat on huomioitu ja kalan käytön ympäristöhyödyt ovat kansalaisten tiedossa.

Kalastus on osa elinkeinojen välistä päästökauppaa. Visioitiin, että kalaa voidaan viedä esimerkiksi kehitysapuna rahan sijaan, jolloin kalan kysyntä kasvaa, minkä seurauksena kalan hinta on tavalliselle kuluttajalle kohtuullinen.

Kalastetaan uusia saaliita ja uusia pyydyksiä otetaan käyttöön

Kalastettavat lajit muuttuvat. Tulevaisuudessa kaikki kalalajit ovat kalastuksen kohteena ja kaikki saalis käy kaupaksi. Esimerkiksi kolmipiikki voi olla tulevaisuudessa mahdollinen saalislaji (siitä kehitetään uusia jalosteita).

Rannikkokalastuksessa uusia pyydyksiä ovat mm. erilaiset nuottapyydykset. Rysäkalastus säilyy ja kasvaa, koska sille on paljon potentiaalia (mm. kuoreet, särjet saaliina). Myös tuet ohjaavat rysäpyyntiin ja toimivat karkottimet vähentävät hyljeongelmaa. Kaupallinen verkkokalastus loppuu.

Tulevaisuudessa tekoäly tulee yhä enemmän kalastuksen avuksi. Esimerkiksi drooneja ja satelliittikuvia hyödynnetään pyydysten tarkistuksen apuna. Teknologinen muutos edellyttää digitaalista osaamista, mikä jatkossa korostuu ammattitaitovaatimuksena.

Aluskanta uudistuu ja automatisoituu

Jokaisessa ryhmässä tuotiin esiin alusten sähköistyminen ja automatisaatio. Alusten automatisaatio ja koneistaminen etenee aluskannan vaihtumisen myötä. Kalastaminen muuttuu konetyöpainotteiseksi työskentelyksi.

Sähköistymiseen on useita mahdollisia tapoja: mm. hybridijärjestelmät, vety tai siitä tuotettavat polttoaineet (mm. ammoniakki). Myös tuet ohjaavat aluskannan sähköistymistä. Tuulipuistojen kanssa löydetään synergioita mm. sähkön tai siitä tehtyjen polttoaineiden käytössä kalastusalusten energianlähteenä.

Tulevaisuudessa erityisesti troolauksessa vanha aluskanta on uusittu. On elintarviketroolareita ja rehutroolaus väistyy. Avomerituulivoima-alueilla käytetään tuulipuistossa toimimiseen soveltuvia troolareita. Tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön myös itsevetäviä trooleja, joissa on oma sähkömoottori.

Kalastus keskittyy isommille toimijoille/yhteisöille

Kalastuksen ennakoitiin keskittyvän yhä enemmän isoille yrityksille ja kalastustoiminnan keskittyvän niille alueille, missä nämä yritykset sijaitsevat. Jopa koko kalan arvoketju voi siirtyä kauppaketjuille.

Jos tulevaisuudessa isot yritykset ovat vallanneet markkinan ja maataloudesta tyypilliset tuotantoratkaisut on otettu käyttöön, yksittäiset kalastajat eivät pysty enää toimimaan. Toisaalta yhteistyö yritysten kesken ja osuuskuntatoiminta ovat myös tulevaisuutta.

Erityisesti avomerikalastuksen kiintiöiden nähtiin keskittyvän isoille toimijoille (silakka, lohi). Tämä estää uusien kalastajien pääsyä avomerikalastukseen: kiintiöitä ei ole tai ne ovat kalliita.

Miten kalastuksen muutos vaikuttaa kalasatamiin?

Kalasatamat kehittyvät ammattikalastuksen muutoksia heijastaen

Uhkakuvana on ammattikalastuksen merkittävä väheneminen tai loppuminen, koska silloin ei kalasatamiakaan enää tarvittaisi. Tai mikäli kalastus keskittyisi voimakkaasti isoille yrityksille, myös julkiset kalasatamat olisi tulevaisuudessa myyty yrityksille.

Kalasatamat kehittyvät kalastuksen kehityksen mukana. Kalastuksen volyymin ja lisäarvon on kasvettava, jotta kalasatamien toiminta voi kasvaa. Lisäarvoa tuottavat erityisesti jalostetut elintarvikkeet, joiden tuotannossa pelagisen saaliin merkitys kasvaa.

