Historiantutkimus

Ihmisen ja muun luonnon suhdetta voidaan tarkastella historiantutkimuksen keinoin

Myös historiantutkimuksen avulla voidaan selvittää, millainen luontosuhde ihmisillä ennen oli ja miten ja miksi suhde on ajan saatossa muuttunut. Erilaisia kirjallisia ja materiaalisia aineistoja, taidetta, valokuvia ja muistitietoa käyttäen voidaan tutkia, millaisessa kanssakäymisessä menneisyyden ihmiset olivat luonnon ja ei-inhimillisten naapureidensa kanssa. Aineistojen avulla voidaan selvittää, millä tavoin ihmiset olivat riippuvaisia muusta luonnosta, kuinka se vaikutti ihmisten elämään, ja toisaalta, millä tavoin ihmiset muokkasivat ympäristöään ja eliönaapureitaan ajan saatossa. Samalla kiinnitetään huomiota ihmisten luontokäsityksiin, asenteisiin ja arvoihin, sillä ne ovat vaikuttaneet siihen, kuinka ihminen on esimerkiksi kasvi- ja eläinnaapureitaan kohdellut. Historiantutkimuksen avulla voidaan selvittää ihmisyksilöiden arkisen luontosuhteen lisäksi laajempien ihmisryhmien suhdetta muuhun luontoon sekä pureutua yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin syihin esimerkiksi niin luonnon köyhtymisen kuin luonnonsuojelunkin taustalla.

Johan Knutsonin litografia Zacharias Topeliuksen teoksesta ”Finland framställdt i teckningar” (1845–1852). Lähde: Kuvapankki – Finland framställdt i teckningar / CC BY 4.0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aineistot

Hankkeen historiantutkimuksen osuudessa käytetään lähteenä arkistoaineistoa, valokuvia, kirjallisuutta ja taidetta sekä materiaalisia aineistoja. Erilaiset lähteet paljastavat tietoa Seilissä eläneiden ihmisten luontosuhteesta 1500-luvulta tähän päivään. Kansallisarkistosta löytyvät eri-ikäiset kartat kertovat maankäytöstä ja kalastuksesta. Seilin sairaalan arkistosta löytyy esimerkiksi saaren maatilaan ja sairaalan ruokatalouteen liittyvää aineistoa hevosen kemgityskorteista viljelykiertosuunnitelmiin. Saarella toimivan Saaristomeren tutkimuslaitoksen kokoelmista hyödynnämme esimerkiksi valokuvia, jotka kertovat lajienvälisestä kanssakäymisestä. Seilin saarelta löytyy lisäksi monenlaisia materiaalisia aineistoja rakennuksista vanhoihin puihin; myös ne kertovat monilajisesta menneisyydestä.

Koelypsykirja vuosilta 1931-32. Seilin sairaalan arkisto, 5.2.1.3. Lehmien tuotto 1931-1962.

Metodit

Lähteiden kertomia asioita tarkastellaan lähdekriittisesti ja kuvattuja asioita tulkitaan asiayhteyden eli historiallisen kontekstin kautta. Analysoimme aineistoa lähilukemisen ja uudelleenlukemisen avulla. Tällöin kiinnitetään huomiota asioihin, joita ei välttämättä ole aiemmissa tutkimuksissa huomioitu, kuten kuvauksiin ihmisen suhteesta luontoon ja muihin eliöihin. Historiantutkimuksen osuudessa selvitämme, mitä lajeja ihmisen lisäksi saarella aineistojen mukaan eli, millä tavoin eliönaapureita kuvattiin ja millaisessa kanssakäymisessä niiden kanssa oltiin. Lisäksi selvitämme asenteita kuvauksien ja kanssakäymisen taustalla sekä niiden muuttumista 1500-luvulta tähän päivään.

Tukeudumme myös jo olemassa olevaan Seilin historiaa koskevaan tutkimukseen. Hankkeessamme tehtävä historiantutkimus nivoutuu osaksi ympäristö- ja kulttuurihistorian tutkimuskenttiä. Niiden parissa on selvitetty ihmisten asenteiden, tilan kokemisen ja ympäristösuhteiden muuttumista. Hyödynnämme myös ei-ihmiskeskeisen-historiantutkimuksen näkemyksiä, jolloin huomio kiinnittyy entistä voimakkaammin ihmisten lisäksi muihin eliöihin.

Seilin hospitaalin potilasluettelo ja inventaario ( 1633 ). Kansallisarkiston digitaaliarkisto.