Tulevaisuudessa julkinen kalasatama on kalastustoiminnan julkinen hubi

Ryhmissä nähtiin julkisten kalasatamien roolin ja merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kalasatamat ovat julkisessa omistuksessa ja toiminta on kollektiivisesti ohjattua, myös kalastajia kuullaan (esim. kuntien yhteinen liikelaitos hallinnoi ja kehittää kalasatamia).

Julkiset kalasatamat toimivat yksityisten satamien rinnalla. Isot keskuskalasatamat täydentävät niitä palveluita (mm. lakisääteiset palvelut), joihin pienten satamien, purkupaikkojen tai yksityisten satamien resurssit eivät riitä tai joita niiden ei ole taloudellisesti kannattavaa toimittaa. Kysyttiin, pystyykö sama kalasatama palvelemaan jatkossa sekä rannikko- ja avomerikalastusta vai pitääkö näiden eriytyä.

Kalasatamatoimintaa säädellään tulevaisuudessa valtakunnallisesti (yhteiset pelisäännöt paikallisille satamille). Yleiset ja yhteiset pelisäännöt kalasatamille parantavat kalasatamaien tasapuolista kohtelua valvonnan ja hallinnon asioissa. Se e vähentää yksittäisen yrittäjän työtä, kun tarve omaan sopimiseen vähenee. Edelleen kuitenkin paikallisen erikoistumisen takia tehdään rinnalla myös paikallista sopimista.

Nuoret pääsevät kalasataman kautta mukaan kalastukseen pienellä kynnyksellä. Kalasatamassa on monipuolista kurssitarjontaa. Kalasatamat ovat tärkeä oppimisympäristö, joiden avulla tuetaan ja täydennetään kaupallisen kalastuksen ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Kalasatamat mahdollistavat kouluttamisen ja kouluttautumisen sekä tarjoavat kurssitoimintaan tiloja.

Kalasatamien toiminnan ja tuotteiden korkea laatu tärkeää

Kalasataman toiminnan korkea laatu nähtiin tärkeänä. Laadun säilyminen on tärkeää myös kalan imagon kannalta (korkealaatuinen elintarvike). Tulevaisuudessa laatu näkyy ulospäin, satama-alue ei ole ”kaatopaikka” kuten takavuosina. Kalasatamasta tulee normaali teollinen työpaikka (mm. kunnolliset sosiaalitilat).

Kala jalostetaan korkeamman arvon tuotteiksi kalasatamissa. Lajittelun merkitys korostuu jalostettujen elintarvikkeiden tuottamisessa. Satamissa toimivat isot yritykset (voivat olla myös kuntien omistamia liikelaitoksia) ovat erikoistuneet tiettyjen saaliiden jatkokäsittelyyn, jonka seurauksena kalaa kuljetetaan satamasta toiseen (esimerkiksi siirretään kalat sinne missä esimerkiksi lajittelu toimii tai on vaihtoehtoisia lajitteluratkaisuja).

Kalasatamien toiminta monipuolistuu ja automatisoituu

Kalastamien toiminta monipuolistuu ja käyttöaste lisääntyy merkittävästi, jopa 24/7-tasolle. Kalasataman välineiden pitää olla muokattavissa eri sesonkien kalastuksen mukaan: käytössä on modulaarisia, skaalautuvia ja siirrettäviä ratkaisuja (esimerkiksi kontit).

Kuten kalastuksessakin, myös kalasatamissa toiminta automatisoituu ja työ muuttuu yhä enemmän kone-työpainotteiseksi. Käytössä ovat automaattiset punnitusjärjestelmät. Lajitteluun liittyy etävalvonta eli konenäön hyödyntäminen ja poikkeamien ilmoittaminen sen avulla. Visioitiin myös, että alusten automaation lisääntyessä ja erityisesti miehittämättömien alusten osalta niiden operointi voisi tapahtua kalasatamasta käsin.

Kalasatamilla saattaa olla toiminnallisia yhteistyömahdollisuuksia tuulipuistojen kanssa: synergiaa voi löytyä satamien sähköistämisen vahvistamiseen. Tuulipuisto voisi olla sataman satelliitti tai toisaalta osa kalasataman toiminnoista voisi sijaita merellä.

Anne Erkkilä-Välmäki

BlueCleanDigi- hanke järjesti yhteistyössä Lännen Kalaleaderin kanssa kaksi kaupallisen kalastuksen teemoihin keskittynyttä työpajaa.

Selkämeren Kalapaja – Ammattikalastuksen kehittäminen pidettiin 1.12.2022 Raumalla.  Työpajassa keskusteltiin kalastuksen yritystoiminnan kehittämisestä, mm. uusista toimintamalleista ja kehittämisen rahoituksesta sekä oman liiketoiminnan arvioinnista. Tavoitteena oli antaa kalastajille ideoita oman toiminnan kehittämiseen.

Lopuksi keskusteltiin kaupallisen kalastuksen kehittämisen rahoituksesta ja kalastajan uusista tomintamalleista. Keskustelun pohjalta syntyi seuraava taulu:

Anne Erkkilä-Välimäki

Raportti Eurajoen MariPark -tarkastelun pääkohdista: Eurajoen MariPark –  Tiivistelmä alustavan tarkastelun tuloksista

MariPark-konseptin eli merten monikäyttöalueiden kehittäminen osana EU:n merialuesuunnittelua

Merellisten käyttöpaineiden kasvun myötä merelliset monikäyttöalueet ovat nousseet Euroopassa merialuesuunnittelussa vahvasti esiin. Merialueen monikäyttö (MariPark-konsepti) tarkoittaa, että kaksi tai useampi käyttäjä toimii samalla merialueella rinnakkain tai yhteistyössä ja hyödyntää meren resursseja luonnon huomioivalla tavalla.

Tavoitteena on merellisen ruuan- ja energiantuotannon tehostaminen. MariParkien suunnittelun ajurina on tarve parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä Suomessa että EU:ssa. Resursseja ovat meritila ja -maisema, meren luonnonvarat, merellä oleva infrastruktuuri sekä mereen liittyvät tuotteet tai palvelut, jotka ovat arvokkaita ja hyödyllisiä yhden tai useamman käyttäjän näkökulmasta. Luonnon huomioivassa suunnittelussa alueen meriympäristön tila ja meriluonto pysyy samana tai paranee.

MariPark-konseptia valmistellaan Suomen oloihin merialuesuunnittelun toisella kierroksella

Suomessa merialuesuunnittelun MariPark-pohdintojen käynnistäjänä on ollut kansainvälinen Itämeren ja Pohjanmeren merialuesuunnittelun viranomaiset ja muut asiantuntijat yhteen kokoava eMSP NBSR: Emerging ecosystem-based Maritime Spatial Planning topics in North and Baltic Sea Regions-hanke, jota toteutetaan 9/2021 – 2/2024.

MariPark-konseptin toteutusmahdollisuuksia Suomen merialuesuunnittelussa on tarkasteltava erikseen, koska muille merialueille suunnitellut toimintakonseptit eivät sovellu suoraan Suomen oloihin. Esimerkiksi luonnonolot (erityisesti talviolosuhteet ja Itämeren ravinnekuorma) ja siten yrittäjien toimintaympäristö, hallinnon toimintatavat (mm. luvituskäytännöt) sekä merellisten toimialojen sektoriohjaus määrittävät pitkälti Suomen merialueilla tapahtuvan toiminnan reunaehdot.

MariPark-konseptin tarkastelu Suomessa aloitettiin loppukesällä 2022 painottaen ensin merellistä ruuantuotantoa. Merellinen ruuantuotanto –työpajassa. Merellinen kestävä ruoantuotanto on yksi Euroopan vihreän kehityksen tavoitteista ja toimialan merkitys ja kehittäminen on korostunut entisestään huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksen noustua koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä.

Syksyllä 2022 Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen suostumuksella valittiin Eurajoki alustavan MariPark-tarkastelun kohteeksi. Työskentelyn pohjaksi kerättiin alueella toimivien, potentiaalisia toimialoja edustavien yritysten sekä uuden teknologian yritysten näkemyksiä MariPark-ideasta. Tarkastelu toteutettiin osana BlueCleanDigi-hanketta marras-joulukuussa 2022.  Tarkasteluun sisällytettiin myös merituulivoiman osalta Maripark-konseptiin liittyviä huomioita eMSP NBSR -hankkeen työpajasta Merialuesuunnittelu ja merellinen energiantuotanto.

MariPark-konseptin valmistelu jatkuu Suomen merialuesuunnittelun koordinaation johdolla toisen suunnittelukierroksen aikana.

Anne Erkkilä-Välimäki  ja Mari Pohja-Mykrä, merialuesuunnittelun koordinaatio / Varsinais-Suomen liitto

Merellistä ruuantuotantoa eli kalastusta, kalankasvatusta ja vesiviljelyä käsiteltiin Suomen merialuesuunnittelun toisen kierroksen ensimmäisessä teematapaamisessa Turussa 23.8.2022. Alla lyhyesti työpajan päätuloksia.

Lue työpajan yhteenvetoraportti ja tutustu esityksiin ja työpajan videoon osoitteessa https://www.merialuesuunnittelu.fi/2022/09/16/merellinen-ruoantuotanto-ja-merialuesuunnittelu/

Merialuesuunnittelussa pyritään edistämään merellistä ruuantuotantoa. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa halutaan kaksinkertaistaa kalan kulutus vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää monikertaista lisäystä sekä kalastettavan saaliin määriin että kalanviljelyn tuotantoon. Samalla meriympäristön tilaa pyritään parantamaan.

Merellinen ruoantuotanto voi olla osa meriympäristön hyvän tilan ratkaisua. Esimerkiksi särkikalojen kalastaminen poistaa merestä ravinteita ja on osa pitkää arvoketjua. Kalankasvatuksen kasvutavoitteet edellyttävät päästöperusteisen luvituksen kehittämistä merialueilla ja ravinnekompensaatioiden huomioimista. Merilevän kasvatus voi tarjota mahdollisuuksia kompensoida kalankasvatuksen ravinnepäästöjä.

Kalastuksen ja kalankasvatuksen toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kalastus ja kalankasvatus ovat omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta varsin resilienttejä ruuantuotantotapoja, koska kalankasvatuslaitokset ja kalasatamat sijaitsevat hajallaan pitkin rannikkoa, tuottavat paikallisesti ruokaa eivätkä esimerkiksi sähkökatkot kaada niiden koko tuotantoa.

Hallinnon joustamattomuus hidastaa kalatalouden kehittämistä. Suomessa keskeinen kalastuksen ja kalankasvatuksen ongelma merialueilla on luvituskäytäntöjen kankeus ja ympäristövaikutusten arvioinnin joustamattomuus. Tämä vaikeutta innovaatioiden testaamista ja käyttöönottoa ja siten estää mahdollisuuksia kehittää kestävää ja kannattavaa kalastusta ja kalankasvatusta. Lainsäädännön muutoksilla ja luvituskäytäntöjä sujuvoittamalla voidaan parantaa kalastuksen ja kalankasvatuksen toimintamahdollisuuksia ja kannattavuutta yritystoimintana. Kansallisen kalankasvatuksen sijainninohjauksen kehittäminen ja sen huomioiminen entistä paremmin myös merialuesuunnittelussa voi antaa nostetta kalatalousalalle.

Kalastajat ja kalankasvattajat ovat meriympäristön tilan asiantuntijoita. Kalastajille ja kalankasvattajille meri on työpaikka, jonka he tuntevat erittäin hyvin ja jonka hyvä tila on keskeisen tärkeää alan jatkuvuudelle. Esimerkiksi troolareilla on vuosikymmenten mittaisia havaintoja kalaparvien liikkumisesta. Tätä syvällistä tietoutta meriympäristöstä voidaan hyödyntää niin merialuesuunnittelussa, ympäristön tilan seurannassa ja merialuetta koskevissa lupaprosesseissa.

Kalastuksen ja kalankasvatuksen kehittämisen perusedellytyksiä on laaja sosiaalinen hyväksyttävyys. Kalastus ja kalankasvatus on jäänyt vanhojen, virheellisten mielikuvien vangiksi. Oikean tiedon levittäminen parantaa sosiaalista hyväksyttävyyttä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta kalan syönti on kestävää, koska kalan syönnin ”hiilipyrstönjälki” on pieni. Kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnepäästöistä on vain 1–2 %.

Ilmastonmuutos vaatii sopeutumista uuteen toimintaympäristöön mutta tarjoaa samalla kalataloudelle mahdollisuuden kasvuun. Ilmastonmuutos voi pidentää  kalastuskautta. Jääajan lyheneminen helpottaa logistiikkaa ja pidentää kalankasvatusaikaa esimerkiksi ulommilla vesialueilla, jotka soveltuvat kasvatukseen paremmin kuin rannikon läheiset alueet.

Anne Erkkilä-Välimäki

Merialueiden käyttöpaineet ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Rannikkoalueiden väestönkasvu ja elintason nousu on lisännyt kaupankäyntiä ja kasvattanut kuljetusten määrää ja volyymia. Meri- ja rannikkovesiin kohdistuvien käyttöpaineiden ennustetaan edelleen kasvavan Euroopan Unionin alueella, kun perinteisten merialueen käyttömuotojen (kalastus, merenkulku) ohella uusia, kestävän sinisen talouskasvun mukaisia käyttöjä pyritään lisäämään (mm. merituulivoima ja vesiviljely). Näille käyttömuodoille pyritään löytämään tilaa jo valmiiksi melko ruuhkaiselta mereltä.

Merialueiden eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on haastavaa. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa käytetyt menetelmät eivät suoraan sovellu meren käytön suunnitteluun. Merialueiden käytön hallinnoinnin ja sääntelyn haasteet johtuvat pitkälti vesiekosysteemien monimutkaisuudesta ja monitasoisista vuorovaikutuksista, jotka ulottuvat yli alueellisten ja hallinnollisten rajojen. Siksi perinteisesti käytetty toimialakohtainen sääntely ja lupaprosessit eivät riittävän kattavasti pysty ohjaamaan merialueiden käyttöä kestävään siniseen kasvuun.

Monikäyttö voi tehostaa toimintaa merialueella

Merialuesuunnittelu on kehitetty työkaluksi merialuetta koskevien intressien ja merellisten toimintojen yhteensovittamiseksi. Tavoitteena on edistää kestävää sinistä taloutta ja samalla edistää meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.

Tulevaisuudessa merialuesuunnittelussa pyritään yhä enemmän tunnistamaan eri toimintojen ja intressien synergioita. Monikäyttö tarkoittaa, että vähintään kaksi käyttäjää tai käyttömuotoa hyödyntää meren resursseja yhdessä ja maantieteellisesti toistensa läheisyydessä. Se on kattotermi moninaisille käyttöyhdistelmille ja kannustaa meriresurssien ja -tilan osallistavaan jakamiseen. Monikäytön aste voi vaihdella saman alustan jakamisesta rinnakkaiseloon tai ajallisesti vaihteleviin käyttöihin. Monikäytön käsite on peräisin jo 1980-luvulta, mutta toteutus on edelleen monin tavoin lapsenkengissä.

Merialueiden monikäytön suunnittelua tapahtuu monella eri tasolla. Suunnittelussa on huomioitava tekniset ratkaisut, ympäristökysymykset ja sosio-ekonomiset näkökulmat, tehtävä kannattava liiketoimintasuunnitelma ja suunniteltava hallinnointi sekä huolehdittava monisuuntaisesta sidosryhmäyhteistyöstä.

Alustasta alueeseen – eri käyttöjen väliset yhteydet voivat olla monitasoisia

Monikäyttöä voidaan kuvata käyttötapojen ja käyttäjien välisten yhteyksien laadulla ja määrällä. Neljä ulottuvuutta ovat keskeisiä monikäytön kuvaamisessa (pohjautuu Schupp et al. 2019 -artikkeliin):

• Alueellinen ulottuvuus kattaa merialueella olevan tilan, joka on varattu tiettyyn käyttöön (esim. offshore-rakenteiden turvallisuusalueet, kalastusalueet tai laivaliikenteen väylät). Monikäyttöisyys tarkoittaa, että kaksi tai useampi käyttöä tapahtuvat osin tai kokonaan samassa tilassa ja maantieteellisellä alueella.
• Ajallinen ulottuvuus koskee eri käyttömuotojen aikataulua. Monikäytössä erilaiset käyttömuodot ovat pääsääntöisesti samanaikaisia. Käytöt voivat tapahtua myös eri aikaan, mikä katkaisee ajallisen yhteyden. Suomessa vuodenaikaisvaihtelu ja erilaiset sesongit voidaan hyödyntää ympärivuotisen monikäytön suunnittelussa.
• Tukitoiminnot kattavat laajasti kaikki toimet ja prosessit, joilla ylläpidetään ja tuetaan monikäyttöalueen päätehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi huolto ja logistiikka, turvallisuus- ja pelastusketjujen tarjonta tai ympäristötietojen seuranta. Meriympäristössä toimimiseen liittyvien palvelujen ja niiden kustannusten jakaminen voi vähentää toimijoiden taloudellista taakkaa. Toisaalta tukitoimintojen jakaminen voi myös olla kompromissi, jos se rajoittaa muita toimintoja.
• Toiminnallisella ulottuvuudella tarkoitetaan monikäytön päätehtäviä (esim. offshore-energian tuotanto ja siirto tai merellinen ruuantuotanto). Käyttömuotojen yhteys merkitsee yhden käyttöfunktion suoraa kytkemistä toiseen. Kytkeminen voi tapahtua esimerkiksi sijoittamalla toiminnot yhdelle monikäyttöalustalla, jakamalla infrastruktuuria tai esimerkiksi monikäyttöisten alusten yhteistä hyödyntämistä.

Lähteet

• van den Burg S.W.K., Schupp, M. F., Depellegrin, D., Barbanti, A. & Kerr, S. (2020). Development of multi-use platforms at sea: Barriers to realising Blue Growth. Ocean Engineering 217, 107983. https://doi.org/10.1016/j.oceaneng.2020.107983
• Dalton, G., Johnson, K. R., & Masters, I. (2018). Multi Use Platforms (MUPs) and Multi Use of Space (MUS). In K. Johnson, G. Dalton, & I. Masters (Eds.), Building Industries at Sea: Blue Growth and the New Maritime Economy (pp. 431-458). River Publishers. http://www.riverpublishers.com/downloadchapter.php?file=RP_9788793609259C14.pdf
• Schupp, M. F. , Bocci, M. , Depellegrin, D. , Kafas, A. , Kyriazi, Z. , Lukic, I. , Schultz-Zehden, A. , Krause, G. , Onyango, V. & Buck, B. H. (2019). Toward a Common Understanding of Ocean Multi-Use. Frontiers in Marine Science, 49389. Doi: 10.3389/fmars.2019.00165. https://epic.awi.de/id/eprint/49389/
• Stuiver, M., Soma, K., Koundouri, P., Van den Burg, S., Gerritsen, A., Harkamp, T., Dalsgaard, N., Zagonari, F., Guanche, R., Schouten, J.-J., Hommes, S., Giannouli, A., Söderqvist, T., Rosen, L., Garção, R., Norrman, J., Röckmann, C., De Bel, M., Zanuttigh, B., Petersen, O. & Møhlenberg, F. (2016). The Governance of Multi-Use Platforms at Sea for Energy Production and Aquaculture: Challenges for Policy Makers in European Seas. Sustainability 8, 333. https://doi.org/10.3390/su8040333

Anne Erkkilä-Välimäki

Rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa käytetty ”nature-inclusive design”-käsite eli luonnon huomioiva suunnittelu sopii myös merialueelle sijoitettavien toimintojen ja infrastruktuurin suunnitteluun. Esimerkiksi merituulivoiman suunnittelussa käsitteellä tarkoitetaan erilaisia menetelmiä ja teknologioita, joilla voidaan luoda sopivia elinympäristöjä alueen kotoperäisille lajeille ja yhteisöille. Merialueella huomion kohteena ovat erityisesti sellaiset lajit ja eliöyhteisöt, joiden elinympäristöt ovat vähentyneet tai tuhoutuneet. Tavoitteena on parantaa meriekosysteemin tilaa sekä tukea ja lisätä merialueen biodiversiteettiä. Suunnittelu alkaa yksityiskohdista, mm. betonisuunnittelusta vesistörakenteissa.

Merellisen luonnon huomioivan suunnittelun periaatteet nousevat yhä enemmän keskiöön Euroopan Unionissa uudella merialuesuunnittelukierroksella. Merialueella tapahtuvaa toimintaa lähestytään enemmän positiivisen näkökulman kautta, mm. suunnittelulla ihmistoiminnan positiivisia vaikutuksia ympäristöön pyritään lisäämään ja tuomaan esiin niitä selvemmin mm. suhteuttamalla vaikutukset negatiivisiin vaikutuksiin.

Suomen toinen merialuesuunnittelukierros alkoi vuoden 2022 alussa. Kierroksen ensimmäinen teematapaaminen käsitteli merellisen ruuantuotannon kehittämistä siten, että luonnon huomioivaa suunnittelua korostetaan. Merellisessä ruuantuotannossa mm. makrolevien tai simpukan kasvatus samalla vesialueella kalankasvatuslaitosten kanssa voisi toimia ravinnekompensaationa poistamalla ravinteita ja vähentämällä siten alueelle kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Katso teematapaamisen esitykset ja yhteenveto https://www.merialuesuunnittelu.fi/2022/09/16/merellinen-ruoantuotanto-ja-merialuesuunnittelu/.

Lähteet:

• Hermans, A., Bos, O. G. & Prusina, I. (2020). Nature-Inclusive Design: a catalogue for offshore wind infrastructure. Technical Report No. 114266/20-004.274. Final version 17 March 2020. Report by Witteveen+Bos. Report for Wageningen University and Research Centre. https://tethys.pnnl.gov/publications/nature-inclusive-design-catalogue-offshore-wind-infrastructure
• Sella, I., Hadary, T., Rella, A., Riegl, B., Swack, D. & Perkol-Finkel, S. (2022). Special Series Design, production, and validation of the biological and structural performance of an ecologically engineered concrete block mattress: A Nature-Inclusive Design for shoreline and offshore construction. Integrated Environmental Assessment and Management 18(1): 148-162. https://doi.org/10.1002/ieam.4523
• Stiphout van, M. (2021). Building with Nature in landscape practice. Research in Urbanism Series 7, 203–220. https://doi.org/10.47982/rius.7.134

Anne Erkkilä-Välimäki

Business Model Canvas ja Lean Canvas

Nämä työkalut auttavat organisaatiota ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja kehittämään liiketoimintamallia vastaamaan näitä tarpeita.

Suomenkieliset pohjat: Liikesuunnitelmapohja ja Business Model Canvas (Duunitori, Yrittäjän opas -sivut)

Business Model Canvasl liiketoiminnan suunnittelun työkaluna (SeAMK 2023)

Lean Model Canvas (Proakatemia 2019)

Liiketoimintamallin innovointi ja innovaatioiden arviointi

BusinessFinlandin innovaatio-oppaan tilaussivu

Johdatus uutta liiketoimintaa luovien innovaatioiden maailmaan – Apuvälineitä innovaatiotoiminnan kehittämiseen (2014)

Innostu ja innovoi – Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2013)

Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen

Tuotteistajan tietopankki: https://ediste.fi/lue-ja-lataa-tietoa-tuotteistamisesta/

Palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja arkeen  (Haaga-Helia 2021)

Opas liiketoiminnan kehittämiseen: Osa 1. Palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun avulla uutta suuntaa

Palvelun tuotteistaminen -käsikirja (voi ladata e-kirjan)

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen (Aalto-yliopisto 2015)

Kiertotalous

Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista (Sitra 2022). Lataa julkaisu sivun alaosasta.

Opas tuote palveluna -liiketoimintamallin kehittämiseen. (Turun ammattikorkeakoulu 2023). Opas auttaa ymmärtämään paremmin, mitä tuote palveluna -mallilla tarkoitetaan, miten se edistää kiertotaloutta ja miten sen avulla voi luoda kannattavaa liiketoimintaa.

Elinkaariajattelu

Elämänkaariajattelu huomioi tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aina raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen asti. Tämä lähestymistapa voi auttaa yrityksiä kehittämään kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluita. Elinkaariklinikka (pdf-julkaisu, SYKE 2017)

Brändin ja markkinointiviestinnän kehittäminen

Brändi = mielikuva, maine ja tarina (Proakatemian essee 2022)

Markkinoinnin kokonaisvaltainen suunnittelumalli – Digitaalisen markkinoinnin opas (voi ladata e-kirjan ja työkaluja)

Verkostojen merkitys markkinoinnissa (Proakatemian essee 2022)

Muita liiketoimintamallin kehittämisen työkaluja

Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK tarjoaa sähköisiä kehittämistyökaluja yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämiseen. Ladattavat oppaat ja muut kehittämistyökalut: https://www.seamk.fi/tyoelamalle/kehittamistyokalut/

Liiketoimintamallin kuvauspohja kuvaa lyhyesti ja selkeästi, mitä organisaatio tekee ja millaisia palveluita se tuottaa antamansa arvolupauksen mukaisesti: https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/tyokalut/liiketoimintamallin-kuvauspohja

Yrityksen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet

Yritysrahoituksen sivut ELY-keskuksessa, mm. yrityksen kehittämisavustus auttaaa hakemaan yritykselle uutta suuntaa ja kasvua.

Yrityksille suunnatut tuet ja avustukset (Suomi.fi -sivusto)

Julkisten hankintojen hyödyntäminen kehittämisen työkaluna

Valtioneuvoston Tieto käyttöön -sivustolla on artikkeli “Julkiset hankinnat – kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen”, jossa käsitellään julkisten hankintojen uudistuksia ja big data -menetelmien hyödyntämistä uusien käytäntöjen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Aiheesta on tehty myös Policy Brief (2021).

Valtiovarainministeriön Hankinta-Suomi -ohjelma edistää julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Ohjelman tavoitteena on myös edistää uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamista julkisissa hankinnoissa.

Anne Erkkilä-Välimäki

Sinisen talouden muutos hiilineutraaliin ja ympäristöä säästävään toimintatapaan lähtee elinkaariajattelusta, jossa huomioidaan tuotteiden valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset. Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) ja sen yritysverkoston toiminnan kulmakivenä on vastuullisuus. Ympäristön huomioiminen laivanrakennuksessa kattaa laivan suunnitteluratkaisujen lisäksi myös laivanrakennusvaiheen.

RMC:n ja BlueCleanDigi -hankkeen yhteistyönä kartoitettiin alustavasti Rauman telakan tuotannollista säästöpotentiaalia alkuvuonna 2022. Kartoituksessa analysoitiin Rauman telakalla rakennetun matkustaja-autolautan rakennusaikaiset virhetyöt (lähes 800 riviä) ja niissä piilevä säästöpotentiaali: hukattu energia sekä ylimääräiset päästöt ja jätteet. Virhetyöt luokiteltiin työ- sekä jäte- ja päästömäärien mukaan. Yli 40 henkilötyötuntia sisältävät työkohteet jaettiin runkomuutoksiin ja varustelutuotannon muutoksiin. Runkomuutoksista viisi ja varustelumuutoksista kuusi työkohdetta soveltuvat jatkotarkasteluun.

Kartoituksessa koottu tieto luo edellytykset tarkastella matkustaja-autolautan tuotannon aikaista energiasäästöpotentiaalia sekä jäte- ja päästömäärien vähentämismahdollisuuksia.

Digitalisaatio

Tukea pk-yrityksen digitalisaatioon – digimuutosmalli: https://www.apuadigiin.fi/

VTT:n digikypsyystyökalu

Kyberturvallisuus

Kyberturvallisuuskeskuksen ajankohtaisia ohjeita organisaatioille ja yrityksille

Kauppakamarin pikavinkit kyberturvallisuuteen (2023)

Suomalaisen yrityksen kyberturvallisuus on erityisen tärkeää Ukrainan sodan varjossa (Helsingin seudun kauppakamari 2022)

Kyberturvallisuudesta liiketoiminnan kasvattaja (EK 2019)

Etätyöskentely

Parhaat työkalut etäkokouksiin (2020)

Etäkokoukset osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa (Oikeusministeriön työryhmän mietintö 2021)

Etäkokoukset tehokkaiksi -koulutus (Youtube-video, Kansalaistoiminnan keskus)

Etäkokoukset verkossa – ilmaiset työkalut ja niiden tietoturva (Youtube-video, @TiekeRy)

Anne Erkkilä-Välimäki